Pääkirjoitus
cover im01

Ihmisen toimintaa selittävillä eri tieteenaloilla tutkijat kohtaavat saman dilemman: haluamme tavoitella luonnontieteille ominaista tarkkaa mittaustapaa, mutta tutkimamme ilmiöt ovat usein abstrakteja, monitulkintaisia ja subjektiivisia. Pystymme psykometriikan keinoin ratkaisemaan useimmat mittausongelmamme teknisestä näkökulmasta, mutta mittareiden taustalla olevien kokonaisten teorioiden ja käsitteistöjen validius on laajempi kysymys, joka vaatii ennen kaikkea sisällöllistä teoreettista keskustelua sekä teorian ja empirian vuoropuhelua. Psykometrisilta ominaisuuksiltaan erinomainenkin mittari voi olla käytännössä arvoton, jos sen tuottama tieto perustuu virheelliseen teoreettiseen näkemykseen maailmasta. Todellisuudessa vakavasti otettavat teoriat eivät tietenkään yleensä sisällä suoranaisia virheitä, joita viimeistään empiirisen tutkimustiedon karttuminen ei ajan myötä korjaisi, mutta silti painiskelemme jatkuvasti epäselvien käsitemäärittelyiden ja teoriataustasta riippuvaisten vaihtoehtoisten tulkintamallien kanssa. Saatamme tutkijoiden tai kliinistä työtä tekevien psykologien kesken epähuomiossa puhua eri asioista samoilla käsitteistöillä tai päinvastoin, ja arkikielessä monilla psykologisia ilmiöitä kuvaavilla termeillä on vielä oma, erilainen merkityksensä.

Lue lisää

Sisällysluettelo

Pääkirjoitus

Mari-Pauliina VainikainenYhteistä käsitteistöä rakentamassa 74

Tieteelliset artikkelit

Soile Juujärvi & Ossi Salin: Kohti motivoivaa ohjausta: sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten itsearviointia ohjausosaamisestaan 76

Petri Karkkola, Matti Kuittinen & Anja Van den Broeck: Psykologisten perustarpeiden työssä täyttymisen suomenkielinen kysely 91

Anita Lappeteläinen, Eija Sevón & Tanja Vehkakoski: Äitiysidentiteetin uudelleenrakentaminen vammautumisen jälkeen 106

Timo Sampolahti & Aarno Laitila: Psykoterapian olemuksesta – psykoterapiailmiöstä eräiden Platonin filosofian näkemysten valossa 122

Lue lisää

Artikkelien tiivistelmät

Soile Juujärvi & Ossi Salin

Kohti motivoivaa ohjausta: sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten itsearviointia ohjausosaamisestaan

Sosiaali- ja terveydenhuollon muutoksessa on tunnistettu tarve asiakaslähtöiselle ohjausosaamiselle. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, miten sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiset arvioivat osaamistaan motivoivan haastattelun ja ratkaisukeskeisen ohjauksen suhteen. Tutkimuksessa käytettiin sekä määrällistä että laadullista lähestymistapaa. Tutkimusjoukon muodosti 75 ammattilaista, jotka arvioivat osaamistaan kyselyllä (= 75) sekä kirjallisessa tehtävässä (= 30) ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opintojen alussa. Aineisto analysoitiin faktorianalyysin ja sisällönanalyysin avulla. Tulosten mukaan ohjaustaidot muodostuivat asiakaslähtöisyyden, voimavaraistamisen ja sanoman selventämisen taidoista, joista voimavaraistamisen taidot arvioitiin vahvimmiksi ja asiakaslähtöisyyden taidot heikoimmiksi. Keskeiseksi osaamiseksi ohjaustaitojen ohella määriteltiin strateginen ajattelu, joka sisälsi menetelmien arvo- ja teoriaperustan. Osallistujat kokivat sisäistäneensä asiakaslähtöiset arvot hyvin työnsä lähtökohdaksi.

Lue lisää

English summaries

Soile Juujärvi & Ossi Salin

Towards motivational counseling: Self-evaluated counseling competences of health and social care professionals

In health and social services, there is an acknowledged need for client-centred counseling competences. The aim of this study was to examine how health and social care professionals self-evaluate their competences in motivational interviewing and solution-focused counseling. The sample comprised 75 professionals who self-evaluated their counseling competences through a questionnaire and a written assignment (= 30) at the beginning of the UAS master’s degree program. Data were analyzed using factor analysis and content analysis. The results showed that participants’ counseling skills included skills of client-centered counseling, mobilizing resources and clarification. Competence in mobilizing resources was self-evaluated by the participants as their best skill and client-centered counseling as their poorest skill. Besides skills, strategic thinking was seen as a central competence providing value and theoretical bases for counseling methods. Participants felt that they have internalized client-centered values as a starting point of their work.

Lue lisää

Tieteelliset Artikkelit

Sosiaali- ja terveydenhuollon muutoksessa on tunnistettu tarve asiakaslähtöiselle ohjausosaamiselle. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, miten sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiset arvioivat osaamistaan motivoivan haastattelun ja ratkaisukeskeisen ohjauksen suhteen. Tutkimuksessa käytettiin sekä määrällistä että laadullista lähestymistapaa. Tutkimusjoukon muodosti 75 ammattilaista, jotka arvioivat osaamistaan kyselyllä (= 75) sekä kirjallisessa tehtävässä (= 30) ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opintojen alussa. Aineisto analysoitiin faktorianalyysin ja sisällönanalyysin avulla. Tulosten mukaan ohjaustaidot muodostuivat asiakaslähtöisyyden, voimavaraistamisen ja sanoman selventämisen taidoista, joista voimavaraistamisen taidot arvioitiin vahvimmiksi ja asiakaslähtöisyyden taidot heikoimmiksi. Keskeiseksi osaamiseksi ohjaustaitojen ohella määriteltiin strateginen ajattelu, joka sisälsi menetelmien arvo- ja teoriaperustan.

Lue lisää

Tieteelliset Artikkelit

Work-related Basic Need Satisfaction -kysely (W-BNS) kuvaa itsemääräytymisteoreettisten autonomian, kompetenssin ja yhteenkuuluvuuden perustarpeiden täyttymistä. Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin suomennetun W-BNS-kyselyn psykometrisiä ominaisuuksia ja yhteyksiä työn imuun, työuupumukseen sekä työn voimavara- ja kuormitustekijöihin 119:n ammatillisesti syvennetyn lääketieteellisen kuntoutuksen (ASLAK-kuntoutus) asiakkaan aineistossa. W-BNS:n psykometristä rakennetta tarkasteltiin sekä eksploratorisen että konfirmatorisen faktorianalyysin ja Cronbachin alfakertoimen avulla. Yhteyksiä työ- ja organisaatiopsykologisiin ilmiöihin tutkittiin korrelaatiokertoimin. Suomenkielinen W-BNS on yhteensopiva odotetun teoreettisen mallin kanssa, kun alkuperäisestä 18 osiosta poistetaan kolme. Autonomian, kompetenssin ja yhteenkuuluvuuden tarpeiden täyttymistä kuvaavien asteikkojen sisäinen johdonmukaisuus on riittävä tai hyvä, ja korrelatiiviset yhteydet hyvinvointiin ja kuormitus- ja voimavaratekijöihin ovat pääosin odotettuja. Tutkimuksen johtopäätöksiä rajoittavat etenkin aineiston koko ja erityispiirteet. Tulevissa tutkimuksissa on syytä käyttää toistaiseksi kaikkia 18 osiota ja pyrkiä keräämään suurempia ja heterogeenisempiä aineistoja.

Lue lisää

Tieteelliset Artikkelit

Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin, miten lasten syntymän jälkeen vammautuneet äidit rakensivat identiteettiään äitinä vammautumisensa jälkeen. Tutkimusaineisto koostui viiden vammautuneen naisen haastatteluista, jotka analysoitiin narratiivisesti. Vammautuneiden äitien kertomuksista löytyi neljä kerronnallista jännitettä, joiden kautta he rakensivat äitiysidentiteettiään: 1) Merkityksetön vai merkityksellinen elämä, 2) Lapsen rakkauden menettäminen vai äidin ensisijaisen aseman säilyttäminen, 3) Kyvyttömyys toimia äitinä vai äitinä selviytyminen sekä 4) Riippuvuus lapsesta vai hoivanantajana toiminen. Tutkimuksemme perusteella voidaan sanoa, että äitiydestä ja lapsista muodostui naisille tärkeä suojaava tekijä vammautumisen tuomiin elämänmuutoksiin sopeutumisessa ja he pystyivät rakentamaan voimaantuneen äitiysidentiteetin vammautumisensa jälkeen.

Lue lisää

Tieteelliset Artikkelit

Tämä artikkeli liittyy tutkimuskokonaisuuteen, joka käsittelee psykoterapian olemusta ja sen aatehistoriallista paikkaa. Tutkimuksessa tarkastelemme psykoterapiaa muusta kuin ahtaasti ymmärretyistä lääketieteen tai empiirisen psykologian näkökulmista. Pyrimme tutkimaan psykoterapiaa osana humanistista perinnettä. Tämän artikkelin tarkoitus on kahtalainen. Siinä kiinnitetään huomiota psykoterapiatutkimuksen niihin puoliin, jotka kirjoittajien näkökulmasta ovat jääneet liian vähälle huomiolle. Osa psykoterapiailmiöstä tulee ymmärrettäväksi vain, jos psykoterapiaa tarkastellaan laajempaa filosofista taustaa vasten. Vallalla oleva empiiristen tutkimusten pääuoma jättää osan psykoterapiasta huomiotta. Pyrimme myös osoittamaan, että moderniin psykoterapiaan liittyvät kysymykset ovat olleet olemassa länsimaisen filosofian alusta asti. Näiden kysymysten tarkastelu alkuperäisessä kontekstissaan auttaa ymmärtämään myös modernia psykoterapiaa paremmin. Tarkastelun lähtöpisteinä ovat Platonin sieluoppi ja käsitykset akrasiasta eli heikkotahtoisuudesta.

Lue lisää

Lectio Praecursoria

Joka vuosi 19. maaliskuuta, yhtenä yli kahdestakymmenestä virallisesta tai vakiintuneesta liputuspäivästä Suomessa, Suomen liput nostetaan salkoon muistuttamaan ja juhlistamaan kamppailua tasa-arvon puolesta. Maaliskuun 19. päivä on nimetty tasa-arvon päiväksi Minna Canthin muistoksi. Canth syntyi vuonna 1844 ja hänet muistetaan kirjailijana, näytelmäkirjailijana ja poliittisena aktivistina, mutta myös aikansa naisliikkeen äänitorvena. Suomen lippujen jokavuotinen nostaminen tasa-arvokamppailujen muistamiseksi on mahdollista tulkita Michael Billigin banaalin nationalismin käsitteen kautta. Tämän linssin kautta jokseenkin arkinen lipunnosto voidaan nähdä kansalaisille kohdistettuna suomalaisuuden ja tasa-arvon yhteenkuuluvuuden osoittamisena tai kirjaimellisesti ”liputtamisena”.

Lue lisää

Toimintasuunnitelma

Puheenjohtaja: Jarkko Hautamäki 

Hallituksen jäsenet: Minea Antikainen (SPOL, varalla Tove Roos), Nelli Hankonen, Sanna Koskinen, Anne Mäkikangas (varalla Mervi Vänskä), Anna-Maija Pirttilä-Backman, Hannu Räty, Katariina Salmela-Aro, Emma Salo, Jarno Tuominen

Lue lisää

Ajankohtaista

Identiteetistä on tullut varsin väljästi käytetty käsite, jolla esimerkiksi mediassa voidaan viitata hyvin monenlaisiin yksilölle tai ryhmälle merkityksellisiin asioihin. Suomenkielinen tieteellinen analyysi on kuitenkin ollut vähäistä. Siksi julkaisemme Psykologia-lehdessä tästä ajankohtaisesta aiheesta teemanumeron vuonna 2020. Tavoitteena on vahvistaa psykologiassa, sosiaalipsykologiassa ja niiden sovellusaloilla tarvittavaa identiteetin tutkimuksellista ymmärrystä ja viitekehystä sekä tuoda esiin suomalaisen identiteettitutkimuksen menetelmiä, tuloksia ja tutkimusaineistoja.

Lue lisää

Ajankohtaista

Erikoisnumeron vieraileva toimittaja: PsT, dosentti Mari Huhtala (Jyväskylän yliopisto, psykologian laitos). Abstraktien jättäminen 15.10.2019 mennessä osoitteeseen: Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.. Teemanumeron ilmestymisen ajankohta sekä kokonaisten artikkelikäsikirjoitusten jättämisen aikaraja ilmoitetaan myöhemmin.

Lue lisää

Kirjat
08 kir 01 im01

Sir Frederic Bartlett tunnetaan kognitiivisen psykologian edelläkävijänä, joka on tehnyt tunnetuksi esimerkiksi skeeman käsitteen. Bartlett työskenteli Cambridgen yliopistossa koko työuransa vuodesta 1914 kuolemaansa 1969 saakka. Omien sanojensa mukaan Bartlett oli ”Cambridgen psykologi”, millä hän viittasi siihen, että hänen johtajakaudellaan psykologian yksikössä tehtiin luonnontieteistä ammentavaa tutkimusta. Esimerkiksi sosiaalipsykologisista ilmiöistä kiinnostuneet tutkijat saivat nopeasti siirtyä toiseen laboratorioon. Kuitenkin Bartlett oli kaiken aikaa kiinnostunut kulttuuripsykologiasta ja sosiologiasta, ja kokeilipa hän nuorena myös antropologista kenttätyötä.

Lue lisää

Kirjat
10 kir 02 im01

Antti Gronowin ja Tuukka Kaidesojan toimittama artikkelikokoelma ihmismielen sosiaalisuudesta pureutuu siihen, miten sosiaalisuus näkyy vuorovaikutuksessa, kulttuurin rakentumisessa ja yhteiskunnan toiminnassa. Kyse on toisin sanoen teoksesta, jossa tartutaan periaatteelliseen kysymykseen siitä, mikä tekee meidät sosiaalisiksi ja miten tätä sosiaalisuutta on mahdollista ymmärtää laajemmassa historiallisessa ja kulttuurisessa kehityksessä. Psykologisesti sosiaalisuuden voi ymmärtää perustavaksi piirteeksi, joka mahdollistaa kanssakäymisen muiden samaa lajia edustavien kanssa, kulttuuristen tuotteiden sisäistämisen tai vaikkapa koko yhteiskuntaa koossapitävien normatiivisten rakenteiden syntymisen. Näitä kysymyksiä on pohdittu laajasti evoluutiopsykologiassa, filosofiassa ja yhteiskuntatieteissä. Kirjan yhtenä kimmokkeena onkin tarjota näkökulma muutamaan uudempaan tutkimusperinteeseen, joissa sosiaalisuutta on erityisesti tarkasteltu.

Lue lisää

Kirjat

Ronnie Grandell on kirjoittanut oppaan tärkeästä aiheesta: kuinka hillitä elämää vaikeuttavaa itsekritiikkiä. Lukija oppii paremmin ymmärtämään itsekritiikkiä psykologisena ilmiönä ja käytännön menetelmiä itsekritiikin vaimentamiseksi. Sillan rakentaminen tutkimuksen ja käytännön sovellusten välillä on kirjan ehdoton ja suuri ansio aikakautena, jolloin ihmisille markkinoidaan monia kyseenalaisiakin hoitoja psyykkisten ongelmien ratkaisemiseksi.

Lue lisää

Kirjat
toimitussuosittelee

Aulankoski, Sanna – Lundahl, Maaret:Voimat takaisin – tietoa ja dialogia työuupumuksesta. Kustannus Oy Duodecim. Tietoa ja kokemustietoa työuupumuksesta.

Berggren, Katariina – Hämäläinen, Jari (toim.): Adhd-käsikirja.PS-kustannus. Yhteistyössä ADHD-liiton kanssa tehty tietopaketti.

Brewer, Judson:Koukussa – päihitä sitkeät riippuvuudet.Viisas elämä. Psykiatrin näkökulmia riippuvuuteen.

Lue lisää