Sisällysluettelo

Pääkirjoitus

Jussi Silvonen: Terapeuttinen tieto 2

Tieteelliset artikkelit

Iida Heikkinen, Annamari Järviniemi, Aarno Laitila & Kirsti Kumpulainen: Perheterapeuttisen muutoksen moniulotteisuus ja sen tunnistamisen menetelmälliset haasteet 4

Timo Sampolahti & Aarno Laitila: Bruce Wampoldin psykoterapian kontekstuaalinen psykoterapia-ajattelu: kohti psykoterapian metamallia? 22

Jenni Vähäsarja, Ronja Leino, Petri Karkkola & Taina Hintsa: Ylisitoutumisen yhteydet työuupumukseen ja sen osatekijöihin luokanopettajilla 36

Lue lisää

Pääkirjoitus

Psykologia on monella tapaa erityinen tiede. Se voidaan sijoittaa yhtä hyvin niin luonnon- kuin humanistisiin tai yhteiskuntatieteisiin. Kukin näkökulma luo oman käsityksensä siitä, mitä psykologinen tieto ”oikeasti” on. Ja näin tuottuvan moniäänisen kentän yhtenäisyyttä on joskus epäilemättä vaikea hahmottaa. Haasteellista on myös se, että psykologia on samanaikaisesti sekä tiedettä että ammatillis-kliinistä käytäntöä. Tutkija pyrkii muotoilemaan yleisiä lainmukaisuuksia erilaisten empiiristen aineistojen ja menetelmien varassa. Psykologi taas kohtaa ammatissaan ainutkertaisen yksilön, jonka elämä olisi ymmärrettävä juuri tämän erityisenä elämänä.

Lue lisää

Artikkelien tiivistelmät

Iida Heikkinen, Annamari Järviniemi, Aarno Laitila & Kirsti Kumpulainen

Perheterapeuttisen muutoksen moniulotteisuus ja sen tunnistamisen menetelmälliset haasteet

Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli tarkastella yhden uhmakkuushäiriö- ja Aspergerin oireyhtymän diagnoosin saaneen lapsen ja hänen perheensä hyvinvoinnissa tapahtunutta muutosta perheterapiaprosessin aikana. Muutokseen vaikuttavat usein terapian sekä sisäiset että ulkoiset tekijät, ja molempien huomiointi on olennaista tutkimusprosessissa. Tutkimuksessamme käytetty Hermeneutic Single Case Efficacy Design (HSCED) -tutkimusmenetelmä hyödyntää kliinikoiden jokapäiväisessä työssään käyttämiä menetelmiä, mikä kaventaa tutkimuksen ja käytännön välistä kuilua. HSCED-tutkimusmenetelmän mukaisesti tarkastelimme, onko tutkittavan lapsen ja hänen perheensä hyvinvoinnissa tapahtunut muutosta perheterapiajakson aikana, sekä sitä, onko perheterapia olennaisesti vaikuttanut tapahtuneeseen muutokseen. Lisäksi selvitimme, mitkä spesifit terapian sisäiset ja ulkoiset muuttujat ovat voineet vaikuttaa tapahtuneeseen muutokseen. Aineistomme koostui yhden perheen kotona ja kodin ulkopuolisissa tiloissa toteutetuista perheterapiaistuntojen videotallenteista, taustatiedoista sekä lomakeaineistosta.

Lue lisää

English summaries

Iida Heikkinen, Annamari Järviniemi, Aarno Laitila & Kirsti Kumpulainen

The multidimensional therapeutic change within family therapy and methodological challenges relating to its identification

The aim of this study was to investigate the change that occurred in the well-being of a child and his family during their family therapy process. The child had been diagnosed with Oppositional Defiant Disorder and Asperger syndrome. The process of change in psychotherapy is often affected by both specific within-therapy factors and nontherapy factors. Hermeneutic Single Case Efficacy Design (HSCED) is a research method utilizing methods for data collection that are often familiar to clinicians which provides an opportunity to bridge the research-practice gap. In this study, we addressed the standard HSCED research questions of whether a change has occurred in the well-being of the child and his family during their family therapy process and whether this possible change was due to the family therapy. In addition, the specific within-therapy factors and nontherapy factors that may have affected this change process were addressed. In this study, the collection of data consisted of video tapes of the family therapy sessions that were conducted both at the family’s home and outside of the family’s house, background information of the family members, and quantitative measurements.

Lue lisää

Tieteelliset artikkelit

Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli tarkastella yhden uhmakkuushäiriö- ja Aspergerin oireyhtymän diagnoosin saaneen lapsen ja hänen perheensä hyvinvoinnissa tapahtunutta muutosta perheterapiaprosessin aikana. Muutokseen vaikuttavat usein terapian sekä sisäiset että ulkoiset tekijät, ja molempien huomiointi on olennaista tutkimusprosessissa. Tutkimuksessamme käytetty Hermeneutic Single Case Efficacy Design (HSCED) -tutkimusmenetelmä hyödyntää kliinikoiden jokapäiväisessä työssään käyttämiä menetelmiä, mikä kaventaa tutkimuksen ja käytännön välistä kuilua. HSCED-tutkimusmenetelmän mukaisesti tarkastelimme, onko tutkittavan lapsen ja hänen perheensä hyvinvoinnissa tapahtunut muutosta perheterapiajakson aikana, sekä sitä, onko perheterapia olennaisesti vaikuttanut tapahtuneeseen muutokseen. Lisäksi selvitimme, mitkä spesifit terapian sisäiset ja ulkoiset muuttujat ovat voineet vaikuttaa tapahtuneeseen muutokseen. Aineistomme koostui yhden perheen kotona ja kodin ulkopuolisissa tiloissa toteutetuista perheterapiaistuntojen videotallenteista, taustatiedoista sekä lomakeaineistosta. Tulokset osoittavat, että tutkittavan lapsen ja hänen perheensä hyvinvoinnissa tapahtui positiivista muutosta perheterapiajakson aikana.

Lue lisää

Tieteelliset artikkelit

Psykoterapiamuotojen jatkuvasti lisääntyessä yhä polttavammaksi nousee kysymys siitä, voidaanko tästä moninaisuudesta pelkistää jokin yleinen psykoterapian malli. Ehdotuksia tällaiseksi malliksi ovat esimerkiksi medikaalinen metamalli (käsitteellinen orientaatio, joka noudattelee lääketutkimuksen kokeellista tutkimusasetelmaa), assimilaatioanalyysi, dialogiseen sekvenssianalyysiin perustuva malli, Morrisin käsitteellinen metamalli ja Bruce Wampoldin esittämä kontekstuaalinen metamalli. Artikkelissa esitellään Wampoldin malli ja analysoidaan sen vahvuuksia ja puutteita. Wampoldin ajattelu on ollut Suomessa yhtenä lähtökohtana integratiivisen psykoterapian kehittymiselle. Se on myös ollut vaikuttamassa tuloksellisuustutkimuksen kritiikkiin, joka on ollut vuonna 2020 ilmestyneen Psykoterapiat-käsikirjan lähtökohtana.

Lue lisää

Tieteelliset artikkelit

Opettajien työ on kuormittavaa, ja siksi heillä on myös kohonnut työuupumusriski. Työuupumukseen liittyvät sekä työn piirteet että yksilölliset tekijät, kuten henkilön ominaisuudet ja henkilökohtaiset voimavarat. Ylisitoutuminen on taipumus, jota kuvaavat yksilön tarve kontrolliin, tarve kokea hyväksyntää sekä vaikeus irrottautua työn vaatimuksista vapaa-ajalla. Opettajat ovat usein voimakkaasti työhönsä sitoutuneita, mutta liiallinen sitoutuminen voi olla haitaksi hyvinvoinnille. Tietoa siitä, miten ylisitoutuminen on yhteydessä luokanopettajien työuupumukseen, ei ole vielä riittävästi, jotta voitaisiin kehittää ylisitoutumiseen liittyviä tukitoimia opettajille. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää näiden tekijöiden välisiä yhteyksiä luokanopettajilla (= 76). Työuupumus ja sen osatekijät (uupumusasteinen väsymys, kyynistyminen ja ammatillisen itsetunnon heikkeneminen) mitattiin Maslachin työuupumuskyselyllä, ja ylisitoutumista työhön arvioitiin viidellä kysymyksellä. Aineistoa analysoitiin korrelaatioanalyysillä ja lineaarisella regressioanalyysillä. Pienempi määrä työskentelyvuosia oli yhteydessä opettajien korkeampaan työuupumukseen. Regressioanalyysin tulokset osoittivat, että ylisitoutuminen oli yhteydessä työuupumukseen sekä uupumusasteiseen väsymykseen ja kyynistymiseen.

Lue lisää

Tieteelliset artikkelit

Työmarkkinoiden muutos ja korkeakoulutuksen yleistyminen ovat lisänneet epävarmuutta ja kilpailua korkeakoulutettujen työmarkkinoilla. Tästä syystä yksilön urataitojen ja urasuunnittelun merkitys nähdään aiempaa tärkeämpänä. Erityisesti generalisteilla on havaittu haasteita valmistumisen jälkeisessä työllistymisessä. Tässä artikkelissa tarkastellaan relationistis-konstruktionistisen sosiaalipsykologian näkökulmasta sosiaalitieteiden opiskelijoiden urasuunnittelua koskevaa puhetta. Laadullisen asennetutkimuksen periaatteisiin nojaavan analyysin kautta tarkastellaan sitä, miten opiskelijat pyrkivät puheessaan vastaamaan yksilön vastuuta työllistyvyydestä korostavaan urataito-odotukseen ja millaista kuvausta toimijuudestaan he rakentavat kuvatessaan opintojen aikaisia valintojaan. Tulosten perusteella opiskelijat näyttävät melko ongelmattomasti hyväksyvän yksilön vastuun työllistyvyydestä. Kuvausta toimijuudesta rakennetaan utilitaristisen individualismin ja ilmaisullisen individualismin tulkintarepertuaarien avulla. Utilitaristisen individualismin versiossa korostuu hyödyllisten valintojen tekeminen sekä välineellisen hyödyn ja kilpailuedun tavoitteleminen työmarkkinoilla. Ilmaisullisen individualismin versiossa puolestaan korostuu itsen toteuttaminen ja henkilökohtainen kiinnostus, jolloin valintojen suhde tulevaisuuteen rakentuu epävarmempana.

Lue lisää

Lectio Praecursoria

Lapsen oirehdinnan sanotaan tuovan perheen terapiaan. Lapsi voidaankin nähdä perheeseen johtavina ”eteisovina”, jotka avaavat näkymiä perheiden systeemisesti ja ylisukupolvisesti rakentuneisiin suhde- ja valtarakenteisiin ja niissä vallitseviin tiedostettuihin tai tiedostamattomiin ydinuskomuksiin. Nämä ydinuskomukset pitävät usein sisällään käsityksiä ihmisyyden peruskysymyksistä: suhteessa olemisen tavoista, toiseen ihmiseen liittymisestä ja kiintymyksestä, huolenpidon ja läheisyyden sekä osoittamisesta että vastaanottamisesta sekä tavoista korjata jotain rikki mennyttä tai haavoitettua. Edellisten lisäksi lapsi usein avaa näkymiä perheissä ääneen sanottuihin tai sanomattomiin sääntöihin, rajoihin ja tehtäväksi antoihin (jälkisäädöksiin), mutta myös perhesalaisuuksiin.

Lue lisää

Keskustelua

Lasten kuuleminen rikosprosessissa vaatii taitoa huomioida lapsen kehitystaso ja johdateltavuus, valmius epäilystä kertomiseen, kulttuuritausta sekä lapsen kieli (Fontes & Tishelman, 2016). Rikostutkinnan näkökulmasta myös näyttöön pohjautuva tapa kuulla lapsia on keskeistä. Maahanmuuton myötä ei-kantasuomalaisten lasten määrä asianomistajissa on lisääntynyt, mikä on lisännyt tulkkauksen tarvetta lapsirikostutkinnassa. Tilastokeskuksen mukaan Suomessa asui vuoden 2020 lopussa vakituisesti 444 031 ulkomaalaistaustaista henkilöä, mikä on kahdeksan prosenttia väestöstä. Ruotsinkielisiä Suomessa oli vuoden 2020 lopussa 287 871 henkilöä eli 5.2 prosenttia väestöstä. Vuonna 2015 tehdyn tutkimuksen mukaan suurimmat tulkattavat kieliryhmät Suomessa olivat somali, venäjä ja arabia (Määttä, 2015). Eri kulttuuritaustojen lisääntyminen prosesseissa tuo uusia haasteita niin kielen kuin kulttuuriin liittyvien normien ja tapojen eroavaisuuksien tiedostamiseen ja ymmärtämiseen. Haasteita tuovat myös rikosprosessin kannalta olennaisten käsitteiden monitulkinnallisuus ja vaihtelevuus kulttuurista riippuen.

Lue lisää

Ajankohtaista

Kirsti Lagerspetz -palkinto annettiin Iida Heikkiselle ja Annamari Järviniemelle erinomaisesta yhden tapauksen tutkimusasetelman hyväksikäyttämisestä ja samalla terapiassa sovellettavien johtopäätösten muotoilemisesta perusteluineen.

Lue lisää

Ajankohtaista

Deadline for submission: January 11, 2021. The Jacobs Foundation is pleased to announce the 2021 call for applications for its Research Fellowship Program. The Jacobs Foundation Research Fellowship Program is a globally competitive fellowship program for early and mid-career researchers whose work is dedicated to improving the development, learning and living conditions of children and youth. The relevant disciplines include, but are not limited to, education sciences, psychology, economics, sociology, family studies, media studies, political science, linguistics, neurosciences, and medical sciences.

Lue lisää

Ajankohtaista

Psykologien moninaisiin työtehtäviin kuuluu ymmärtää ja lieventää erilaisista etnisistä taustoista tulevien maahanmuuttajien traumoja, kotoutumiseen liittyvää stressiä ja niiden kielteisiä vaikutuksia hyvinvointiin. Psykologeilla on tärkeää osaamista kulttuuripsykologian, kehityksellisen psykopatologian ja traumatutkimuksen näkökulmista. Teemanumeron tavoitteena on esitellä tutkimusta, joka analysoi pakolaisuuden ja maahanmuuton mielenterveydellisiä ja kehityksellisiä ulottuvuuksia sekä trauman ilmenemistä, hoitoa ja psyykkiseen selviytymiseen liittyviä tekijöitä. Teemanumerossa esitellään myös pakolaisiin, maahanmuuttajaperheisiin ja lapsiin kohdistuneita interventiotutkimuksia, esimerkiksi teoreettisia lähtökohtia, hoidollisia elementtejä sekä mielenterveydellistä vaikuttavuutta.

Lue lisää

Ajankohtaista

Vuosittaiset Sosiaalipsykologian päivät järjestetään 15.–16.4.2021 Helsingissä tai tilanteen vaatiessa virtuaalisesti. Konferenssin keynote-puhujia ovat Dr Cristian Tileâga (Loughborough University, UK), Dr Samantha Heintzelman (Rutgers University-Newark, USA), Dr Tracy Morison (Massey University, Uusi-Seelanti) ja tutkimusprofessori Jari Hakanen (Työterveyslaitos).

Lue lisää

Ajankohtaista

Teemanumeron tavoitteena on esitellä tuoretta tutkimusta, joka käsittelee yksilöllisiä eroja matemaattisten taitojen kehityksessä, matemaattisten taitojen yhteyttä muihin taitoihin, motivaatioon ja hyvinvointiin, matematiikan osaamisen ja motivaation roolia koulutus- ja uravalintojen muovaajina tai sitä, miten oppilaiden matematiikan osaamista voidaan arvioida ja oppimista tukea, kun siinä ilmenee vaikeuksia.

Lue lisää

Kirjat

Syiden ja selitysten parissa toimiminen koskettaa ihmistieteiden kentällä sekä käytännöllisen työn arkea että teoreettista pohdintaa ja menetelmien kehittämistä laajemminkin. Keskeisen käsitteellisen kysymyksen ääreen tulee kuitenkin pysähdyttyä turhan harvoin: Mitä tarkkaan ottaen tarkoitamme, kun asetamme jonkin seikan toisen syyksi tai kun selitämme yhtä asiaa toisella? Mitä on selittäminen, ja mitä on ymmärtäminen?

Lue lisää

Kirjat

Aulankoski, Sanna: Tietotyön taidot – teoriaa ja tehtäviä. Duodecim. Psykologi käsittelee teoksessaan tietotyön koettelemia mielen mekanismeja.

Bergström, Tomi: Mieletön häiriö. Psykiatrian ongelma ja sen ratkaisu. PS-kustannus. Psykologian tohtori kyseenalaistaa häiriökeskeistä lähestymistapaa ihmisten ongelmiin.

Lue lisää