Pääkirjoitus

Sana identiteetti on yleistynyt viime vuosina niin arkikielessä kuin eri tieteenalojen tutkimuksessa. Etenkin tieteenalojen välillä, mutta myös niiden sisällä identiteetin käsitteen määrittely on kirjavaa. Kuten Pitkänen ja Westinen (2018) toteavat, ”identiteetillä voidaan viitata lähes mihin tahansa asiaan, joka on oleellinen yksilön tai ryhmän kannalta”. Tarvitaankin selkeyttä identiteettikäsitteen ja lähestymistavan määrittelyyn sekä ymmärrystä eri tieteenalojen tuomista näkökulmista ja lisäarvosta identiteetin tutkimukseen.

Lue lisää

Sisällysluettelo

Pääkirjoitus

Päivi Fadjukoff & Katariina Salmela-Aro: Identiteetti elämänkulussa 210

Tieteelliset artikkelit

Päivi Fadjukoff, Lea Pulkkinen & Katja Kokko: Identiteetin kehitys aikuisuudessa työn ja perheen elämänalueilla 212

Katariina Lehtiniemi, Veera Nieminen, Elina Auvinen & Taru Feldt: Identiteettipohjainen johtamismotivaatio ja työn merkityksellisyys: yhteydet johtajien urasuunnitelmiin 227

Mari Huhtala & Päivi Fadjukoff: Johtajien moraalinen identiteetti: miten henkilökohtaiset moraaliset arvot ilmenevät ja kehittyvät organisaatioissa? 244

Lue lisää

Artikkelien tiivistelmät

Päivi Fadjukoff, Lea Pulkkinen & Katja Kokko

Identiteetin kehitys aikuisuudessa työn ja perheen elämänalueilla

Tutkimuksessa selvitettiin identiteetin muotoutumista aikuisuudessa työn, parisuhteen ja vanhemmuuden alueilla. Osana Lapsesta aikuiseksi -pitkittäistutkimusta toteutettiin puolistrukturoitu identiteettihaastattelu ikävuosina 27, 36, 42 ja 50. Tutkittavien (= 221–291) identiteettistatus (selkiintymätön, etsivä, omaksuttu tai saavutettu) määritettiin kullekin kolmelle elämänalueelle. Lisäksi selvitettiin, liittyykö identiteettistatus eri ikävaiheissa samanaikaiseen elämäntilanteeseen. Nuorilla 27-vuotiailla miehillä, joilla ei ollut kokoaikaista työtä, oli muita tyypillisemmin etsivä työidentiteetti. Saman ikäisillä naisilla vakinaisen parisuhteen puuttumiseen liittyi etsivä parisuhdeidentiteetti. 36-vuotiailla miehillä lapsettomuus liittyi etsivään tai selkiintymättömään vanhemmuusidentiteettiin. Myöhemmin yhteys elämäntilanteen ja identiteettistatuksen välillä näkyi selkiintymättömässä identiteetissä: selkiintymätön työidentiteetti oli yleisempää ilman kokoaikaista työtä olevilla miehillä 42-vuotiaana ja naisilla 50-vuotiaana, selkiintymätön parisuhdeidentiteetti ilman parisuhdetta olevilla miehillä ja naisilla 50-vuotiaana ja selkiintymätön vanhemmuusidentiteetti lapsettomilla naisilla 42-vuotiaana.

Lue lisää

English summaries

Päivi Fadjukoff, Lea Pulkkinen & Katja Kokko

Identity formation in adulthood in the domains of family and work

We explore the formation of identity in adulthood in the domains of work, intimate relationships, and parenting. As part of the Jyväskylä Longitudinal Study of Personality and Social Development, a semi-structured identity interview was conducted at the ages of 27, 36, 42 and 50 (= 221–291). We determined the identity status of the subjects (diffuse, moratorium, foreclosure or achieved) for each of the three domains, and examined whether the identity status was related to the concurrent life situation. In young men at age 27, occupational identity moratorium was more typical for those without full-time employment. In women of the same age, intimate relationship identity moratorium was associated with a lack of a stable relationship. In 36-year-old men, childlessness was associated with a parental identity diffusion or moratorium. Later, the links emerged between life situation and identity diffusion: men without full-time work at 42 and women at 50 were more often diffuse in occupational identity; men and women without a stable relationship at age 50 were more often diffuse in intimate relationship identity; and childless women at age 42 were more often diffuse in parental identity.

Lue lisää

Tieteelliset Artikkelit

Tutkimuksessa selvitettiin identiteetin muotoutumista aikuisuudessa työn, parisuhteen ja vanhemmuuden alueilla. Osana Lapsesta aikuiseksi -pitkittäistutkimusta toteutettiin puolistrukturoitu identiteettihaastattelu ikävuosina 27, 36, 42 ja 50. Tutkittavien (= 221–291) identiteettistatus (selkiintymätön, etsivä, omaksuttu tai saavutettu) määritettiin kullekin kolmelle elämänalueelle. Lisäksi selvitettiin, liittyykö identiteettistatus eri ikävaiheissa samanaikaiseen elämäntilanteeseen. Nuorilla 27-vuotiailla miehillä, joilla ei ollut kokoaikaista työtä, oli muita tyypillisemmin etsivä työidentiteetti. Saman ikäisillä naisilla vakinaisen parisuhteen puuttumiseen liittyi etsivä parisuhdeidentiteetti. 36-vuotiailla miehillä lapsettomuus liittyi etsivään tai selkiintymättömään vanhemmuusidentiteettiin. Myöhemmin yhteys elämäntilanteen ja identiteettistatuksen välillä näkyi selkiintymättömässä identiteetissä: selkiintymätön työidentiteetti oli yleisempää ilman kokoaikaista työtä olevilla miehillä 42-vuotiaana ja naisilla 50-vuotiaana, selkiintymätön parisuhdeidentiteetti ilman parisuhdetta olevilla miehillä ja naisilla 50-vuotiaana ja selkiintymätön vanhemmuusidentiteetti lapsettomilla naisilla 42-vuotiaana.

Lue lisää

Tieteelliset Artikkelit

Tutkimuksen tavoitteena oli tutkia identiteettipohjaisen johtamismotivaation yhteyksiä johtajien johtotehtävissä jatkamista koskeviin urasuunnitelmiin seuraavien viiden vuoden aikana (hakeutuminen vähemmän vaativiin johtotehtäviin, pysyminen nykyisissä johtotehtävissä ja hakeutuminen vaativampiin johtotehtäviin). Lisäksi tutkittiin, vahvistaako työn merkityksellisyys johtamismotivaation ja urasuunnitelmien välistä yhteyttä. Tutkimus perustui kyselyyn, johon osallistui johtotehtävissä toimivia professoreja, tieteentekijöitä, ekonomeja ja tekniikan akateemisia (= 266). Regressioanalyysin tulokset osoittivat, että matala identiteettipohjainen johtamismotivaatio lisäsi itsearvioitua todennäköisyyttä hakeutua vähemmän vaativiin johtotehtäviin. Vastaavasti korkea identiteettipohjainen johtamismotivaatio oli yhteydessä suurempaan itsearvioituun todennäköisyyteen hakeutua vaativampiin johtotehtäviin. Työn merkityksellisyys ei vahvistanut identiteettipohjaisen motivaation ja urasuunnitelmien välistä yhteyttä, mutta se kytkeytyi todennäköisyyteen pysyä nykyisessä työtehtävässä. Tulokset osoittavat identiteettipohjaisen johtamismotivaation merkityksen johtajien urasuunnitelmissa. Mikäli johtotehtävistä vetäytymistä halutaan välttää, on organisaatioiden hyvä kiinnittää huomiota identiteettipohjaisen johtamismotivaation arviointiin jo johtajien rekrytointivaiheessa.

Lue lisää

Tieteelliset Artikkelit

Tässä artikkelissa kuvaamme, miten johtajien moraalinen identiteetti näyttäytyy organisaatioissa ilmenevissä moraalisissa haasteissa ja millaisia kehityskulkuja identiteeteissä on havaittavissa. Esitämme, että Marcian identiteettistatusparadigmaa voidaan soveltaa myös moraaliseen kehitykseen. Näin ollen myös moraalisen identiteetin kypsyys voidaan määritellä kahden, identiteetin rakentamiseen liittyvän keskeisen prosessin avulla, joita ovat henkilökohtaisten arvojen aktiivinen etsiminen sekä arvoihin sitoutuminen. Lisäksi sovellamme Marcian identiteettitasapainoa horjuttavan tapahtuman käsitettä moraalisiin ongelmatilanteisiin. Empiirisessä osuudessa kuvaamme tunnistettavissa olevia kontekstiin ja/tai yksilöön liittyviä tekijöitä, jotka voivat joko tukea tai haastaa johtajien moraalisen identiteetin ilmenemistä ja kehittymistä organisaatioissa. Kokoamme esittämämme teoreettiset näkökulmat ja niihin liittyvät tutkimushavainnot tiivistetyksi malliksi, jonka pohjalta voimme yksityiskohtaisemmin ymmärtää yksilöllisiä eroja moraalisessa identiteetissä sekä sitä, miten nämä erot voivat vaikuttaa moraalisten ongelmatilanteiden kohtaamiseen ja ratkaisemiseen organisaatioissa.

Lue lisää

Tieteelliset Artikkelit

Eriksonilaisessa tutkimusperinteessä identiteettiä on perinteisesti tarkasteltu henkilökohtaisten sitoutumisten (persoonallinen identiteetti) kautta, yksilöllisenä ja tietoisena saavutuksena. Vähemmälle huomiolle on jäänyt niin identiteetin suhteellinen muuttumattomuus (”piirreominaisuus”) kuin yhteenkuuluvuudentunteen (sosiaalinen identiteetti) merkitys psyykkiselle hyvinvoinnille. Tässä eksploratiivisessa pitkittäistutkimuksessa (Aika1 = 703, ikä = 15; Aika2 = 575, ikä = 23; Aika3 = 548, ikä = 28) tarkastelimme korrelaatio- ja regressioanalyysein, 1) onko nuoruudessa (A1) mitatulla uravalmistautuneisuudella yhteyttä persoonalliseen ja sosiaaliseen identiteettiin nuoressa aikuisuudessa (A2 ja A3), 2) millainen vaikutus identiteetissä tapahtuvilla muutoksilla on psyykkiseen hyvinvointiin nuoressa aikuisuudessa (A2:n ja A3:n välillä) sekä 3) kumpi, identiteetin persoonallinen vai sosiaalinen ulottuvuus, selittää nuorten aikuisten hyvinvointia vahvemmin (A3). Tulokset osoittivat nuoruuden uravalmistautumisella olevan merkittävä yhteys identiteettiin vielä 28 vuoden iässä. Toiseksi persoonallisen identiteetin muutoksilla nuoressa aikuisuudessa on suurempi vaikutus psyykkiseen hyvinvointiin kuin sosiaalisen identiteetin muutoksilla.

Lue lisää

Tieteelliset Artikkelit

Tässä tutkimuksessa tarkastelemme toisen asteen opiskelijoiden työhön, uraan ja tulevaisuuden ammattiin liittyvää identiteettipohdintaa ja sitä, kuinka yleisiä koulutuksen keskeyttämiseen liittyvät ajatukset ovat eri identiteettiprofiileja edustavilla opiskelijoilla. Vertailemme saamiamme tuloksia lukio-opiskelijoiden ja ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden välillä. Tutkimus on osa laajempaa Koulupolku: Alkuportailta jatko-opintoihin -hanketta (2016–). Tutkimukseen osallistui 3 135 opiskelijaa, joista lukio-opiskelijoita oli 53 prosenttia. Aineistoa tarkasteltiin klusterianalyysilla, jossa esiin nousi kuusi työelämään ja ammattiin liittyvän identiteetin profiilia: 1) keskimääräinen profiili, 2) huolestunut selkiintymätön profiili, 3) saavutettu identiteetti, 4) huolestunut etsijä -profiili, 5) selkiintymätön profiili ja 6) omaksuttu identiteetti. Tutkimustuloksemme osoittavat, että vain pieni osa opiskelijoista koki toisen asteen ensimmäisenä vuonna varmuutta tulevasta työelämästään: kummassakin koulutusmuodossa vain noin viidesosa opiskelijoista sijoittui saavutetun identiteetin profiiliin. Yli 75 prosentilla opiskelijoista työelämään ja ammattiin liittyvään identiteettikehitykseen kuului huolestumista. Ammatillisessa koulutuksessa olevilla opiskelijoilla huolestuneisuus oli yhteydessä kohonneeseen koulutuksen keskeyttämisriskiin.

Lue lisää

Lectio Praecursoria

Muistat varmaan Forrest Gumpin, Robert Zemeckisin ohjaamassa saman nimisessä elokuvassa. Siinä Forrest Gump istui penkillä ja puhui vieressään istuvalle naiselle sanoen: ”Äiti aina sanoi, että elämä on kuin suklaarasia, koskaan ei voi tietää, mitä tulet saamaan.” Elämä on kuin suklaarasia, ja sen edessä meidän täytyy tehdä valintoja.

Muistatko, millaista oli, kun olit 16-, 20- tai ehkäpä 25-vuotias? Elämä oli edessä tarjoten runsaasti vaihtoehtoja, joiden väliltä valita. Elämän suklaarasian edessä, muistatko kysyneesi itseltäsi: kuka olen, mitä minun pitäisi valita, mikä elämän polku tai kuvaannollisesti suklaa olisi kaikkein houkuttelevin, ja ehkäpä, jos otan tämän suklaan, millaiseksi elämäni muuttuu. Olit ehkä hämilläsi, ja valintoja oli vaikea tehdä. Toisaalta ehkä kaikki suklaat tai elämän vaihtoehdot olivat niin kiinnostavia, että ihan jokaisen olisi voinut valita, tai kenties kaikki vaihtoehdot vaikuttivat mauttomilta.

Lue lisää

Lectio Praecursoria

Identiteetistä on tullut eräänlainen muotisana ja avainkysymys nyky-yhteiskunnassa. Koemme suorastaan pakkoa pohtia sellaisia kysymyksiä kuin kuka olen, mihin olen menossa ja mihin kuulun. Näin ei kuitenkaan aina ole ollut. Nykyinen yksilöiden ja yhteiskunnallinen kiinnostus identiteettiä kohtaan on seurausta jatkuvasti muuttuvista yhteiskunnallisista olosuhteista ja erityisesti individualismin noususta. Länsimaissa perinteiset sosiaaliset jaottelut kuten luokka, etnisyys ja sukupuoli rajoittavat meitä vähemmän kuin koskaan. Samaan aikaan meiltä odotetaan yksilöllisiä ratkaisuja ja meitä rohkaistaan valitsemaan joustavasti oma elämänpolkumme. Yksilöllisen vapauden lisääntyminen ja valintojen tekemisen pakko yhdistettynä normatiivisten ohjenuorien hälvenemiseen ovat luoneet tämän päivän itsemäärittelyn eksistentiaalisen ongelman – mitä valita, mitä minusta voi tulla? Kuten antropologi Margaret Mead totesi: valinnan tarve luo konfliktin (engl. the need for choice is the forerunner of conflict).

Lue lisää

Toimintasuunnitelma

Puheenjohtaja: Jarkko Hautamäki

Hallituksen jäsenet: Nelli Hankonen, Sanna Koskinen, Anne Mäkikangas (varalla Mervi Vänskä), Anna-Maija Pirttilä-Backman, Hannu Räty, Inari Sakki, Katariina Salmela-Aro, Jarno Tuominen, Piia Turunen, Inka Westerlund (SPOL, varalla Heidi Iik)

Lue lisää

Ajankohtaista

Psykologien moninaisiin työtehtäviin kuuluu ymmärtää ja lieventää erilaisista etnisistä taustoista tulevien maahanmuuttajien traumoja, kotoutumiseen liittyvää stressiä ja niiden kielteisiä vaikutuksia hyvinvointiin. Psykologeilla on tärkeää osaamista kulttuuripsykologian, kehityksellisen psykopatologian ja traumatutkimuksen näkökulmista. Teemanumeron tavoitteena on esitellä tutkimusta, joka analysoi pakolaisuuden ja maahanmuuton mielenterveydellisiä ja kehityksellisiä ulottuvuuksia sekä trauman ilmenemistä, hoitoa ja psyykkiseen selviytymiseen liittyviä tekijöitä. Teemanumerossa esitellään myös pakolaisiin, maahanmuuttajaperheisiin ja lapsiin kohdistuneita interventiotutkimuksia, esimerkiksi teoreettisia lähtökohtia, hoidollisia elementtejä sekä mielenterveydellistä vaikuttavuutta.

Lue lisää

Ajankohtaista

Teemanumeron tavoitteena on esitellä tuoretta tutkimusta, joka käsittelee yksilöllisiä eroja matemaattisten taitojen kehityksessä, matemaattisten taitojen yhteyttä muihin taitoihin, motivaatioon ja hyvinvointiin, matematiikan osaamisen ja motivaation roolia koulutus- ja uravalintojen muovaajina tai sitä, miten oppilaiden matematiikan osaamista voidaan arvioida ja oppimista tukea, kun siinä ilmenee vaikeuksia.

Lue lisää

Kirjat

Haapakoski, Kati – Niemelä, Anna – Yrjölä, Elina: Läsnä etänä – seitsemän oppituntia tulevaisuuden työelämästä. Alma. Konsulttien opas korona-aikana äkkiä yleistyneeseen etätyöhön.

Hänninen, Vilma – Aaltola, Elisa (toim.): Ihminen kaleidoskoopissa. Ihmiskäsitysten kirjoa tutkimassa. Gaudeamus. Sosiaalipsykologi ja filosofi ovat koonneet viisitoista eri ihmiskäsitystä esittelevän teoksen.

Juuti, Pauli: Poista paha olo – tule sellaiseksi mitä parhaimmillasi voit olla. Basam Books. Johtamistaidon emeritusprofessori kirjoittaa parhaan saamisesta esiin itsestä pandemian aikoina.

Lue lisää