Pääkirjoitus
cover im01

Tutkijoiden sidonnaisuudet aiheuttavat monella tieteenalalla keskustelua tutkimustulosten riippumattomuudesta. Ehkä helpoimmat esimerkit ovat keksittävissä lääketieteestä, jossa kaupalliset toimijat rahoittavat kehittämiensä lääkkeiden vaikuttavuuden tutkimusta. Kun 1980- ja 1990-luvuilla julkaistuja kliinisiä lääketutkimuksia on jälkikäteen tarkasteltu rahoittajatyypin mukaan, kaupallisten toimijoiden rahoittamissa tutkimuksissa on havaittu huomattavasti vahvempi julkaisuharhaverrattuna riippumattomien tahojen rahoittamaan tutkimukseen (Krimsky, 2013). Tämä tarkoittaa sitä, että rahoittajan kannalta epäedulliset tutkimukset on ainakin aiempina vuosikymmeninä jätetty usein julkaisematta, jolloin julkaistut tulokset ovat piirtäneet epärealistisen myönteisen kuvan hoitomuotojen tehosta. Lisäksi mahdollisten haittavaikutusten raportointi on saattanut jäädä suhteettoman vähäiseksi.

Lue lisää

Sisällysluettelo

Pääkirjoitus

Mari-Pauliina Vainikainen: Julkaisuharhoja? 02

Tieteelliset artikkelit

Sampo Mutka, Saija Ruotanen, Aarno Laitila & Katri Kanninen: Noviisina auttamaan – empatian merkitys terapeuttisessa vuorovaikutuksessa 04

Kati Peltonen, Mila Gustavsson-Lilius, Minna Parkkila, Tuula Mentula, Johanna Stenberg & Erja Poutiainen: Oppimisen ja mielenterveyden ongelmia kartoittavan KOMO-kyselyn psykometriset ominaisuudet  21

Anne Puolakanaho, Noona Kiuru & Päivi Lappalainen: HOT-pohjaiset verkko- ja mobiili-interventiot nuorten koulutyön tukena 34

Lue lisää

Artikkelien tiivistelmät

Sampo Mutka, Saija Ruotanen, Aarno Laitila & Katri Kanninen

Noviisina auttamaan – empatian merkitys terapeuttisessa vuorovaikutuksessa

Empatialla on olennainen merkitys terapeuttisen muutoksen mahdollistajana, mutta sen toteutumista käytännössä on tutkittu suhteellisen vähän. Tämän tutkimuksen tarkoitus on tarkastella yksittäisten lausumien tasolla, kuinka noviisiterapeutit osoittavat empatiaa terapeuttisessa vuorovaikutuksessa. Tutkimuksen toinen tavoite on selvittää, kuinka edellä mainitut onnistuneet tai epäonnistuneet empatian ilmaisut vaikuttavat osanottajien asemointiin vuorovaikutuksessa ja siten terapiaprosessin kulkuun. Aineisto koostui Åbo Akademin psykologian maisterivaiheen opiskelijoiden toteuttamista lyhytterapeuttisista KAT-interventioista, jotka on videoitu vuosina 2012–2013. Tutkimukseen sisällytettiin kaksi terapiaprosessia, joiden kesto on yhteensä noin 40 tunnin verran, 20 tuntia terapeuttia kohden.

Lue lisää

English summaries

Sampo Mutka, Saija Ruotanen, Aarno Laitila & Katri Kanninen

How novice therapists convey empathy in therapeutic interaction

Empathy has a central role in facilitating therapeutic change, but its actual forms in a therapeutic context have been rarely studied. The aim of this paper was to explore how novice therapists express empathy during psychotherapy sessions, and to examine the ways in which successful and failed expressions of empathy shape the positions of the participants and how the therapeutic process unfolds on a microanalytic level. The material consisted of recorded short-term cognitive-analytic therapy processes by psychology students filmed in 2012–2013. Both therapists had one client. The recorded duration of both processes was approximately 20 hours, circa 40 in total. One of the therapists was a female, the other one a male. The analysis was performed using elements from both discursive psychology and conversation analysis.

Lue lisää

Tieteelliset Artikkelit
cover im01

Empatialla on olennainen merkitys terapeuttisen muutoksen mahdollistajana, mutta sen toteutumista käytännössä on tutkittu suhteellisen vähän. Tämän tutkimuksen tarkoitus on tarkastella yksittäisten lausumien tasolla, kuinka noviisiterapeutit osoittavat empatiaa terapeuttisessa vuorovaikutuksessa. Tutkimuksen toinen tavoite on selvittää, kuinka edellä mainitut onnistuneet tai epäonnistuneet empatian ilmaisut vaikuttavat osanottajien asemointiin vuorovaikutuksessa ja siten terapiaprosessin kulkuun. Aineisto koostui Åbo Akademin psykologian maisterivaiheen opiskelijoiden toteuttamista lyhytterapeuttisista KAT-interventioista, jotka on videoitu vuosina 2012–2013. Tutkimukseen sisällytettiin kaksi terapiaprosessia, joiden kesto on yhteensä noin 40 tunnin verran, 20 tuntia terapeuttia kohden. Toinen noviisiterapeuteista oli nainen, toinen mies.

Lue lisää

Tieteelliset Artikkelit

Oppimisen vaikeudet ja mielenterveyden ongelmat lisäävät riskiä syrjäytyä. Tutkimusten mukaan edellä mainitut vaikeudet esiintyvät usein samanaikaisesti. Ongelmien varhainen tunnistaminen ja niihin puuttuminen mahdollistavat suotuisan kehityksen nuoruudessa ja edesauttavat työelämään pääsyä. Jotta vaikeuksiin voidaan puuttua, tunnistamisen ensi vaiheeseen tarvitaan helppokäyttöisiä seulontamenetelmiä. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan vuosina 2014–2017 kehitetyn KOMO-kyselyn (Kysely oppimisen ja mielenterveyden ongelmista) psykometrisia ominaisuuksia, validiteettia ja reliabiliteettia. KOMO-kysely on menetelmä, jolla henkilö arvioi samanaikaisesti oppimisen ja mielenterveyden ongelmia 38 väittämän avulla. Menetelmän psykometristen ominaisuuksien selvittämiseksi kerättiin 643:sta työttömyysuhan alaisesta nuoresta koostuva aineisto.

Lue lisää

Tieteelliset Artikkelit

Nuorten psyykkisen hyvinvoinnin edistämiseksi sekä mielen hyvinvoinnin pulmien ehkäisemiseksi ja hoitamiseksi tarvitaan laaja-alaisia, erilaisiin oireisiin tehoavia ja vaikuttavia menetelmiä. Menetelmien tulisi pohjautua teoriaan ja testattaviin taustaoletuksiin ja edistää hyvinvointia sekä sitä tukevien muutosten toteutumista arkielämässä. Menetelmien tulisi olla joustavia sekä helposti saatavilla, ja niitä tulisi voida käyttää erilaisissa toimintaympäristöissä. Tällaisiin haasteisiin hyväksymis- ja omistautumisterapia (HOT) ja siihen pohjautuvat interventiot voivat mahdollisesti tarjota vastauksen. Tämän katsauksen tarkoituksena on tarkastella vielä harvinaisten, HOT-pohjaisten verkko- ja mobiili-interventioiden käytettävyyttä nuorilla.

Lue lisää

Lectio Praecursoria

Sanamme ja tekomme luovat sosiaalista todellisuuttamme. Ei vain sillä, mistä puhumme, vaan sillä, miten puhumme, on merkitystä.

”These kids love. They need love. They are wonderful and bring enormous joy and laughter to those who love them. […] Kids with special needs are smart. Talented. Creative, and thoughtful. It may not be obvious all the time – their minds work differently.”

Näin Kristi Campbell (2014) kuvailee blogissaan poikaansa, jolla on autismin kirjon häiriön diagnoosi. Nykytietämyksen valossa autismia pidetään aivojen neurobiologisena kehityshäiriönä, jonka nähdään vaikuttavan monin tavoin siihen, miten henkilö on vuorovaikutuksessa muiden ihmisten ja ympäristönsä kanssa.

Lue lisää

Lectio Praecursoria
cover im01

Sana ’organisaatiomuutos’ herättänee monissa meissä tunteita ja ajatuksia, ja monet ovat itse kokeneet työpaikoillaan organisaatiomuutoksia. Esimerkkejä näistä muutoksista ovat henkilöstön vähentämiset, muutokset organisaatioiden rakenteissa, yksiköissä tai esimiehissä, uusien strategioiden jalkauttaminen ja organisaatioiden yhdistämiset eli organisaatiofuusiot. Jos emme ole itse kokeneet näitä muutoksia työssämme, muualla tapahtuneet muutokset ovat koskettaneet meitä eri organisaatioiden palveluiden käyttäjinä. Sen lisäksi, että monet meistä ovat työntekijöitä, olemme tilanteesta riippuen myös kuluttajia, asiakkaita, opiskelijoita tai potilaita, joiden hyvinvointi voi riippua saamamme palvelun toimivuudesta ja kyseistä palvelua tarjoavan henkilön hyvinvoinnista.

Lue lisää

Psykologiassa tapahtuu

Manifesteja on monenlaisia: poliittisia, taiteellisia, uskonnollisia, terroristisia ja tieteellisiä. Manifestini edustaa jälkimmäistä lajia, ja sen esikuvana on esimerkiksi ”A cyborg manifesto”, jossa Donna Haraway (1990) kuvaa manifestiaan ironisena myyttinä. Lähestyn samaan tapaan sosiaalipsykologiaa vakaumuksella ja kunnioituksella, mutta kevyen ironisella otteella.

Lue lisää

Keskustelua

Psykiatrian tieteenfilosofian ja fenomenologisen psykopatologian huomioon ottaminen edesauttaisi myös psykologista tutkimusta.

”Iso konsepti on ollut, että masennus on yksi sairaus. Sen ongelma on siinä, että eri potilaat saavat hyötyä eri hoidoista. Osalle lääkkeet tuovat apua, osalle eivät. Luultavasti nämä kaksi ryhmää eroavat jo siinä, mistä heidän masennuksessaan oikein on kyse. […] Sairaus voi johtua hyvin monista eri syistä, ja meidän pitäisi puuttua niihin jollakin tavalla. Kliinisessä työssä niitä ei riittävästi ajatella” (Puttonen, 23.10.2017). Näin toteaa psykiatri Hasse Karlsson Helsingin Sanomien laajaa huomiota herättäneessä haastattelussa. Toisin kuin esimerkiksi julkisuudessa oletetaan, masennus ei siis ole Karlssonin ja niin ikään Helsingin Sanomiin haastatellun evoluutiopsykologi Markus Rantalan mukaan yksi sairaus.

Lue lisää

Ajankohtaista

Erikoisnumeron vieraileva toimittaja: PsT, dosentti Mari Huhtala (Jyväskylän yliopisto, psykologian laitos). Abstraktien jättäminen 15.10.2019 mennessä osoitteeseen: Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.. Teemanumeron ilmestymisen ajankohta sekä kokonaisten artikkelikäsikirjoitusten jättämisen aikaraja ilmoitetaan myöhemmin.

Lue lisää