Tässä katsauksessa perehdytään unen rooliin oppimisessa ja muistissa keskittyen erityisesti muistijälkien lujittamiseen. Ihmisen ja useiden muiden nisäkkäiden vireystila vaihtelee valon säätelemää vuorokausirytmiä noudattaen. Ihmisellä yöunen aikana univaiheet toistuvat jaksoittaisesti siten, että perusuni painottuu alkuyöhön ja vilkeuni loppuyöhön. Verrattuna valveeseen uni parantaa juuri opitun muistiin painamista. Perusunen aikana aivoissa kertautuvat valveen aikana muodostuneet hermostolliset aktivaatiokaavat. Tämän prosessin on tulkittu heijastavan tiedon tallentamista pitkäkestoiseen muistiin aivokuoren ja alempien aivorakenteiden, kuten talamuksen ja hippokampuksen, muodostamiin hajautettuihin hermostollisiin verkostoihin. Vilkeunen roolista aivorakenteiden muodostamien verkostojen tasolla tapahtuvan muistiin painamisen mekanismissa ei ole vielä selvyyttä. Vaikuttaa kuitenkin siltä, että myös vilkeuni on tärkeää oppimiselle, sillä sen määrä ja suhteellinen osuus unesta kasvaa oppimistilanteiden jälkeen, mikä heijastuu seuraavan valvetilan aikana mitattuihin muistisuorituksiin.
Ongelmallinen videopelaaminen sai hiljattain Maailman terveysjärjestön virallisen mielenterveyden häiriön luokituksen. Häiriö kuuluu ICD-11-tautiluokitusjärjestelmän (2019) mukaan toiminnallisiin riippuvuuksiin. Aikaisemmin pelaamishäiriötä (arkikielessä ’ongelmapelaaminen’ tai ’videopeliaddiktio’) on tutkittu lähinnä lasten ja nuorten keskuudessa, eikä ilmiön yleisyydestä tai vaikutuksista työväestössä tiedetä juuri lainkaan. Tässä etukäteen rekisteröidyssä ja arvioidussa tutkimuksessa mittasimme ongelmapelaamisen yleisyyden kansallisesti edustavan kyselyn avulla (N = 8217) Suomen työväestössä (n = 3912, esiintyvyys 0.4–7.5 %) ja testasimme kolme hypoteesia koskien pelaamisen, työkyvyn ja työstä palautumisen suhdetta. Ongelmapelaaminen oli yhteydessä alentuneeseen työkykyyn sekä työstä palautumiseen, muttei merkittävästi. Suuret pelimäärät (väh. 30 h/vko ja 40 h/vko) olivat myös heikosti yhteydessä alhaiseen työkykyyn, mutta eivät lainkaan alhaiseen työstä palautumiseen. Lisää tutkimusta kaivataan ennen kaikkea luotettavampien ongelmapelaamismittarien kehittämiseen sekä videopelaamisen, työkyvyn ja työstä palautumisen kausaliteettisuhteen ymmärtämiseen.
Suomenkielisen Job Crafting Questionnaire -menetelmän (JCQ) faktorirakennetta on aikaisemmin tarkasteltu vain esihenkilöaineistossa. Tässä tutkimuksessa menetelmää tutkittiin konfirmatorisen faktorianalyysin ja mittausinvarianssianalyysien avulla heterogeenisessä työväestöaineistossa. Keskeisimpien tulosten mukaan JCQ:n oletettu kolmen faktorin malli sopii aineistoon tyydyttävästi. JCQ:n faktorirakenne ja osioiden lataukset olivat samanlaiset työntekijöiden ja kahden toimihenkilöryhmän välillä. Tämän tutkimuksen perusteella suomenkielinen JCQ on onnistuneesti käännetty kysely, jonka alkuperäinen teoreettinen rakenne toimii tyydyttävästi suuressa osassa suomalaista työväestöä. Mikäli tulevissa tutkimuksissa selvitetään ryhmien välisiä eroja työn tuunauksessa, on syytä varmistaa, että aineistossa menetelmän vahva mittausinvarianssi toteutuu.
Kirsti Lagerspetzin pro gradu -palkinto myönnettiin Sara Liinamolle Tampereen yliopiston sosiaalipsykologian oppiaineeseen tehdystä opinnäytetyöstä ”Persoonallisuustesti sosiaalisena konstruktiona. Diskurssianalyyttinen tutkimus psykologisesta testaamisesta osana rekrytointia”. Palkintosumma on 300 euroa.
Psykologia-lehden parhaaksi artikkeliksi 2022 on valittu puheenjohtaja Jarkko Hautamäen esityksestä Timo Sampolahden ja Aarno Laitilan artikkeli ”Bruce Wampoldin psykoterapian kontekstuaalinen psykoterapia-ajattelu: kohti psykoterapian metamallia?”
Suomen Psykologinen julkaisee kuusi kertaa vuodessa ilmestyvää Psykologia -lehteä, joka on johtava psykologian alan tieteellinen julkaisu Suomessa. Lehti on luokiteltu julkaisufooruminen tasolle kaksi. Haemme lehdelle päätoimittajaa ja jäseniä lehden toimitukseen. Toimituksen toimikausi on kolme vuotta.
Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulu, Tuotantotalouden laitos, Työpsykologian ja johtamisen yksikkö
Banzuzi, T.: Organizational emotions and emotional sales: Managing emotions in sales interactions
Haapalehto, T.: How to achieve alignment between the top and middle management in the strategy process? A case study on a pharmaceutical strategy process
Kirja alkaa Fishmanin henkilökohtaisen perheterapeuttisen historian katsauksella, jossa hän kertaa vuosiaan Yhdysvalloissa, lähinnä Philadelphiassa sekä Uudessa-Seelannissa, Aucklandissa. Ja toki nämä samat vuodet ovat myös osa perheterapian dokumentoitua historiaa laajemmassa merkityksessä. Katsaus siis kattaa hänen päätymisensä opiskelemaan perheterapiaa Philadelphiaan ja oppilas- ja yhteistyösuhteisiin Jay Haleyn, Salvador Minuchinin ja etenkin Braulio Montalvon kanssa. Teos jakaantuu näyttöön perustuvan ajattelun esittelyyn ja kritiikkiin, käytännön tutkimuksellisten ratkaisujen esittelyyn, intensiivisen strukturaalisen terapian mallin esittelyyn sekä edellä kuvattujen asioiden yhdistämis- ja integrointimahdollisuuksien ja -haasteiden esittelyyn. Lisäksi kirjan liitteissä on dokumentoituna suuri osa niistä hoidon vaikuttavuutta prosessin kuluessa arvioitaessa käytettävistä menetelmistä, joihin Fishman tekstissä viittaa.
Viime vuosina mielenterveysongelmien yleistymisestä on tullut kasvava kansanterveyskysymys. Päättäjät ja mielenterveyden asiantuntijat miettivät, kuinka mielenterveysongelmista kärsiviä ihmisiä voitaisiin parhaiten auttaa. Koronapandemia on tehnyt tilanteesta entistäkin vaikeamman, ja muun muassa lyhytterapeuttisia palveluita on alettu kehittää vastaukseksi kasvaviin haasteisiin.
Mäkikangas, Anne – Pyöriä, Pasi (toim.): Koronapandemia, työ ja yhteiskunta – muuttuiko Suomi? Gaudeamus. Psykologi ja sosiologi ovat koonneet kirjoituksia koronapandemian aikaansaamista työn ja yhteiskunnan muutoksista Suomessa.