Pääkirjoitus
cover im01

Koulu on lapsille ja nuorille tärkeä kehitysympäristö. Koulussa opiskellaan myöhemmässä elämässä tärkeitä taitoja ja harjoitellaan yhteiskunnassa toimimista monin eri tavoin yhdessä eri-ikäisten ja -taustaisten lasten, nuorten ja aikuisten kanssa. Koulun merkitystä lapsille ja nuorille voi lähestyä monesta näkökulmasta, sillä koulu toimii keskeisenä kontekstina muun muassa kognitiiviselle kehitykselle, psyykkiselle hyvinvoinnille, asenne- ja uskomusjärjestelmien muotoutumiselle ja sosiaalisten vertaissuhteiden rakentumiselle. Lisäksi koulujärjestelmiä voi psykologiatieteidenkin alueella tarkastella yhteiskunnallisesta perspektiivistä, sillä järjestelmän rakenteet ja ideologiat heijastuvat yksilöiden ja sosiaalisten verkostojen kohtaaman toiminnan tasolle asti muovaten näiden kehityskulkuja.

Lue lisää

Sisällysluettelo

Pääkirjoitus

Katariina Salmela-Aro & Mari-Pauliina VainikainenKatse kohti koulua 74

Tieteelliset artikkelit

Anne Karhu, Hannu Savolainen & Vesa Närhi: Yhteistyö ja psykologisen tiedon soveltaminen tukevat ADHD-oireisen oppilaan toimintakykyä koulussa 76

Jaana Minkkinen, Risto Hotulainen & Arja Rimpelä: Maahanmuuttajataustaisten nuorten psykososiaalinen oireilu Helsingin metropolialueella 89

Noona Kiuru, Katariina Kalliomäki, Riitta-Leena Metsäpelto, Timo Ahonen & Riikka Hirvonen: Nuorten harrastuneisuuden, koulun vaihtamisen ja sukupuolen yhteydet subjektiiviseen hyvinvointiin siirtymävaiheessa alakoulusta yläkouluun 108

Lue lisää

Artikkelien tiivistelmät

Anne Karhu, Hannu Savolainen & Vesa Närhi

Yhteistyö ja psykologisen tiedon soveltaminen tukevat ADHD-oireisen oppilaan toimintakykyä koulussa

Käyttäytymisen ongelmat ovat koulussa yleisiä. Erityisen tavallisia ne ovat oppilailla, joilla on aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö (ADHD). Koulussa esiintyvän ongelmakäyttäytymisen lieventämiseen ja ennaltaehkäisyyn tarvitaan moniammatillista yhteistyötä ja tutkittuja toimintamalleja. Aikaisemman tutkimuksen valossa vaikuttaa aiheelliselta järjestää ADHD-oireisen oppilaan tuki hänen luontaisen opetusryhmänsä yhteyteen. Check in – check out -toimintamalli, lyhyemmin CICO, perustuu käyttäytymispsykologiseen teoriaan, ja se on kehitetty ADHD-oireisten oppilaiden koulunkäynnin tueksi. Tutkimuksessa selvitettiin toimintamallin vaikutuksia ja sovellettavuutta ProKoulu-tutkimushankkeen pilottikouluissa. Vanhempien kanssa yhteistyössä toteutettavassa CICO-toimintamallissa oppilaan päivä rytmittyy aamutapaamisen (check in), jatkuvan positiivisesti suuntautuvan suullisen ja kirjallisen palautteen sekä iltapäivätapaamisen (checkout) ympärille. Kahden oppilaan kokeellisessa yksittäistapaustutkimuksessa seurattiin käyttäytymisen muutosta kouluympäristössä.

Lue lisää

English summaries

Anne Karhu, Hannu Savolainen & Vesa Närhi

Co-operation and psychological information enhance the functioning of students with ADHD symptoms at school

Behavioral problems in school are common and especially prevalent with students who have attention deficit hyperactivity disorder (ADHD). Increasing multi-professional co-operation along with preventative evidence-based interventions are needed to address the needs of students with problem behavior in school. Previous literature has shown that effective support for students with ADHD symptoms can be integrated into mainstream classroom activities. The purpose of this study was to investigate the efficacy of Check in – check out (CICO) intervention on problem behavior in Finnish schools piloting ProSchool school-wide positive behavior support. The key features of the CICO are brief morning and afternoon meetings with an adult, the use of a daily point card, regular positive feedback during the day and parental involvement. With a single case experimental design with two students, we examined the effects of CICO intervention on problem behavior, and the fidelity and acceptability of the intervention.

Lue lisää

Tieteelliset Artikkelit

cover im01

Käyttäytymisen ongelmat ovat koulussa yleisiä. Erityisen tavallisia ne ovat oppilailla, joilla on aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö (ADHD). Koulussa esiintyvän ongelmakäyttäytymisen lieventämiseen ja ennaltaehkäisyyn tarvitaan moniammatillista yhteistyötä ja tutkittuja toimintamalleja. Aikaisemman tutkimuksen valossa vaikuttaa aiheelliselta järjestää ADHD-oireisen oppilaan tuki hänen luontaisen opetusryhmänsä yhteyteen. Check in – check out -toimintamalli, lyhyemmin CICO, perustuu käyttäytymispsykologiseen teoriaan, ja se on kehitetty ADHD-oireisten oppilaiden koulunkäynnin tueksi. Tutkimuksessa selvitettiin toimintamallin vaikutuksia ja sovellettavuutta ProKoulu-tutkimushankkeen pilottikouluissa. Vanhempien kanssa yhteistyössä toteutettavassa CICO-toimintamallissa oppilaan päivä rytmittyy aamutapaamisen (check in), jatkuvan positiivisesti suuntautuvan suullisen ja kirjallisen palautteen sekä iltapäivätapaamisen (checkout) ympärille. Kahden oppilaan kokeellisessa yksittäistapaustutkimuksessa seurattiin käyttäytymisen muutosta kouluympäristössä.

Lue lisää

Tieteelliset Artikkelit

Voimistuneen maahanmuuton myötä yhä useampi suomalainen nuori tai hänen vanhempansa ovat maahanmuuttajia. Maahanmuuttajataustaisten lasten ja nuorten psykososiaalisten oireiden tutkimus on siten yhä tarpeellisempaa, mutta se on toistaiseksi ollut melko vähäistä. Tarkoituksemme oli tutkia, poikkeaako maahanmuuttajataustaisten nuorten psykososiaalinen oireilu valtaväestön nuorten oireilusta. Lisäksi tutkittiin oireiden kehitystä ja pysyvyyttä. Psykososiaalisia oireita mitattiin SDQ-kyselyllä. Aineistona käytettiin Metropolitan Longitudinal Finland -aineistoa (MetLoFIN), joka on kerätty Helsingin metropolialueen 14 kunnasta vuosina 2011–2016 yläkoulun seitsemänneltä (= 9 497) ja yhdeksänneltä luokalta (= 7 738) sekä lukion ja ammattikoulun toiselta luokalta (= 8 461). Maahanmuuttajataustaiset nuoret, erityisesti pojat, raportoivat hieman enemmän psykososiaalisia oireita kuin valtaväestön nuoret.

Lue lisää

Tieteelliset Artikkelit

Tässä tutkimuksessa selvitettiin subjektiivisen hyvinvoinnin kehittymistä nuorten siirtyessä alakoulusta yläkouluun. Lisäksi tarkasteltiin harrastuneisuuden ja koulun vaihtamisen (yhtenäiskoulu vs. erilliskoulu) yhteyksiä subjektiiviseen hyvinvointiin ja sen kehittymiseen sekä sitä, ovatko nämä yhteydet erilaisia riippuen nuoren sukupuolesta. Tutkimuksen aineisto koostui 848 nuoresta, jotka arvioivat harrastuneisuuttaan kuudennen luokan syksyllä ja subjektiivista hyvinvointiaan kuudennen luokan syksyllä sekä seitsemännen luokan syksyllä ja keväällä. Tulosten mukaan nuorten itsetunto heikkeni ja masennusoireet lisääntyivät nuorten siirryttyä yläkouluun. Harrastuksen puuttuminen näyttäytyi riskitekijänä subjektiivisen hyvinvoinnin kannalta. Masennusoireet lisääntyivät ja elämääntyytyväisyys väheni etenkin niillä nuorilla, joilla ei ollut ollenkaan harrastusta. Ohjatusti harrastavat nuoret kokivat itsetuntonsa ja elämääntyytyväisyytensä paremmaksi kuin nuoret, joilla ei ollut ohjattua harrastusta. Koulun vaihtaminen siirtymävaiheessa oli yhteydessä itsetunnon kehittymiseen: koulua vaihtaneiden itsetunto vahvistui kuudennen luokan syksystä seitsemännen luokan syksyyn, kun taas samassa koulussa pysyneiden itsetunnossa ei tapahtunut muutosta.

Lue lisää

Tieteelliset Artikkelit

Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, minkälaisia tavoiteorientaatioryhmiä voidaan löytää kuudennella luokalla ja miten ryhmät eroavat toisistaan henkilökohtaisten koulutustavoitteiden, niiden arviointien (merkitys, vaivannäkö, saavuttaminen ja kuormitus) sekä koulumenestyksen suhteen. Oppilaat (= 745) jaettiin tavoiteorientaatioryhmiin hyödyntäen henkilösuuntautunutta lähestymistapaa ja K-keskiarvon klusterianalyysia. Avointen kysymysten vastaukset liittyen koulutustavoitteisiin luokiteltiin laadullisen sisällönanalyysin keinoin. Ryhmien välisiä eroja tutkittiin ristiintaulukoinnin ja yksisuuntaisen varianssianalyysin avulla. Löytyi neljä tavoiteorientaatioryhmää: suoritus-välttämisorientoituneet (30 %), oppimisorientoituneet (25 %), menestysorientoituneet (22 %) ja välttämisorientoituneet (23 %). Valtaosa oppilaiden koulutustavoitteista liittyi arvosanoihin. Myös opiskeluun panostamiseen, oppimiseen, jatkokoulutukseen ja menestymiseen liittyviä tavoitteita mainittiin. Parhaiten koulussa menestyivät oppimis- ja menestysorientoituneet. He myös kokivat koulutustavoitteensa merkityksellisiksi ja arvioivat edistyvänsä hyvin niiden saavuttamisessa.

Lue lisää

Tieteelliset Artikkelit

Koulukontekstissa toteutetut tutkimukset sisältävät usein kognitiivisia tehtäviä, joissa menestymisellä ei ole oppilaalle seurauksia. Kaikki oppilaat eivät yritä tehtävissä parastaan, jolloin arvio oppilaan suoritustasosta jää todellista matalammaksi. Tässä tutkimuksessa testattiin hypoteesia, jonka mukaan yhdeksäsluokkalaisten osaamistuloksissa havaitut sukupuolierot kertoisivatkin tehtävään investoidun yrittämisen eroista. Tietokonepohjaisen testauksen lokitietoanalyysilla mitatun yrittämisen oletettiin selittävän myös tukea saavien oppilaiden odotettua heikompaa suoriutumista, kun seitsemännellä luokalla mitatut suoritustasoerot oli jo otettu huomioon. Hypoteesit testattiin sovittamalla rakenneyhtälömalleja noin 7 000 oppilaan MetrOP-seuranta-aineistoon. Tulokset osoittivat, että matemaattisen ajattelun tehtävissä tytöt suoriutuivat tehtävissä hieman paremmin kuin pojat lähtötilanteessa, ja erot kasvoivat hiukan yläluokkien aikana. Tämä kuitenkin selittyi sillä, että tytöt yrittivät enemmän sekä itsearvion että lokitietoihin tallentuneen vastausajan mukaan.

Lue lisää

Tieteelliset Artikkelit

Toiminnanohjauksen taidoilla on suuri merkitys koulussa pärjäämiselle, ja ne ennustavat koulumenestystä jopa akateemisia taitoja paremmin. Esiopetusvuoden aikana toiminnanohjaustaitoja voidaan arvioida esikoulunryhmien tilanteissa kyselymenetelmien avulla. Tässä tutkimuksessa selvitettiin, millaisia toiminnanohjauksen piirteitä ilmenee lapsilla, joilla esikoulussa on havaittu kielellisten ja/tai sosiaalisten taitojen vaikeuksia. Tutkimus on osa Pienten lasten Keskittymiskyselyn (PikkuKesky) standardointitutkimusta. Esikouluikäisten tutkimusaineisto (= 323) jaettiin esikouluopettajien täyttämän Taitokyselyn perusteella kielellisten taitojen vaikeuksien (= 21), sosiaalisten taitojen vaikeuksien (= 39) ja kielellisten ja sosiaalisten taitojen vaikeuksien (= 8) ryhmiin sekä kontrolliryhmään (= 255). Toiminnanohjaustaitoja arvioitiin PikkuKeskyn 44 väittämän avulla. Esikoulun arjessa toiminnanohjauksen vaikeuksia oli enemmän niillä lapsilla, joilla oli kielellisten ja/tai sosiaalisten taitojen vaikeuksia, kuin kontrollilapsilla.

Lue lisää

Tieteelliset Artikkelit

Tässä tutkimuksessa tutkittiin kuudesluokkalaisten sosiodigitaalisen osallistumisen (SDO), unenlaadun ja kouluhyvinvoinnin välisiä yhteyksiä. Tutkimme erityisesti sosiaaliseen mediaan osallistumisen ja digitaalisen pelaamisen yhteyttä kuudesluokkalaisten unenlaatuun, koulu-uupumukseen ja kouluintoon sekä sukupuolten välisiä eroja näissä. Tutkimme myös unenlaadun mahdollista välittävää vaikutusta SDO:n ja kouluhyvinvoinnin välillä. Tämä tutkimus on osa Mind the Gap -hanketta, ja tutkimuksen aineisto on kerätty kyselylomakkeilla helsinkiläisiltä kuudesluokkalaisilta keväällä 2013 (= 749). Tulokset osoittivat, että tyttöjen aktiivinen yhteydenpito kavereiden kanssa ja toimintapelaaminen olivat yhteydessä heikompaan unenlaatuun. Aktiivisesti mediaa kuluttavat tytöt eivät olleet innostuneita opiskelusta, kun taas internetistä tietoa hakevat ja uutta tietoa luovat tytöt raportoivat opiskeluintoa.

Lue lisää

Tieteelliset Artikkelit

Digitaalisuuden rooli opetuksessa korostuu. Myös lisäketodellisuuden (augmented reality, AR) soveltaminen on yleistynyt, ja siksi sen tutkimus sekä formaalin opetuksen että informaalin oppimisen piirissä on tärkeää. AR-interventioon osallistui 146 kuudesluokkalaista. He käyttivät lisäketodellisuussovellusta tiedekeskuksessa. Analyysissä pyrittiin löytämään itseorganisoituvien karttojen (self-organizing maps, SOM) klusterointimenetelmällä aiempia tuloksia täydentäviä oppilaiden alaryhmiä ja poikkeuksia. Lisäketodellisuuden avulla luonnontieteitä oppivista koululaisista muodostui viisi klusteria päättelykyvyn, motivaation sekä tiedon oppimisen perusteella. Aiemmin oli havaittu, että lisäketodellisuuskokemuksen jälkeen oppilaiden tieto lisääntyy yleisesti, mutta eniten hyötyvät heikoimmin koulussa menestyvät. Klusterianalyysi täydensi tulosta tunnistamalla poikavaltaisen ryhmän, jossa oppilaat olivat erityisen kiinnostuneita tiedeoppimisesta sekä koulussa että lisäketodellisuuden avulla. Heikosta koulumenestyksestä huolimatta heidän motivoituneisuutensa johti näyttelyn jälkeisiin hyviin tietotuloksiin.

Lue lisää

Kirjat
10 kir 01 im01

 Vuonna 1968, viisikymmentä vuotta sitten, 369 jyväskyläläistä kakkosluokkalaista kahdeltatoista eri luokalta täytti lisensiaatti Lea Pulkkisen henkilökohtaisessa valvonnassa 33-kohtaisen kyselyn, jossa heitä pyydettiin nimeämään kustakin samaa sukupuolta olevasta luokkatoveristaan ystävällisiä, avuliaita, kiusaavia, hyökkääviä ja niin edelleen. Samansisältöisellä lomakkeella arvioivat oppilaita myös luokkien opettajat. Siitä alkoi edustava seurantatutkimus, joka on saanut jo miltei klassisen aseman maailman kehityspsykologiassa. Jyväskylän yliopiston psykologian emeritaprofessori Pulkkinen on nyt yhteistyössä saman yliopiston Gerontologian tutkimuskeskuksen tutkimusjohtajan Katja Kokon kanssa koonnut tämän 42 vuoden mittaisen hankkeen tulokset – monet niistä alan keskeisissä lehdissä ja hakuteoksissa julkaistuja – tiiviiksi ja persoonalliseksi kirjaksi.

Lue lisää