Tieteelliset Artikkelit

Depressio on maailmanlaajuisesti yleinen mielialahäiriö, jota hoidetaan tyypillisesti lääkkeillä, terapialla tai näiden yhdistelmällä. Kiinnostus muiden hoitomuotojen, kuten liikuntaharjoittelun, mahdollisuuksiin depression ennaltaehkäisyssä ja hoidossa on kasvussa. Etenkin säännöllisesti harjoitetun liikunnan on todettu vähentävän depressio-oireita ja alentavan depression ilmenemisen todennäköisyyttä. Vaikka aiheeseen liittyvä tutkimus on vielä suhteellisen vakiintumatonta, on kirjallisuudessa esitetty joitain hypoteeseja mahdollisista liikuntaharjoittelun antidepressiivisistä vaikutusmekanismeista. Tutkimustieto antaa eniten tukea endorfiini-, hermokasvutekijä- ja distraktiohypoteeseille, minäpystyvyyden ja hallinnan hypoteesille sekä sosiaalisen vuorovaikutuksen hypoteesille. Aihealueen tutkimuksessa on toistaiseksi keskitytty liikuntaharjoittelun vaikutusten todentamiseen, ja liikunnan antidepressiivisten vaikutusmekanismien tarkastelu on usein sivuutettu. Liikunnan mahdollisten antidepressiivisiä vaikutuksia välittävien tekijöiden paremman ymmärtämisen kautta liikuntainterventioita voitaisiin mitä todennäköisimmin kehittää ja hyödyntää depression hoitomuotona nykyisiä käytänteitä tehokkaammin.

Lue lisää

Tieteelliset Artikkelit

Lapsesta aikuiseksi -pitkittäistutkimuksen 50-vuotiailla tutkittavilla (n = 206–224) tarkasteltiin henkisyysarvon ja perimmäisten kysymysten pohtimisen (PKP) yhteyksiä Schwartzin (2012) mallin 14 arvoon. Lisäksi selvitettiin henkisyysarvon, PKP:n ja henkisen hyvinvoinnin välisiä yhteyksiä. Keskistettyihin arvoihin perustuvien tulosten mukaan henkisyysarvo korreloi negatiivisesti virikkeellisyyden, vallan, suoriutumisen ja hedonismin kanssa. Toisaalta henkisyysarvo kytkeytyi positiivisesti huolenpitoon ja yhteiskunnalliseen huolenpitoon sekä luotettavuuteen. Henkisyys oli ainoa arvo, joka oli yhteydessä kolmeen PKP:n osatekijään (oman elämän pohdiskelu, uskonnolliset kysymykset ja viisaus), ja yhteydet säilyivät, kun muiden arvojen vaikutus kontrolloitiin. Sitä vastoin henkisyysarvo ei ollut yhteydessä mihinkään henkisen hyvinvoinnin kolmesta osa-alueesta (psykologinen, sosiaalinen ja emotionaalinen hyvinvointi). Kuoleman ajatteleminen oli negatiivisesti ja viisaus positiivisesti yhteydessä yleiseen henkiseen hyvinvointiin, ja kaikki PKP:n osatekijät olivat yhteydessä joihinkin henkisen hyvinvoinnin osa-alueisiin.

Lue lisää

Lectio Praecursoria

Johtamisen vaikutus työntekijöiden hyvinvointiin ei ole aiheena uusi, mutta siihen kohdistettu huomio sekä mediassa että työ- ja organisaatiopsykologisessa tutkimuskirjallisuudessa näyttää lisääntyneen viimeisimmän 10–15 vuoden aikana. Samalla johtamiseen, ja erityisesti lähijohtamiseen eli lähimpien esimiesten harjoittamaan johtamiseen, kohdistetut odotukset ja teoreettiset olettamukset ovat kasvaneet.

Lue lisää

Lectio Praecursoria

”Kertoo enemmän kuin tuhat sanaa” on usein käytetty luonnehdinta kuvan voimasta – siitä, että yksittäinen kuva voi parhaimmillaan välittää monimutkaisen ajatuksen toisinaan vaikuttavammin kuin kirjallinen tai puhuttu kuvaus. Tämä on tiedetty yhtä kauan kuin ihmiskunta on käyttänyt kuvallisia merkkejä viestinnässä. Historioitsijat jäljittävät kyseisen sanonnan juuret kuitenkin 1900-luvun alkupuolelle, jolloin mainostajat havaitsivat, kuinka hyödyntää kuvaa, erityisesti valokuvaa, omiin tarkoituksiinsa eli vaikuttaakseen ihmisiin. Tämän jälkeen kuvallisen vaikuttamisen muodot ovat moninkertaistuneet. Kirjailija Erno Paasilinna totesikin, että ”kuva valehtelee enemmän kuin tuhat sanaa”.

Lue lisää

Lectio Praecursoria
06 lec 03 im01

Ihminen on hyvin riippuvainen muista ihmisistä. Selviytymisen kannalta on ollut tärkeää, että pystymme muodostamaan ihmissuhteita, joiden avulla pysymme paremmin hengissä. Jo vauvoina alamme siirtyä vanhempiemme kanssa samaan rytmiin kehon liikkeissä, ääntelyssä ja katseissa. Tällainen kehollinen synkronia, eli samanaikainen yhteen sovittautuminen, vaikuttaa koko ihmismielen rakentumiseen. Kun vanhempi on herkkä vauvan eleille rytmittyen niihin, lapselle rakentuu luottamus ja turvallisuuden kokemus. Tämä taas heijastuu myöhempiin ihmissuhteisiin ja luo pohjaa hyvälle itsetunnolle ja empatiakyvylle.

Lue lisää

Tapasimme tutkijan
07 tap im01

Tällä hetkellä minulla on kaksi tutkimuslinjaa. Ensinnäkin tutkin, miten ongelmat koulujen sisäilmassa vaikuttavat koululaisten psykososiaaliseen hyvinvointiin kyselyaineistoilla. Tämän lisäksi selvitän laadullisilla aineistoilla, millaisia merkityksiä ja kokemuksia sisäilmaongelmiin liitetään. Sisäilmaongelmien lisäksi tutkin suomalaisiin kansallisiin symboleihin liitettyjä merkityksiä, muistoja ja asenteita. Olen väitellyt jälkimmäisestä aiheesta. Sisäilmaongelmien tutkimus on tärkeää ja kiinnostavaa monestakin syystä. Sisäongelmien lukumäärä on suuri, ja niiden aiheuttamat terveyshaitat ovat tiiviin yhteiskunnallisen keskustelun alla.

Lue lisää

Kirjat

Suomen psykoanalyysin grand old lady, filosofian lisensiaatti ja psykoanalyytikko Pirkko Siltala (2016) on julkaissut teoksen Taakkasiirtymä. Trauman siirto yli sukupolvien. Käyttämällä Martti Siiralan taakkasiirtymä-käsitettä Siltala käsittelee sitä, miten trauma kasvattajien hyvistä aikomuksista huolimatta siirtyy yli sukupolvien. Siltala (2016, s. 8) toteaa, että kirjan alku oli Siiralan lauseessa: ”Se, mikä ei tule yhdessä jaetuksi, tulee jonkun kannettavaksi – taakkasiirtymäksi.” 

Lue lisää

Kirjat

Miksi kukaan ylipäänsä tekee mitään? Millaisia tavoitteita tai intohimon kohteita meillä on? Miten voimme ymmärtää inhimillistä toimintaa? Motivaatiopsykologian käsitteet ja ilmiöt ovat moninaisia. Sigmund Freudin psykoanalyyttisessä teoriassa esitettiin ihmistä motivoivien voimien kumpuavan tiedostamattomista seksuaalisista impulsseista. Behaviorismissa ja oppimisteoriassa kuvattiin yksilön toimintaa palkintojen ja rankaisujen ohjaamana. Humanistinen psykologia on käsitellyt motivaatiota muun muassa tarvehierarkian käsitteen avulla. Kognitiivisen psykologian myötä mukaan astuivat tavoitteiden ja projektien käsitteet. Valokeila on motivaatiopsykologiassa kohdistunut milloin elämänkaaren aikana vaihtuviin tavoitteisiin, milloin huolenaiheisiin, roolisiirtymiin tai ympäristön tarjoamiin toimintamahdollisuuksiin. Edward L. Decin ja Richard M. Ryanin itsemääräämisteoria on 2000-luvun alusta lähtien nostanut keskiöön uudelleen psykologiset perustarpeet ja ihmislajille ominaiset taipumukset uteliaisuuteen, oppimiseen ja aktiivisuuteen.

Lue lisää

Kirjat

Mitä kasvattaminen oikeastaan on? Miksi siihen ryhdytään, ja mihin sillä pyritään? Miten mitataan sitä, milloin kasvatustyö on onnistunut? Miten aikuiset ja lapset eroavat toisistaan – ja mikä on tämän eron merkitys ihmiskunnalle? Miten lasten erilaisuus on ymmärrettävissä, ja miten sitä pitäisi käsitellä? Tällaisia kysymyksiä aktivoi lukijan mielessä amerikkalaisen kehityspsykologin Alison Gopnikin kirja Puuseppä vai puutarhuri?Vanhemmuuden suorittamisesta onnellisen lapsuuden tukemiseen.

Lue lisää

Kirjat
toimitussuosittelee

Eerola, Petteri – Pirskanen, Henna: Perhe ja tunteet.Gaudeamus. Perhetutkijoiden teos tunteiden ja läheissuhteiden ajankohtaisista kysymyksistä.

Huotilainen, Minna – Saarikivi, Katri: Aivot työssä.Otava. Aivotutkijat kertovat, mikä sopii ihmisaivoille.

Hyyppä, Markku T.: Ikääntyvän muistikirja.Duodecim. Neurologian dosentti tarjoaa tietoa ja apua muististaan huolestuneille.

Lue lisää

Rekisteri

Ahanen, Sofia: Hyvinvointivalmennuksen digitalisointi ja skaalaaminen – valmennettavan motivaatioon liittyvät tekijät

Ballesteros, Rosario Villar: How an organization uses Instagram and how participation in content creation influences employee engagement

Bremer, Olli: From shareholder value creation to purposeful organizations – The role of purpose for managing business

Lue lisää