Tieteelliset Artikkelit

Yhteisöllisessä oppimistilanteessa ryhmä, sen jäsenet ja oppimisympäristö ovat aktiivisessa vuorovaikutussuhteessa toisiinsa. Roolit ovat keskeinen osa tätä monimutkaista kokonaisuutta. Rooleja onkin hyödynnetty laadukkaan yhteisöllisen oppimisen edistämisessä määrittämällä opiskelijoille ennalta rooleja oppimistilanteessa omaksuttavaksi. Tällä tavoin roolien spontaani ja dynaaminen luonne jää kuitenkin tavoittamatta. Tutkimuksen tarkoituksena oli kehittää funktionaalisten osallistumisen roolien kuvaus- ja luokitusjärjestelmä, joka tavoittaa roolien dynaamisuuden luonnontieteiden virtuaalisessa oppimisympäristössä tapahtuvasta sosiaalisesta oppimisvuorovaikutuksesta, ja arvioida sen luotettavuutta ja hyödynnettävyyttä yhteisöllisen oppimisvuorovaikutuksen tutkimisessa. Tavoitteiden saavuttamiseksi käytettiin hetki hetkeltä etenevää tarkkaa videoanalyysia ja hyödynnettiin roolien eri funktioita ilmentäviä aineisto-otteita. Aineistosta, jossa lukio-opiskelijat työskentelivät kasvokkain pienryhmissä virtuaalisessa luonnontieteiden oppimisympäristössä, tunnistettiin ja luokiteltiin 17 funktionaalista osallistumisen roolia. Analyysi toi tukea roolien spontaanille ja dynaamiselle käsitteellistämiselle ja funktionaalisten osallistumisen roolien merkitykselle yhteisöllisen oppimisen tutkimisessa.

Lue lisää

Tieteelliset Artikkelit

Työn intensiivistyminen on viime aikoina herättänyt mielenkiintoa työelämän muutosten ja etenkin voimistuvan digitalisaation myötä. Intensiivistymistä kuvaavat kiristynyt työtahti, itsenäisen työn, päätöksenteon ja urasuunnittelun lisääntyminen sekä kasvaneet oppimisvaatimukset työssä. Työn intensiivistyminen asettaa työntekijöille uusia haasteita, joiden vaikutuksia hyvinvointiin ei vielä tunneta riittävästi. Tavoitteenamme oli tutkia, millaisia työn intensiivistymistä kuvaavia profiileja on löydettävissä opettajilla (= 2 186) ja tieteen ammattilaisilla (= 975), sekä selvittää, vaihteleeko työuupumuksen taso eri profiileissa. Lisäksi tutkimme, onko tämä vaihtelu erilaista naisilla ja miehillä. Analyysimenetelminä olivat latentti profiilianalyysi ja kovarianssianalyysi. Löysimme kolme toisistaan erottuvaa intensiivistymisprofiilia: vahvasti intensiivistynyt työ (opettajilla 56 %, tieteen ammattilaisilla 53 %), kohtuullisen intensiivistynyt työ (33 %, 35 %) ja vähäisesti intensiivistynyt työ (11 %, 12 %). Naiset raportoivat työnsä vahvasti intensiivistyneeksi useammin kuin miehet, mutta työn intensiivisyyden yhteys työuupumukseen ilmeni samalla tavalla naisilla ja miehillä. Vahvasti intensiivistynyt työ oli yhteydessä voimakkaampaan uupumusasteiseen väsymykseen ja kyynistyneisyyteen. Tutkimuksemme perusteella työn kiihtyvällä tehostumisella voi olla merkittäviä riskejä henkilöstön hyvinvoinnille.

Lue lisää

Tieteelliset Artikkelit

Tässä tutkimuksessa selvitettiin suomenkielisen Clinical Outcomes in Routine Evaluation (CORE-10) -lyhytversion psykometristä rakennetta sekä tarkasteltiin, millä katkaisurajoilla CORE-10 soveltuu psyykkisen kuormittuneisuuden ja ahdistuneisuuden sekä masentuneisuuden seulontaan opiskelija-aineistossa. Aineiston muodostivat alle 35-vuotiaat perustutkintoa suorittavat suomalaiset korkeakouluopiskelijat, joille tehtiin sähköposti- ja paperikysely. Kokonaisvastausprosentti oli 31 (n = 3 110). Psyykkistä kuormittuneisuutta arvioitiin CORE-10:n lisäksi General Health Questionnaire (GHQ-12) -mittarilla. Ajankohtaisista masennus- ja ahdistusoireista sekä lääkärin toteamasta masennuksesta kysyttiin erillisillä kysymyksillä. CORE-10:n erottelukykyä tutkittiin ROC-käyrän avulla. CORE-10 osoittautui sisäisesti johdonmukaiseksi ja luotettavaksi psyykkisen kuormittuneisuuden arviointimenetelmäksi. Tässä aineistossa optimaaliseksi katkaisurajaksi suhteessa ajankohtaiseen psyykkiseen kuormittuneisuuteen ja ahdistuneisuuteen osoittautui CORE-10 ≥ 10 pistettä. GHQ-12:n katkaisurajan mukaiselle psyykkiselle kuormittuneisuudelle katkaisurajaksi soveltui myös CORE-10 ≥ 9 pistettä ja ahdistuneisuudelle pistemäärä CORE-10 ≥ 11. Päivittäisistä masennusoireista kärsivien tunnistamiseksi parhaaksi katkaisurajaksi osoittautui CORE-10 ≥ 13 pistettä. Suomenkielinen CORE-10 on psykometrisiltä ominaisuuksiltaan alkuperäiskielistä vastaava. CORE-10 ei ole häiriöspesifi ja soveltuu nopeasti täytettäväksi psyykkisen voinnin arviointimenetelmäksi.

Lue lisää

Lectio Praecursoria

Toimijuudesta on viime vuosina puhuttu lisääntyvästi monilla eri tieteenaloilla. Toimijuuden kliinistä merkitystä on korostettu, ja sen lisääntymistä on alettu pitää terapian ja ohjauksen keskeisimpänä tavoitteena. Asiakkaiden voidaan katsoa tulevan keskusteluavun piiriin silloin, kun heidän toimijuuden tuntonsa on puutteellinen eli he eivät tunne hallitsevansa elämäänsä. Mutta mitä toimijuus oikein on? Mitä on toimijuuden puuttuminen – mitä ihmiseltä puuttuu, kun häneltä puuttuu toimijuutta? Ja ennen kaikkea, miten nämä ilmiöt tuotetaan näkyviin sillä, mikä on puheterapian työkalu ja materiaali – puheella?

Lue lisää

Keskustelua

Lasten raivokohtauksilla (temper tantrum) tarkoitetaan kohtauksellisia aggressiivisen käyttäytymisen puuskia, joissa lapsi reagoi johonkin todelliseen tai koettuun pettymykseen huutamalla, lyömällä, potkimalla, sylkemällä, kiroilemalla ja heittelemällä tai rikkomalla tavaroita. Kohtaus voi kestää muutamista minuuteista puoleen tuntiin. Aggressiivisuuskohtaukset ovat pienillä lapsilla tavallisia. 3–5-vuotiailla lapsilla niitä esiintyy kolmella neljäsosalla. 6–8-vuotiaiden ikäryhmässä raivokohtauksia on joka viidennellä, ja 9–12-vuotiaista niitä on enää neljällä prosentilla. Pojilla aggressiivisuuskohtaukset ovat kolme kertaa yleisempiä kuin tytöillä (Bhatia ym., 1990).

Lue lisää

Ajankohtaista

Teemanumeron tavoitteena on esitellä tuoretta tutkimusta, joka käsittelee yksilöllisiä eroja matemaattisten taitojen kehityksessä, matemaattisten taitojen yhteyttä muihin taitoihin, motivaatioon ja hyvinvointiin, matematiikan osaamisen ja motivaation roolia koulutus- ja uravalintojen muovaajina tai sitä, miten oppilaiden matematiikan osaamista voidaan arvioida ja oppimista tukea, kun siinä ilmenee vaikeuksia.

Lue lisää

Ajankohtaista

Identiteetistä on tullut varsin väljästi käytetty käsite, jolla esimerkiksi mediassa voidaan viitata hyvin monenlaisiin yksilölle tai ryhmälle merkityksellisiin asioihin. Suomenkielinen tieteellinen analyysi on kuitenkin ollut vähäistä. Siksi julkaisemme Psykologia-lehdessä tästä ajankohtaisesta aiheesta teemanumeron vuonna 2020. Tavoitteena on vahvistaa psykologiassa, sosiaalipsykologiassa ja niiden sovellusaloilla tarvittavaa identiteetin tutkimuksellista ymmärrystä ja viitekehystä sekä tuoda esiin suomalaisen identiteettitutkimuksen menetelmiä, tuloksia ja tutkimusaineistoja.

Lue lisää

Kirjat
 Antti Eskola: Vanhanakin voi ajatella: mielikuvista ja niiden voimasta.

”We are not mice!” huudahti kollega ja ystävä Jerry White Stanfordissa; hän oli tuolloin 85-vuotias, saman ikäinen kuin Antti Eskola valmistellessaan kirjaansa Vanhanakin voi ajatella: mielikuvista ja niiden voimasta. Jerry oli suivaantunut mediassa yleisestä tavasta viitata rottakokeisiin, kun uutisoidaan vanhenemisesta ja unelmoidaan ikuisesta nuoruudesta. Kun tätä haavetta ei ole osattu tarjota edes hiirille, oli ministeri Maria Ohisalon avustajallakin syitä tölviä vaarallisesti ikääntyneitä tviitissään: ”Kaikella kunnioituksella… se (60–70-vuotiaat) ei ole se ikäluokka, jota minä kuuntelisin yhteiskunnallisen kehityksen tiimoilta.” Eipä ollut innostavampi se vuosikymmen sitten julkaistu aikuiskoulutuksen kotimainen opaskaan, joka esittäytyi suunnilleen näin: ”Ihminen voi oppia uusia asioita vielä 50-vuotiaanakin.”

Lue lisää

Kirjat
toimitussuosittelee

Aavaluoma, Sanna – Anttonen, Anne – Lähteensuo, Jaana (toim.): Parisuhde kolmantena. Psykoanalyyttisia kirjoituksia paripsykoterapiasta. Therapeia-säätiö. Psykoanalyytikot kirjoittavat parisuhteen syvävirroista.

Harris, Nadine Burke: Syvälle ulottuvat juuret. Turvattomasta lapsuudesta tasapainoiseen aikuisuuteen. Basam Books. Yhdysvaltalaisen pediatrin bestseller lapsuusajan traumojen pitkäaikaisista vaikutuksista ja niiden korjaamisesta.

Häkkinen, Kari: Hannu Lauerma.Psykiatrin päänavaus. Into Kustannus. Vankien kanssa työskentelevän psykiatrin kokemuksia ja näkemyksiä.

Lue lisää