Top News 2020

Pääkirjoitus

Nykyiseen hallitusohjelmaan on kirjattu tavoite nostaa Suomi digiaikakauden johtavaksi työelämäinnovaatioiden kehittäjäksi ja kohottaa työhyvinvointi Suomessa maailman parhaaksi vuoteen 2030 mennessä. Käsillä oleva Työstä hyvinvointia -teemanumero tarkastelee jälkimmäistä tavoitetta. Edellinen työelämää käsittelevä Psykologia-lehden numero on ilmestynyt viisitoista vuotta sitten. Sen jälkeen työelämässä on tapahtunut paljon. Kokonaiskuvan työelämän muutoksista saa tutustumalla viimeisimpään Tilastokeskuksen työolotutkimukseen Digiajan työelämä – työolotutkimuksen tuloksia 1977–2018 (Sutela, Pärnänen & Keyriläinen, 2019). Raportti paljastaa, että vaikka valtaosalla työolot ja työhyvinvointi ovat hyvällä tasolla, työhyvinvoinnin tilassa on edelleen kehittämisen varaa.

Lue lisää

Artikkelien tiivistelmät

Marjaana Sianoja, Anne Mäkikangas & Ulla Kinnunen

Työstä palautuminen tauoilla ja vapaa-ajalla: palautumisprofiilit ja niiden yhteys työhyvinvointiin

Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, onko palautumisessa jatkuvuutta työpäivän aikana ja vapaa-ajalla. Etsimme aineistosta palautumisprofiileja sen perusteella, miten hyvin työntekijät palautuvat työstä sekä tauoilla että vapaa-ajalla. Palautumista tarkasteltiin psykologisen työstä irrottautumisen ja rentoutumisen kautta. Lisäksi tutkittiin, eroavatko palautumisryhmät toisistaan työhyvinvoinnin, työn vaatimustekijöiden ja taustatekijöiden osalta. Tutkimuksessa hyödynnettiin 12 organisaatiosta kerättyä kyselyaineistoa (= 919). Osallistujista 63 prosenttia oli naisia, ja keski-ikä oli 49 vuotta. Aineisto analysoitiin Mplus-ohjelmalla, jossa palautumiskokemusten perusteella toisistaan eroavia ryhmiä etsittiin latentin profiilianalyysin avulla.

Lue lisää

English summaries

Marjaana Sianoja, Anne Mäkikangas & Ulla Kinnunen

Recovery from work during workday breaks and free time: Recovery profiles and employee well-being

Our aim was to understand the interplay of recovery from work during workday breaks and free time. We identified latent recovery profiles based on psychological detachment from work and relaxation during workday breaks and free evenings. Additionally, we examined whether people with different recovery profiles differ in background factors, job demands, or occupational well-being. Participants (= 919) were employees working in 12 Finnish organizations. Of the participants, 63 percent were women and the average age was 49 years. The data were analyzed using latent profile analysis in Mplus.

Lue lisää

Tieteelliset Artikkelit

Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, onko palautumisessa jatkuvuutta työpäivän aikana ja vapaa-ajalla. Etsimme aineistosta palautumisprofiileja sen perusteella, miten hyvin työntekijät palautuvat työstä sekä tauoilla että vapaa-ajalla. Palautumista tarkasteltiin psykologisen työstä irrottautumisen ja rentoutumisen kautta. Lisäksi tutkittiin, eroavatko palautumisryhmät toisistaan työhyvinvoinnin, työn vaatimustekijöiden ja taustatekijöiden osalta. Tutkimuksessa hyödynnettiin 12 organisaatiosta kerättyä kyselyaineistoa (= 919). Osallistujista 63 prosenttia oli naisia, ja keski-ikä oli 49 vuotta. Aineisto analysoitiin Mplus-ohjelmalla, jossa palautumiskokemusten perusteella toisistaan eroavia ryhmiä etsittiin latentin profiilianalyysin avulla. Latentti profiilianalyysi tuotti neljä ryhmää: 1) palautujat (= 202) eli työntekijät, jotka irrottautuivat ja rentoutuivat muita paremmin sekä tauoilla että vapaa-ajalla, 2) rentoutujat (= 275) eli työntekijät, jotka rentoutuivat sekä tauoilla että vapaa-ajalla, mutta irrottautuivat muita heikommin, 3) vapaa-ajan palautujat (= 281) eli työntekijät, jotka irrottautuivat ja rentoutuivat erityisesti vapaa-ajalla, ja 4) heikosti palautuvat (= 161) eli työntekijät, jotka palautuivat muita heikommin sekä tauoilla että vapaa-ajalla.

Lue lisää

Tieteelliset Artikkelit

Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää kahden eri työn tuunauksen kyselymenetelmän – Job Crafting Questionnairen (JCQ; Slemp & Vella-Brodrick, 2013) ja Job Crafting Scalen (JCS; Tims, Bakker & Derks, 2012) – rakennevaliditeettia ja menetelmien välisiä keskinäisiä suhteita sekä vertailla niiden yhteyksiä työhyvinvointiin, jota tässä tutkimuksessa arvioitiin työn imun ja yksilön ja työn yhteensopivuuden kautta. Tutkimuksessa hyödynnettiin Esimiesten työn tuunaus ja hyvinvointi -tutkimusprojektin aineistoa, joka kerättiin poikkileikkaustutkimuksena keväällä 2017 Oulun, Kajaanin ja Iisalmen kaupunkien esimiestehtävissä toimivilta sekä Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän esimiehiltä (= 419). Tutkimuksen keskeiset tulokset osoittivat, että molempien työn tuunauksen kyselymenetelmien faktorirakenne tuki teoreettisia oletuksia: JCQ sisälsi kolme ja JCS neljä tuunausstrategiaa. Menetelmät arvioivat samansuuntaisesti työtehtävien tuunausta, mutta muutoin JCQ ja JCS erottuivat toisistaan eri tuunaustapoja arvioiviksi menetelmiksi. Sekä JCS että JCQ olivat vahvemmin yhteydessä työn imuun kuin yksilön ja työn yhteensopivuuteen.

Lue lisää

Tieteelliset Artikkelit

Työpaikoilla yleisten kognitiivisten kuormitustekijöiden, kuten häiriöiden, keskeytysten ja tietotulvan, vähentäminen on tärkeää, koska ne ovat suoraan yhteydessä työntekijöiden hyvinvointiin. Kognitiivisen ergonomian työpaikkainterventiotutkimuksemme tavoitteena oli vähentää työhön liittyvää kognitiivista kuormitusta. Tutkimukseen osallistui kolmesta organisaatiosta 36 työyksikköä. Tarkastelimme prosessiarvioinnin avulla intervention toteutuksen onnistuneisuutta interventio- ja verrokkiyksiköissä, ja tutkimme, eroavatko toteutuksen onnistuneisuuden tasot työhön liittyvissä muuttujissa, sekä onko toteutuksen onnistuneisuus yhteydessä vaikuttavuuteen interventioryhmässä. Aineistona olivat SujuKE-tutkimuksen alkukyselyvastaukset (= 642), interventioryhmän alku- ja loppukyselyvastaukset (= 74) sekä intervention aikana kerätty kyselyaineisto (= 390). Työyksiköt jaettiin prosessiarvioinnin perusteella kolmeen tasoryhmään intervention toteutuksen onnistuneisuuden mukaan. Tulokset osoittivat, että toteutuksen onnistuneisuus vaihteli suuresti ja oli interventioryhmässä keskimäärin korkeampi kuin verrokkiryhmässä.

Lue lisää

Tieteelliset Artikkelit

Suomessa on toteutettu viime aikoina useita uudistuksia ja säästötoimenpiteitä eri koulutussektoreilla, minkä vuoksi halusimme selvittää, kuinka opinto-ohjaajat voivat työssään ja kokevat työolonsa tällä hetkellä. Samalla tutkimme, kuinka hyvin opinto-ohjaajien työssäjaksamisen kokemuksia voidaan kuvata työhyvinvoinnin nelikenttämallin avulla, joka huomioi työhyvinvoinnin myönteiset ja kielteiset ulottuvuudet kokonaisvaltaisesti. Toteutimme opinto-ohjauksen alalla toimiville e-kyselyn syksyllä 2017. Latentin profiilianalyysin tulokset osoittivat, että vastaajien (= 854) keskuudesta löytyi kolme toisistaan eroavaa työhyvinvointiprofiilia: ’tyytyväisenä työn imussa’ (70 %), ’työ koukuttaa mutta uuvuttaa’ (25 %) ja ’työ kuormittaa ja uuvuttaa’ (5 %). Nämä työhyvinvointiprofiilit olivat yhteydessä niin työn voimavaroihin (toimiva esimies-alaissuhde, työtovereilta saatu tuki, vaikutusmahdollisuudet työssä), työn vaatimuksiin (aikapaineet ja riittämättömät resurssit ohjaustyölle) kuin työorganisaatioon: ammatillisen koulutuksen opinto-ohjaajien havaitsimme kuuluvan peruskoulun, lukion ja ammattikorkeakoulun opinto-ohjaajia tyypillisemmin profiileihin ’työ koukuttaa mutta uuvuttaa’ sekä ’työ kuormittaa ja uuvuttaa’.

Lue lisää

Tieteelliset Artikkelit

Arvioiden mukaan 39–44 prosenttia peruskoulujen ja lukioiden opettajista on yli 50-vuotiaita (Opetushallitus, 2017). Tutkimuksessa selvitetään tulevaisuusorientaation (eli työuran loppupuolella nähtyjen mahdollisuuksien ja tavoitteiden) ja opettajapystyvyyden (eli opettajana onnistumisen) yhteyttä koettuun työkykyyn ja eläkeajatuksiin sekä koettua ikäsyrjintää yhteyksiä mahdollisesti muuntavana tekijänä. Keväällä 2017 sähköisesti toteutettuun kyselytutkimukseen osallistui 326 yli 55-vuotiasta opettajaa ja opetusvelvollista rehtoria suomalaisista peruskouluista ja lukioista. Hierarkkisen regressioanalyysin tulokset osoittivat, että tulevaisuusorientaatio oli positiivisesti yhteydessä koettuun työkykyyn ja negatiivisesti yhteydessä eläkeajatuksiin. Opettajapystyvyys oli positiivisessa ja koettu ikäsyrjintä negatiivisessa yhteydessä vain koettuun työkykyyn. Lisäksi koettu ikäsyrjintä muunsi tulevaisuusorientaation ja koetun työkyvyn välistä yhteyttä siten, että tulevaisuusorientaation positiivinen yhteys koettuun työkykyyn oli voimakkaampi niillä, jotka kokivat enemmän ikäsyrjintää.

Lue lisää

Tieteelliset Artikkelit

Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin suomalaisten rehtorien työhyvinvointia työinnon ja työuupumuksen profiilien avulla. Lisäksi työn vaatimusten ja voimavarojen mallin mukaisesti tutkimuksessa tarkasteltiin työn haasteiden (hallinnolliset tehtävät, työn määrä, uuden opetussuunnitelman (OPS) tuomat haasteet, monikulttuurisuushaasteet) ja voimavarojen (koulun ja omien arvojen vastaavuus, monikulttuurisuusrikkaus, fyysinen kunto) yhteyksiä rehtorien työhyvinvointiprofiileihin. Kyselytutkimukseen osallistui 575 rehtoria (60 % naisia) eri puolilta Suomea. Latentin profiilianalyysin avulla tunnistettiin kolme työhyvinvointiprofiilia: 46 prosenttia rehtoreista koki samanaikaisesti korkeaa työintoa ja matalaa uupumusta (innostuneet), 37 prosenttia koki keskitasoista uupumusta ja innostusta (uupumusriskissä olevat) ja 17 prosenttia koki korkeaa uupumusta ja keskitasoista työintoa (uupuneet). Rehtorit, jotka kokivat, että uusi OPS toi paljon haasteita heidän työhönsä tai että koulun arvot eivät vastanneet heidän henkilökohtaisia arvojaan, kuuluivat useammin uupumusriskiprofiiliin tai uupuneiden profiiliin kuin innostuneiden profiiliin. Rehtorit, jotka raportoivat monikulttuurisuuden rikastuttavan työtänsä, kuuluivat useammin työintoisten kuin uupumusriskissä olevien tai uupuneiden profiiliin. Tulokset osoittivat, että suuri osa (46 %) rehtoreista koki alhaista työuupumusta, mutta erilaiset rehtorien työhön liittyvät vaatimukset, kuten uuden OPSin tuomat haasteet ja hallinnollinen työ, lisäsivät rehtorien uupumusriskiä.

Lue lisää

Lectio Praecursoria

Ihminen aloittaa kyselemisen lapsena: mikä tuo on, miksi noin tapahtuu. Tiedonkäsittelyn ja toimintamahdollisuuksien laajentuessa kysymysten lajit eivät ehkä paljon muutu, mutta vastaukset muuttuvat. Tämä on edellytys sille, että yhdessä opimme kuvaamaan maailmaa tarkemmin ja esittämään parempia arvauksia niistä mekanismeista, jotka luovat meille maailmamme. Väitöstutkimuksessani tartun yhteen miksi-kysymykseen ja tarkastelen sen mahdollista vastausta. Tarkastelen, voivatko niin kutsutut psykologiset perustarpeet selittää hyvinvoinnin vaihtelua työssä, ja jos voivat, kuinka ne sen tekevät. Työelämä ja työhyvinvointi ovat tärkeitä tutkimuskohteita ilmeisistä syistä – mutta jos ihminen on ihminen perustarpeineen niin työssä kuin työn ulkopuolellakin, tutkailemani vastaukset voivat kertoa ihmisen hyvinvoinnista muuallakin kuin työnsä ääressä.

Lue lisää

Tapasimme tutkijan

09 tap 01 p1 full

Professuurini ala on hyvinvointi ja motivaatio työelämässä. Tällä hetkellä minulla on meneillään kaksi tutkimusprojektia. Ensimmäinen on Suomen Akatemian rahoittama työelämän kiihtymistä ja sen psykologisia hyvinvointiseurauksia tutkiva hanke. Se on konsortiohanke Tampereen ja Jyväskylän yliopistojen välillä, ja konsortion vetäjänä toimii professori Saija Mauno (TAU). Hankkeessa tutkitaan pitkittäistutkimuksilla suomalaisia eri alojen työntekijöitä. Lisäksi tutkimme suuren sote-alan organisaation henkilöstöä kyselyjen ja rekisteripohjaisten tietojen avulla.

Lue lisää

Tapasimme tutkijan

Olen tutkinut työelämää työterveyspsykologian näkökulmasta. Tutkimusaiheita ovat olleet esimerkiksi määräaikaisten työsuhteiden ja muiden työn stressitekijöiden yhteys työntekijöiden terveyteen ja hyvinvointiin sekä sairauspoissaoloihin ja työkyvyttömyyseläköitymiseen. Tutkimukseni ovat usein kohdistuneet kuntasektoriin, esimerkiksi terveydenhuollon työntekijöihin ja opettajiin. Uusimmissa hankkeissamme tutkimme ikääntyneiden työntekijöiden unihäiriöihin yhteydessä olevia tekijöitä, digitaalisia tietovarantoja terveydenhuollon työkuormituksen mittaamisessa ja ilmastonmuutoksen vaikutuksia mielenterveyteen ja työelämään.

Lue lisää

Ajankohtaista

Teemanumeron tavoitteena on esitellä tuoretta tutkimusta, joka käsittelee yksilöllisiä eroja matemaattisten taitojen kehityksessä, matemaattisten taitojen yhteyttä muihin taitoihin, motivaatioon ja hyvinvointiin, matematiikan osaamisen ja motivaation roolia koulutus- ja uravalintojen muovaajina tai sitä, miten oppilaiden matematiikan osaamista voidaan arvioida ja oppimista tukea, kun siinä ilmenee vaikeuksia.

Lue lisää

Ajankohtaista

Identiteetistä on tullut varsin väljästi käytetty käsite, jolla esimerkiksi mediassa voidaan viitata hyvin monenlaisiin yksilölle tai ryhmälle merkityksellisiin asioihin. Suomenkielinen tieteellinen analyysi on kuitenkin ollut vähäistä. Siksi julkaisemme Psykologia-lehdessä tästä ajankohtaisesta aiheesta teemanumeron vuonna 2020. Tavoitteena on vahvistaa psykologiassa, sosiaalipsykologiassa ja niiden sovellusaloilla tarvittavaa identiteetin tutkimuksellista ymmärrystä ja viitekehystä sekä tuoda esiin suomalaisen identiteettitutkimuksen menetelmiä, tuloksia ja tutkimusaineistoja.

Lue lisää

Kirjat

Anttila, Ulla: Erityislapsen vanhempana. Voimavaroja hyvään elämään. Kirjapaja. Sosiaalipsykologi ja erityislapsen äiti tarjoaa erityislapsen vanhemmille keinoja oman hyvinvoinnin ylläpitämiseen.

Chamorro-Premuzic, Tomas: Miksi niin monesta epäpätevästä miehestä tulee johtaja? Vastapaino. Työpsykologi kirjoittaa naisten uralla etenemisen vaikeudesta.

Erkkilä, Jaakko – Ylönen, Maarit E. (toim.):Ennen sanoja – pohdintoja ruumiillisuudesta. Eino Roiha -säätiö ja Suomen Musiikkiterapiayhdistys ry. Artikkelikokoelma ruumiillisuudesta ja sen merkityksestä kasvatus- ja terapiatyössä.

Lue lisää