Tieteelliset artikkelit

Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli tarkastella yhden uhmakkuushäiriö- ja Aspergerin oireyhtymän diagnoosin saaneen lapsen ja hänen perheensä hyvinvoinnissa tapahtunutta muutosta perheterapiaprosessin aikana. Muutokseen vaikuttavat usein terapian sekä sisäiset että ulkoiset tekijät, ja molempien huomiointi on olennaista tutkimusprosessissa. Tutkimuksessamme käytetty Hermeneutic Single Case Efficacy Design (HSCED) -tutkimusmenetelmä hyödyntää kliinikoiden jokapäiväisessä työssään käyttämiä menetelmiä, mikä kaventaa tutkimuksen ja käytännön välistä kuilua. HSCED-tutkimusmenetelmän mukaisesti tarkastelimme, onko tutkittavan lapsen ja hänen perheensä hyvinvoinnissa tapahtunut muutosta perheterapiajakson aikana, sekä sitä, onko perheterapia olennaisesti vaikuttanut tapahtuneeseen muutokseen. Lisäksi selvitimme, mitkä spesifit terapian sisäiset ja ulkoiset muuttujat ovat voineet vaikuttaa tapahtuneeseen muutokseen. Aineistomme koostui yhden perheen kotona ja kodin ulkopuolisissa tiloissa toteutetuista perheterapiaistuntojen videotallenteista, taustatiedoista sekä lomakeaineistosta. Tulokset osoittavat, että tutkittavan lapsen ja hänen perheensä hyvinvoinnissa tapahtui positiivista muutosta perheterapiajakson aikana.

Lue lisää

Tieteelliset artikkelit

Psykoterapiamuotojen jatkuvasti lisääntyessä yhä polttavammaksi nousee kysymys siitä, voidaanko tästä moninaisuudesta pelkistää jokin yleinen psykoterapian malli. Ehdotuksia tällaiseksi malliksi ovat esimerkiksi medikaalinen metamalli (käsitteellinen orientaatio, joka noudattelee lääketutkimuksen kokeellista tutkimusasetelmaa), assimilaatioanalyysi, dialogiseen sekvenssianalyysiin perustuva malli, Morrisin käsitteellinen metamalli ja Bruce Wampoldin esittämä kontekstuaalinen metamalli. Artikkelissa esitellään Wampoldin malli ja analysoidaan sen vahvuuksia ja puutteita. Wampoldin ajattelu on ollut Suomessa yhtenä lähtökohtana integratiivisen psykoterapian kehittymiselle. Se on myös ollut vaikuttamassa tuloksellisuustutkimuksen kritiikkiin, joka on ollut vuonna 2020 ilmestyneen Psykoterapiat-käsikirjan lähtökohtana.

Lue lisää

Tieteelliset artikkelit

Opettajien työ on kuormittavaa, ja siksi heillä on myös kohonnut työuupumusriski. Työuupumukseen liittyvät sekä työn piirteet että yksilölliset tekijät, kuten henkilön ominaisuudet ja henkilökohtaiset voimavarat. Ylisitoutuminen on taipumus, jota kuvaavat yksilön tarve kontrolliin, tarve kokea hyväksyntää sekä vaikeus irrottautua työn vaatimuksista vapaa-ajalla. Opettajat ovat usein voimakkaasti työhönsä sitoutuneita, mutta liiallinen sitoutuminen voi olla haitaksi hyvinvoinnille. Tietoa siitä, miten ylisitoutuminen on yhteydessä luokanopettajien työuupumukseen, ei ole vielä riittävästi, jotta voitaisiin kehittää ylisitoutumiseen liittyviä tukitoimia opettajille. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää näiden tekijöiden välisiä yhteyksiä luokanopettajilla (= 76). Työuupumus ja sen osatekijät (uupumusasteinen väsymys, kyynistyminen ja ammatillisen itsetunnon heikkeneminen) mitattiin Maslachin työuupumuskyselyllä, ja ylisitoutumista työhön arvioitiin viidellä kysymyksellä. Aineistoa analysoitiin korrelaatioanalyysillä ja lineaarisella regressioanalyysillä. Pienempi määrä työskentelyvuosia oli yhteydessä opettajien korkeampaan työuupumukseen. Regressioanalyysin tulokset osoittivat, että ylisitoutuminen oli yhteydessä työuupumukseen sekä uupumusasteiseen väsymykseen ja kyynistymiseen.

Lue lisää

Tieteelliset artikkelit

Työmarkkinoiden muutos ja korkeakoulutuksen yleistyminen ovat lisänneet epävarmuutta ja kilpailua korkeakoulutettujen työmarkkinoilla. Tästä syystä yksilön urataitojen ja urasuunnittelun merkitys nähdään aiempaa tärkeämpänä. Erityisesti generalisteilla on havaittu haasteita valmistumisen jälkeisessä työllistymisessä. Tässä artikkelissa tarkastellaan relationistis-konstruktionistisen sosiaalipsykologian näkökulmasta sosiaalitieteiden opiskelijoiden urasuunnittelua koskevaa puhetta. Laadullisen asennetutkimuksen periaatteisiin nojaavan analyysin kautta tarkastellaan sitä, miten opiskelijat pyrkivät puheessaan vastaamaan yksilön vastuuta työllistyvyydestä korostavaan urataito-odotukseen ja millaista kuvausta toimijuudestaan he rakentavat kuvatessaan opintojen aikaisia valintojaan. Tulosten perusteella opiskelijat näyttävät melko ongelmattomasti hyväksyvän yksilön vastuun työllistyvyydestä. Kuvausta toimijuudesta rakennetaan utilitaristisen individualismin ja ilmaisullisen individualismin tulkintarepertuaarien avulla. Utilitaristisen individualismin versiossa korostuu hyödyllisten valintojen tekeminen sekä välineellisen hyödyn ja kilpailuedun tavoitteleminen työmarkkinoilla. Ilmaisullisen individualismin versiossa puolestaan korostuu itsen toteuttaminen ja henkilökohtainen kiinnostus, jolloin valintojen suhde tulevaisuuteen rakentuu epävarmempana.

Lue lisää