Tieteelliset artikkelit

Psykoterapiassa tapahtuvaa muutosta on usein tutkittu asiantuntijalähtöisesti ja asiakkaan asema muutoksen määrittelijänä on jäänyt syrjään. Tämä tutkimus vastaa tähän puutteeseen tarkastelemalla, miten psykoterapian asiakkaat kuvasivat vapaamuotoisissa terapiaansa liittyvissä kirjoitelmissa psykoterapian seurauksena tapahtunutta muutosta. Tutkimusaineistona olivat yhden psykoterapeutin asiakkaiden kirjoitelmat (= 30). Terapeutti toimi sekä tutkijana että asiakkaiden terapeuttina. Tutkimuksen menetelmällisenä lähtökohtana oli aineistolähtöinen teoria (engl. grounded theory). Analyysin pohjalta rakentui aineistoteoreettinen malli psykoterapian seurauksena tapahtuneesta muutoksesta asiakkaiden kertomana.

Lue lisää

Tieteelliset artikkelit

Artikkelissa tarkastellaan opiskeluhuollon monialaiseen asiantuntijaryhmään osallistuvan oppilaan, ammattilaisten ja huoltajan kokemuksia oppilaan tuen järjestämisen ehdoista ja mahdollisuuksista. Kokemuksia tarkastellaan subjektitieteellisen ja systeemisen psykologian käsittein. Aineisto on kerätty koulupäivän aikana yhdessä monialaisen asiantuntijaryhmän tapaamisessa, johon osallistui oppilaan ja hänen kahden huoltajansa lisäksi kuusi ammattilaista. Perustelumallitarinoiden muotoon kiteytetystä aineistosta tunnistettiin kullekin taholle tuen järjestymisen näkökulmasta olennaisia olosuhteita ja toimintaperusteita. Näin kyettiin hahmottamaan, millaiset käsitykset ja ajatukset ohjaavat tuen järjestämisestä käytävää keskustelua.

Lue lisää

Tieteelliset artikkelit

Itsemääräämisteoria (engl. Self-Determination Theory) selittää yksilön käyttäytymistä, hyvinvointia ja persoonallisuuden kehittymistä. Se on noussut viime vuosina yhdeksi johtavista motivaatiopsykologisista teorioista. Teoriaa on käytetty laajasti suomalaisissa tutkimuksissa ja käytännön sovelluksissa esimerkiksi koulutuksen ja oppimisen, työelämän, liikuntapsykologian ja terveyden edistämisen aloilla 1990-luvulta lähtien. Teorian käsitteiden suomentaminen on ollut kirjavaa: aina teorian nimestä lähtien käsitteet ovat vaihdelleet sekä tutkimus- että populaarikirjallisuudessa. Osa käännöksistä on aiheuttanut väärinkäsityksiä teorian sisällöstä. Tämän artikkelin tavoitteena on yhdenmukaistaa teorian suomenkielistä käsitteistöä ja korjata yleisiä väärinkäsityksiä sekä ehdottaa keskeisimmille käsitteille sellaisia suomenkielisiä vastineita, jotka ovat alkuperäisten käsitteiden kanssa merkitykseltään yhtäläiset erityisesti tieteellisissä konteksteissa. Ensin esittelemme teorian, sen keskeisimmät käsitteet ja menetelmämme suomennosten valintaan.

Lue lisää

Lectio Praecursoria

Synnytys on uskomaton kokemus. Se vie matkalle oman itsen sisimpään ja pakottaa sietämään ennalta-arvaamatonta kaikessa kiehtovuudessaan ja pelottavuudessaan. Kehollisena ja intensiivisenä kokemuksena se on toisaalta jatkumo raskaudelle, mutta toisaalta myös tilanne, jossa ollaan irti kaikesta aiemmasta ja kaikesta tulevasta ja keskitytään vain meneillä olevaan. Joidenkin kulttuureiden myyteissä kuvataan, että äidin sielu lähtee synnytyksen aikana matkalle hakemaan lapsensa sielun ajan rajan toiselta puolelta ja palaa sitten takaisin äidin kehoon. Samalla kun syntyy lapsi, syntyy myös äiti – äiti kyseiselle lapselle.

Lue lisää

Lectio Praecursoria

Nuoruusikä lapsuuden ja aikuisuuden välissä on ainutlaatuinen ajanjakso, jossa keskeisimpinä kehitystehtävinä ovat irtautuminen vanhemmista ja suuntautuminen enenevissä määrin ikäryhmän joukkoon, kehon ja psyyken muutokset ja niiden hyväksyminen, seksuaalisuuden kohtaaminen sekä oman identiteetin rakentuminen (Christie & Viner, 2005; Marttunen & Kaltiala, 2021). Tässä murrosvaiheessa mieli on usein kovassa myllerryksessä, eivätkä erilaiset mieliala- ja ahdistuneisuusoireet ole lainkaan tavattomia tai myöskään aina merkki varsinaisesta mielenterveyden häiriöstä. Mielenterveyden häiriöistä kuitenkin puolet puhkeaa ennen 14. ikävuotta ja peräti kolme neljäsosaa ennen 24. ikävuotta (Kessler ym., 2007). Nuoruus on siis kiistatta hyvin keskeinen ajanjakso myös sen suhteen, kuinka mielenterveyden häiriöiden syntymistä voitaisiin ennaltaehkäistä.

Lue lisää

Lectio Praecursoria

Alun perin kiinnostuin kehollisesta vuorovaikutuksesta huomattuani vastaanotollani peilaavani usein asiakkaiden asentoja tai he minun. Reilu kymmenen vuotta sitten kehollisuudesta alettiin puhua enenevässä määrin sekä kliinisessä psykologiassa että psykoterapiatutkimuksessa (engl. affective turn). Vuonna 2013 emeritusprofessori Jaakko Seikkulan luotsaama Relationaalinen Mieli -projekti alkoi tutkia autonomisen hermoston synkroniaa ja sanallista ja sanatonta vuorovaikutusta pariterapiassa. Projektissa videoitiin kaiken kaikkiaan 12 pariterapiaprosessia. Jokaisessa istunnossa oli läsnä kaksi terapeuttia ja pariskunta. Asiakkaiden hyvinvointia mitattiin Outcome Rating Scalella (Miller ym., 2003) istunnon alussa ja terapeuttista yhteistyösuhdetta (eli allianssia) Session Rating Scalella (Duncan ym., 2003) istunnon lopussa. Koko terapian tuloksellisuutta arvioitiin CORE-OM-lomakkeella (Evans ym., 2002).

Lue lisää

Lectio Praecursoria

Suomalainen lukiokoulutus on muuttunut väitöskirjaprosessiini kuluneen seitsemän vuoden aikana paljon. Opetussuunnitelman perusteet on uusittu kahdesti. Kurssien sijaan suoritetaan moduuleista koostuvia opintojaksoja ja lasketaan opintopisteitä. Oppikirjat, kokeet ja ylioppilaskokeet ovat digitaalisia. Ylioppilastutkinnon rakenne on muuttunut. Nuorisolukiolaiset ovat nykyisin oppivelvollisia. Samaan aikaan media suoltaa meille uutisia siitä, kuinka lukiossa uupuvat sekä opiskelijat että opettajat. Hyvinvoinnin ja arjen sujuvuuden ymmärtäminen onkin yhä tärkeämpää, ja tarkasteluun tarvitaan jotain uutta. Tarkastelen niitä mahdollisuuksien kautta.

Lue lisää

Lectio Praecursoria

Informaatio- ja viestintäteknologia, erityisesti älypuhelimet ja sosiaalinen media, on mullistanut ihmisten välisen vuorovaikutuksen. Teknologian ansiosta kommunikointi on ajasta ja paikasta riippumatonta ja monikanavaisempaa kuin koskaan ennen.

Tapahtunut mullistus ei kuitenkaan rajaudu ainoastaan viestintään, vaan on paljon kokonaisvaltaisempi: myös työnteko, tiedonhaku, kuluttaminen, kuntoilu, rentoutuminen, yhdessäolo ja erilaiset tyhjät hetket ovat saaneet osansa digitalisaatiosta.

Lue lisää

Psykologiassa tapahtuu

Psykologia koki kolauksen vuonna 2011, kun alan yksi arvostetuimmista lehdistä Journal of Personality and Social Psychology (JPSP) julkaisi tutkimuksen ”Feeling the future” (Bem, 2011). Tutkimus osoitti, että yliluonnollisena pidetty ennaltatietämisen kyky on olemassa ja psykologisen koeasetelman avulla on mahdollista osoittaa toistuvasti ihmisen kyky nähdä tulevaisuuteen. Päällepäin tutkimus oli poikkeuksellisen vakuuttava: asetelma sisälsi peräti yhdeksän erillistä koetta, ja tulokset olivat tilastollisesti merkitseviä jopa kahdeksassa keskimääräisellä efektikoolla = 0.22. Oliko mahdollista, että psykologiassa oli tehty tieteenhistorian merkittävin löydös sitten kopernikaanisen vallankumouksen?

Lue lisää

Ajankohtaista

Etsimme opetus- ja hanketehtäviin kehittämisorientoitunutta henkilöä, jolla on monipuolinen ja ajantasainen psykologin osaaminen. Tarjoamme sinulle innovatiivisen työympäristön ja mahdollisuuden olla tulevaisuuden tekijä opetuksen sekä tutkimus- ja kehittämishankkeiden kautta.

Hakijana olet kiinnostunut kouluttamaan tulevia ammattilaisia käytännönläheisen opetuksen kautta valmentavalla otteella sekä kehittämään pedagogiikkaa. Olet halukas toimimaan opiskelijoiden kanssa tutkimus- ja kehittämishankkeissa sekä läheisessä yhteistyössä sosiaali- ja terveysalan palveluntuottajien kanssa.

Lue lisää

Ajankohtaista

Toimituksen vaihtumisen takia Psykologia-lehden vuoden 2023 viimeinen numero ilmestyy tuhtina triplanumerona. Lehti on parhaillaan taitettavana, mutta joulupyhäin takia se ehtii painoon vasta alkuvuodesta 2024. Vuoden 2023 tilausmaksun maksaneilla lehti tulee tammi-helmikuun vaihteessa. Toimitus pahoittelee viivästystä ja toivottaa lukijoille hyvää joulunaikaa!

Lue lisää

Ajankohtaista

Kirsti Lagerspetzin pro gradu -palkinto myönnettiin Sara Liinamolle Tampereen yliopiston sosiaalipsykologian oppiaineeseen tehdystä opinnäytetyöstä ”Persoonallisuustesti sosiaalisena konstruktiona. Diskurssianalyyttinen tutkimus psykologisesta testaamisesta osana rekrytointia”. Palkintosumma on 300 euroa.

Lue lisää

Kirjat

Tarinallisuus on tullut tietokirjoihin jäädäkseen. On aina antoisampaa lukea tietokirjaa, jossa tieteelliset lähdemerkinnät eivät pirsto tekstiä ja jossa on kuivakkaan tutkimustykityksen sijasta runsaasti tarinoita, esimerkkejä ja anekdootteja todellisesta elämästä. Tämä toteutuu hyvin Julia Korkmanin esikoisteoksessa Muistin varassa. Kirjasta on myös ruotsinkielinen versio Minnes makt. Kaksikielisyys varmistaa kätevästi sen, että tieto on helposti saatavissa myös muissa Pohjoismaissa, etenkin Ruotsissa.

Lue lisää

Kirjat

Salaliittoteoriat ovat internetin myötävaikutuksella nousseet esille varjoista ja astuneet julkisen keskustelun pariin. Salaliittoteorioita on ollut aina, mutta ennen internetin aikaa niiden leviäminen ja levittäminen oli rajatumpaa. Internet antaa jokaiselle mahdollisuuden perustaa esimerkiksi vastamedian, jossa ”valtamedian” välittämä ”totuus” on mahdollista kyseenalaistaa. Tämä on muuttanut salaliittoteorioiden muotoa. Jäykän vaihtoehtoisten huhujen levittämisen on korvannut erilaisiin mediaympäristöihin sopeutuva narratiivi.

Lue lisää

Kirjat

Feldman Barrett, Lisa: Seitsemän ja puoli oppia aivoista. Tuuma-kustannus. Psykologian ja neurotieteen tutkijan kolmiaivoteorian kritiikkiä.

Lue lisää