Pääkirjoitus

Tämä teemanumero ja sen taustalla ollut ajatus kartoittaa suomalaista psykologian alalla toteutettavaa moraalin tutkimusta syntyi ennen covid-19-pandemiaa, mutta aihe tuntuu olevan nyt ajankohtaisempi kuin koskaan ennen. Kulunut vuosi on nostanut esiin ennätysmäärän moraalisia haasteita osana uutta arkeamme. Etätyö, etäopetus, uudenlaiset rutiinit ja sosiaalinen eristäytyneisyys ovat vaatineet nopeita muutoksia ja useat rajoitustoimet toivat mukanaan eriarvoistumisen yksilöiden, perheiden, ammattialojen ja lukuisten muiden eri ryhmien välillä. Lisäksi kunkin henkilökohtaista moraalia on koeteltu, kun jokainen on joutunut pohtimaan erilaisten suositusten noudattamista sekä muiden huomioimista suhteessa omiin perustarpeisiin ja oikeuksiin. Yhteiskunnallisessa päätöksenteossa sekä rajoitusten asettamisessa ja purkamisessa on jouduttu jatkuvasti arvioimaan toimenpiteiden terveydellisiä, sosiaalisia ja taloudellisia hyötyjä ja haittoja sekä pohtimaan eri oikeuksien suhdetta toisiinsa.

Lue lisää

Artikkelien tiivistelmät

Soile Juujärvi & Liisa Myyry 

Huolenpitoa vai oikeudenmukaisuutta? Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten eettiset ongelmat ja ratkaisukeinot

Tässä artikkelissa tarkastelemme sosiaali- ja terveydenhuollon (sote) ammattilaisten työssään kohtaamia eettisiä ongelmia huolenpidon ja oikeudenmukaisuuden etiikkojen viitekehyksessä. Sähköiseen kyselyyn vastasi 137 ammattikorkeakoulutaustaista ammattilaista. Aineisto analysoitiin arkielämän moraaliongelmien taksonomian sekä huolenpidon ja oikeudenmukaisuuden moraaliorientaatioiden mukaan ja teemoittelemalla. Raportoidut ongelmat edustivat seitsemää dilemmatyyppiä, joista säännön soveltaminen ja sisäinen ristiriita olivat uusia dilemmatyyppejä. Asiakastyöhön liittyvistä dilemmoista yleisin oli toisen tarpeisiin vastaaminen ja työyhteisöön liittyvistä dilemmoista toisen rikkomukseen reagoiminen.

Lue lisää

English summaries

Soile Juujärvi & Liisa Myyry

Care or justice? Ethical problems and solving strategies among health and social care professionals

The aim of this study was to examine ethical problems that health and social care professionals encounter in their work within the ethics of care and justice framework. Participants were 137 bachelor-degree professionals who reported a real-life moral conflict through a web-based survey. Data were analyzed using the Taxonomy of Real-Life Dilemmas, Moral Orientations, and thematic content analysis. Reported problems represented seven types of dilemmas; of these, applying rule and internal conflict emerged as new. With regard to client work, responding to the needs of others was the most common type of dilemma, and with regard to the work community, respectively, reacting to transgressions was the most common.

Lue lisää

Tieteelliset Artikkelit

Tässä artikkelissa tarkastelemme sosiaali- ja terveydenhuollon (sote) ammattilaisten työssään kohtaamia eettisiä ongelmia huolenpidon ja oikeudenmukaisuuden etiikkojen viitekehyksessä. Sähköiseen kyselyyn vastasi 137 ammattikorkeakoulutaustaista ammattilaista. Aineisto analysoitiin arkielämän moraaliongelmien taksonomian sekä huolenpidon ja oikeudenmukaisuuden moraaliorientaatioiden mukaan ja teemoittelemalla. Raportoidut ongelmat edustivat seitsemää dilemmatyyppiä, joista säännön soveltaminen ja sisäinen ristiriita olivat uusia dilemmatyyppejä. Asiakastyöhön liittyvistä dilemmoista yleisin oli toisen tarpeisiin vastaaminen ja työyhteisöön liittyvistä dilemmoista toisen rikkomukseen reagoiminen. Tarpeisiin vastaamisen dilemmat olivat ainoa huolenpidon etiikkaan painottunut dilemmatyyppi, mutta huolenpidon argumentteja esiintyi vaihtelevasti myös muissa dilemmatyypeissä. Huolenpito asiakkaista on keskeinen osa sote-ammattilaisten työtä, mutta se tapahtuu lakien ja menettelytapojen sekä organisaatioiden ohjeiden ohjaamana ja rajoittamana. Moninaisten eettisten ongelmien ratkaisussa ammattilaiset pyrkivät tasapainottelemaan huolenpidon ja oikeudenmukaisuuden vaateiden välillä. Huolenpidon etiikka tulisi huomioida nykyistä paremmin työelämän kehittämisessä.

Lue lisää

Tieteelliset Artikkelit

Hyveet ovat niitä yksilön ominaisuuksia, jotka tekevät hänestä hyvän ihmisen ja saavat hänet toimimaan hyvin ja eettisesti. Työntekijän hyveiden ajatellaan olevan vastaavasti niitä työntekijän ominaisuuksia, jotka saavat hänet toimimaan hyvin, oikein ja eettisesti työssään. Hyveitä ovat esimerkiksi oikeudenmukaisuus ja myötätunto. Hyveiden ajatellaan takaavan toiminnan eettisyyden eettisiä periaatteita, arvoja ja toimintaohjeita paremmin. Sosiaalityö on ala, jonka laatu ja eettisen työn toteuttamismahdollisuudet ovat herättäneet viime vuosina paljon keskustelua. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan tekijöitä, jotka työntekijöiden näkemysten mukaan vaikuttavat hyveiden toteutumismahdollisuuksiin kunnallisessa sosiaalityössä. Näiden tekijöiden tunteminen on tärkeää, koska mahdollistamalla hyveiden mukainen toiminta voidaan edistää myös työntekijöiden hyvinvointia ja parempaa työssä suoriutumista. Tutkimuksessa haastateltiin kahden kunnan sosiaalityöntekijöitä ja sosiaaliohjaajia sekä heidän lähiesimiehiään (= 38). Tulokset osoittivat, että hyveiden mukaista toimintaa haastateltavien mukaan haastoivat työn kuormittavuus (aika- ja resurssipaineet), työntekijään liittyvät tekijät (mm. väsymys, yksityiselämän ongelmat), asiakkaaseen liittyvät tekijät (mm. aggressiivinen käytös, epärehellisyys) sekä työyhteisön toimintaan liittyvät tekijät (mm. tuen puute, ristiriitaiset ohjeistukset).

Lue lisää

Tieteelliset Artikkelit

Artikkeli tarkastelee historiallisen näkökulmanoton (historiallinen empatia) ja moraalia ja historian opetusta koskevien käsitysten yhteyttä suomalaisten 14–15-vuotiaiden nuorten vastauksissa. Nuorten tuli selittää ja arvioida historiallisten toimijoiden valintoja annetussa tilanteessa sekä ottaa kantaa, pitäisikö historian oppitunnilla käsitellä moraalisia kysymyksiä. Käsitykset historian opetuksen ja moraalin välisestä suhteesta luokiteltiin viiteen luokkaan. Moraalin ei nähty kuuluvan oppiaineeseen, tai sitä pidettiin itsestäänselvyytenä, jolloin sitä ei tarvitse erikseen opettaa. Moraalipohdintoja pidettiin myös liian arkaluontoisina käsiteltäväksi oppitunneilla tai tärkeänä osana henkilökohtaista sekä yhteiskunnallista kehitystä. Vastaukset heijastelevat moraalitutkimuksen näkemyksiä nuorten moraaliajattelun eri puolista ja vaiheista. Näkökulmanotto oli monipuolisempaa kysymyksessä, jossa toimija oli tarinan henkilö, kuin kysymyksessä, jossa tuli kuvitella itsensä tarinan henkilöksi. Näkökulmanotolla ei ollut yhteyttä siihen, mitä moraalipohdinnoista historian oppitunneilla ajateltiin. Vain ne nuoret, jotka eivät osanneet ottaa kantaa kysymykseen tai eivät perustelleet kantaansa, tulkitsivat tilanteissa olevan muita vähemmän näkökulmia. Suurin osa vastaajista pystyi siis eläytymään tarinaan ja asettumaan tilanteen toimijan asemaan riippumatta siitä, millaisena he näkevät moraalin roolin historian opetuksessa.

Lue lisää

Tieteelliset Artikkelit

Asiakkaita osallistavaa ja dialogista työotetta hyödyntävät konsultit kohtaavat työssään tilanteita, joissa työyhteisön jäsenten konsultointikeskustelussa esittämät työtä ja siihen liittyviä kehittämistarpeita koskevat näkemykset ovat keskenään ristiriitaisia. Keskustelua voi uhata tällöin juuttuminen vastakkainasetteluun, jossa konsultoinnin ihanteiden mukainen uusien näkökulmien löytäminen tulee haasteelliseksi. Tässä artikkelissa havainnollistamme, miten itse kunkin oikeuksia ja velvollisuuksia eri tavalla tuottavien diskurssien törmääminen tuotti tällaisen tilanteen. Tutkimuksen aineiston muodostavat yhdestä konsultointitapaamisesta tehty äänitallenne ja sen litteraatio. Aineiston analyysissä hyödynnämme moraalisen järjestyksen ja diskursiivisen asemoinnin käsitteitä. Havainnollistamme, kuinka autonomisuuden ja relationaalisuuden diskurssien välinen törmäys tuotti keskusteluun moraalisen dilemman ja kuinka konsultti käsitteli tätä dilemmaa kaksoistehtävänä haastaen keskustelun jatkamiseen samalla keskustelijoiden kasvoja suojaten. Tästä seurasi keskustelua, jossa diskursseja muokattiin ja tuotettiin vähemmän ehdottomilla tavoilla. Keskusteluun tuotiin uusia käsitteitä ja metaforia, jotka mahdollistivat yhteistyön ehdoista puhumisen ilman identiteettiin kohdistuvia uhkia. Tuomalla moraalisen järjestyksen käsitteen organisaatiokonsultoinnin tutkimuksen kentälle tutkimuksemme antaa konsulteille ja muille työyhteisöiden kanssa työskenteleville toimijoille työkaluja ymmärtää ja käsitellä moraalisia konflikteja.

Lue lisää

Tieteelliset Artikkelit

Tässä artikkelissa kysymme, miten moraalinen järjestys asiakkaiden kuvailemissa elämäntilanteissa ja itse terapiaistunnossa rakentuu psykoterapiakeskusteluissa. Moraalisella järjestyksellä tarkoitamme puheessa tuotettua käsitystä siitä, mikä on oikein tai väärin, mitä on hyvä elämä, mitkä ovat toimijoiden vastuut, velvollisuudet ja lojaliteetit, miten ja mistä arvostusta ja kunnioitusta osoitetaan. Näytämme, miten keskustelijat puhuessaan tunteistaan ja tilanteistaan myös neuvottelevat moraalisesta todellisuudesta ja tuottavat erilaisia toimijuuspositioita, ja miten eri odotusten ja kantojen esille tuominen luo moraalisia dilemmoja osallistujien ratkottaviksi. Artikkeli perustuu useiden tapaustutkimusten sarjaan, jossa aineistona ovat sekä yksilö- että pariterapiaistunnot. Analyysit, jotka hyödyntävät keskustelunanalyysin informoimaa diskurssianalyyttista metodia, näyttävät, miten keskusteluissa rakennetaan tilannekuvauksia, joissa asiakkaat löytävät itsensä moraalisten ristiriitojen ja dilemmojen rajoittamina ja ymmällään omista moraaliarvostuksia rikkovista teoistaan, ja miten kokeneet terapeutit orientoituvat näihin tilanteisiin ja pyrkivät niiden ratkomiseen tuottaen samalla asiakkaille uusia toimijuuspositioita ja suhteita puhunnan kohteisiin.

Lue lisää

Lectio Praecursoria

Teoksessaan Ole hyvä (2003, s. 222) edesmennyt eetikko Martti Lindqvist kirjoittaa: ”Etiikka on ensisijaisesti yritystä selviytyä pahan kanssa – ennen kaikkea oman pahan.” Myös itselleni on tämän tutkimuksen myötä käynyt yhä selvemmäksi etiikan ymmärtäminen koko elämää ja olemassaoloa koskevaksi, ei vain yksittäisten tekojen ja tekemättä jättämisien kysymykseksi. Etiikassa on ennen muuta kyse siitä, että voin sekä tahallisesti että sitä tarkoittamatta valinnoillani vahingoittaa toisia eläviä olentoja.

Lue lisää

Tapasimme tutkijan
08 tap 01 im full

Vuorovaikutuksen tutkijana minua kiinnostaa vuorovaikutuksen musiikillisuus ja resonanssi eli miten liitymme toisiimme dialogisesti, kutsujen ja vastausten avulla. Eräänlaisena punaisena lankana työssäni on tutkia vuorovaikutusta erityisesti psykologin ammatilliseen toimintaan liittyvissä institutionaalisissa tilanteissa. Johdan Relationaalinen mieli -tutkimusta, joka käynnistyi professori emeritus Jaakko Seikkulan johtamana Suomen Akatemian Ihmisen mieli ‑tutkimusohjelman hankkeena. Tutkimuksessa selvitetään, miten pariterapiassa syntyy jaetun kohtaamisen kokemuksia, ja miten synkronoituminen eli samanlaisten käyttäytymisten ja hermostollisten reaktioiden tahdistuminen toisiinsa liittyy terapian tuloksiin sekä osallistujien kokemuksiin terapeuttisen yhteistyösuhteen laadusta. Työsuojelurahaston rahoittamassa ”Työryhmien etäpalaverien kuormittavuuden vähentäminen ja hyödyllisyyden lisääminen fysiologisten mittareiden avulla” -tutkimushankkeessa olemme aloittaneet tutkimusryhmäni kanssa uuden tutkimusaineiston keruun täysin verkon yli toteutettavalla asetelmalla, jossa työryhmien työnohjaukset toteutetaan ja tallennetaan Zoom-ohjelmiston avulla.

Lue lisää

Ajankohtaista

Psykologia-lehden ensimmäinen päätoimittaja, sosiaalipsykologian emeritusprofessori Kullervo Rainio kuoli 96 vuoden ikäisenä Helsingissä 18.11.2020. Hän oli syntynyt Jyväskylässä 10.8.1924. Kun Kullervo Rainio 1940-luvun lopulla haki loppumerkintää psykologian approbaturista, professori Arvo Lehtovaara sanoi salamyhkäisesti hymyillen: ”On hyvin mielenkiintoista seurata, kumpi Teistä vie voiton, tiede vai taide.” Rainio oli tuolloin julkaissut jo kaksi runokokoelmaa, Nurkkapöydässä (1945) ja Lapsellinen yksinpuhelu (1946). Hän jatkoi runojen kirjoittamista koko elämänsä. Valitut runot -kokoelma ilmestyi vuonna 2000 ja jäähyväisiksi tarkoitettu mystissävyinen Kuljen veräjästä 2006.

Lue lisää

Ajankohtaista

Kirsti Lagerspetz -palkinto annettiin Iida Heikkiselle ja Annamari Järviniemelle erinomaisesta yhden tapauksen tutkimusasetelman hyväksikäyttämisestä ja samalla terapiassa sovellettavien johtopäätösten muotoilemisesta perusteluineen.

Lue lisää

Ajankohtaista

Deadline for submission: January 11, 2021. The Jacobs Foundation is pleased to announce the 2021 call for applications for its Research Fellowship Program. The Jacobs Foundation Research Fellowship Program is a globally competitive fellowship program for early and mid-career researchers whose work is dedicated to improving the development, learning and living conditions of children and youth. The relevant disciplines include, but are not limited to, education sciences, psychology, economics, sociology, family studies, media studies, political science, linguistics, neurosciences, and medical sciences.

Lue lisää

Ajankohtaista

Psykologien moninaisiin työtehtäviin kuuluu ymmärtää ja lieventää erilaisista etnisistä taustoista tulevien maahanmuuttajien traumoja, kotoutumiseen liittyvää stressiä ja niiden kielteisiä vaikutuksia hyvinvointiin. Psykologeilla on tärkeää osaamista kulttuuripsykologian, kehityksellisen psykopatologian ja traumatutkimuksen näkökulmista. Teemanumeron tavoitteena on esitellä tutkimusta, joka analysoi pakolaisuuden ja maahanmuuton mielenterveydellisiä ja kehityksellisiä ulottuvuuksia sekä trauman ilmenemistä, hoitoa ja psyykkiseen selviytymiseen liittyviä tekijöitä. Teemanumerossa esitellään myös pakolaisiin, maahanmuuttajaperheisiin ja lapsiin kohdistuneita interventiotutkimuksia, esimerkiksi teoreettisia lähtökohtia, hoidollisia elementtejä sekä mielenterveydellistä vaikuttavuutta.

Lue lisää

Ajankohtaista

Vuosittaiset Sosiaalipsykologian päivät järjestetään 15.–16.4.2021 Helsingissä tai tilanteen vaatiessa virtuaalisesti. Konferenssin keynote-puhujia ovat Dr Cristian Tileâga (Loughborough University, UK), Dr Samantha Heintzelman (Rutgers University-Newark, USA), Dr Tracy Morison (Massey University, Uusi-Seelanti) ja tutkimusprofessori Jari Hakanen (Työterveyslaitos).

Lue lisää

Ajankohtaista

Teemanumeron tavoitteena on esitellä tuoretta tutkimusta, joka käsittelee yksilöllisiä eroja matemaattisten taitojen kehityksessä, matemaattisten taitojen yhteyttä muihin taitoihin, motivaatioon ja hyvinvointiin, matematiikan osaamisen ja motivaation roolia koulutus- ja uravalintojen muovaajina tai sitä, miten oppilaiden matematiikan osaamista voidaan arvioida ja oppimista tukea, kun siinä ilmenee vaikeuksia.

Lue lisää

Kirjat
11 kir 01 im full

Tarttuessani vuoden vaihteessa filosofi Frank Martelan teokseen Elämän tarkoitus: suuntana merkityksellinen elämä olin varsin vastaanottavaisessa mielentilassa. Vuosi 2020 oli tarjoillut lukuisia otollisia hetkiä oman elämän ja sen merkityksellisyyden pohtimiseen. Etätyö on jatkunut kohta vuoden ilman riittävää sosiaalista yhteyttä työtovereihin, spontaaneja, iloa tuottavia ovensuukeskusteluja ja kahvihetkiä kollegoiden kanssa. Työni on supistunut yksinäiseksi kyyhöttämiseksi sohvan nurkassa, ja työhön liittyvää merkityksellisyyden tunnetta on ollut paikoin hankalaa pitää yllä. Mikä tarkoitus tällä kaikella on? Mitä minä todella haluan tehdä elämälläni? Huomaisiko kukaan, jos vain joku päivä lakkaisin tekemistä tätä?

Lue lisää

Kirjat
12 kir 02 im full

Takakannen esittelytekstissä sanotaan, että päivittäin voimme lukea eri medioista skandaalin keskiöön joutuneista yrityksistä, joissa ei ole onnistuttu toimimaan eettisten arvojen tai yhteiskunnan odotusten mukaisesti. Tätä arviota kirjoittaessani (marraskuussa 2020) nuo lauseet ovat valitettavasti jälleen kerran todellisuutta: media suorastaan paahtaa ulos Psykoterapiakeskus Vastaamo Oy:n potilastietojen vuotoskandaalia. Keskustelulle ja julkaisuille yritysetiikasta on siis ilmiselvästi tarvetta.

Lue lisää