Pääkirjoitus
: Psykologian sivut kääntyvät 181
Tieteelliset artikkelit
: Syömishäiriöoireiden yleisyys korkeakouluopiskelijoilla SCOFF-kyselyllä arvioituna 184
: Suomenkielisen työyksinäisyysmittarin validointi etä- ja hybridityöläisillä 198
Psykologia alkoi muotoutua itsenäiseksi tieteenalaksi 1800-luvun loppupuolella. Suomessakin seurattiin kehkeytyvän psykologian ensiaskeleita tarkoin. Esimerkkinä voi mainita vaikka Arvi Grotenfeltin mainion artikkelisarjan kokeellisesta psykologiasta Valvoja-lehdessä vuosina 1886–1887. Valvojan ohella filosofien Ajatus oli 1900-luvun alkuvuosina tärkeä kanava psykologisen tutkimuksen julkaisemiselle.
Syömishäiriöoireiden yleisyys korkeakouluopiskelijoilla SCOFF-kyselyllä arvioituna
Syömishäiriöoireilua esiintyy tutkimuksista riippuen noin 10–25 prosentilla korkeakouluopiskelijoista. Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin syömishäiriöoireiden yleisyyttä viidestä kysymyksestä koostuvalla Sick, Control, One Stone, Fat, Food (SCOFF) -syömishäiriöseulalla arvioituna suomalaisilla yliopisto- ja ammattikorkeakouluopiskelijoilla (naisia 65.3 %, miehiä 34.7 %). SCOFF-seulan pisteiden perusteella tutkittavat jaettiin kahteen ryhmään. Lisäksi syömishäiriöiden yleisyyttä tutkittiin kysymällä opiskelijoilta, onko heillä lääkärin toteama syömishäiriö, joka on oireillut tai vaatinut hoitoa kuluneen vuoden aikana. Tutkimuksessa käytetty aineisto (n = 3110) on osa vuoden 2016 Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön valtakunnallista Korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimusta (KOTT). Vastaajista 10.3 prosenttia kuului syömishäiriön riskiryhmään SCOFF-kyselyllä arvioituna. Lisäksi vastaajista 1.3 prosenttia raportoi, että heillä on lääkärin toteama syömishäiriö.
The prevalence of eating disorder symptoms among higher education students as assessed by the SCOFF questionnaire
Depending on the study, eating disorder symptoms occur in approximately 10–25 per cent of higher education students. This study examined the prevalence of eating disorder symptoms assessed by the Sick, Control, One Stone, Fat, Food (SCOFF) eating disorder screen, which consists of five questions, in Finnish university and polytechnic students (65.3% women, 34.7% men). Based on the SCOFF screening points, the participants were divided into two groups. In addition, the prevalence of eating disorders was assessed by finding out what proportion of students reported that they have a doctor-diagnosed eating disorder that has had symptoms or required treatment during the past year. The data used in the study (n = 3110) is part of the 2016 Finnish Student Health Service’s (FSHS) nationwide health survey of higher education students. 10.3 per cent of the respondents belonged to the eating disorder risk group as assessed by the SCOFF questionnaire. In addition, 1.3 per cent of the respondents reported that they have an eating disorder diagnosed by a doctor. Women, polytechnic students and those with a higher body mass index were found to have more symptoms of eating disorders. Eating disorder symptoms were not found to be associated with age.
Syömishäiriöoireilua esiintyy tutkimuksista riippuen noin 10–25 prosentilla korkeakouluopiskelijoista. Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin syömishäiriöoireiden yleisyyttä viidestä kysymyksestä koostuvalla Sick, Control, One Stone, Fat, Food (SCOFF) -syömishäiriöseulalla arvioituna suomalaisilla yliopisto- ja ammattikorkeakouluopiskelijoilla (naisia 65.3 %, miehiä 34.7 %). SCOFF-seulan pisteiden perusteella tutkittavat jaettiin kahteen ryhmään. Lisäksi syömishäiriöiden yleisyyttä tutkittiin kysymällä opiskelijoilta, onko heillä lääkärin toteama syömishäiriö, joka on oireillut tai vaatinut hoitoa kuluneen vuoden aikana. Tutkimuksessa käytetty aineisto (n = 3110) on osa vuoden 2016 Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön valtakunnallista Korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimusta (KOTT). Vastaajista 10.3 prosenttia kuului syömishäiriön riskiryhmään SCOFF-kyselyllä arvioituna. Lisäksi vastaajista 1.3 prosenttia raportoi, että heillä on lääkärin toteama syömishäiriö. Naisilla, ammattikorkeakouluopiskelijoilla ja niillä, joilla oli korkeampi painoindeksi, havaittiin esiintyvän enemmän syömishäiriöoireita. Iällä ei havaittu olevan yhteyttä syömishäiriöoireiluun.
Työyksinäisyys viittaa kielteisiin tunteisiin, jotka kumpuavat työhön liittyvien merkityksellisten sosiaalisten suhteiden kaipuusta. Etä- ja hybridityö ovat riskitekijöitä työyksinäisyydelle, jonka on osoitettu olevan haitallista niin työntekijälle kuin organisaatioillekin. Tässä tutkimuksessa esitellään työyksinäisyyden käsite ja validoidaan suomenkielinen mittari sen arvioimiseksi. Validointitutkimus perustuu COVID-19-pandemian aikana sekä opetusalan ammattilaisilta kerättyyn poikkileikkausaineistoon (N = 1348) että teknologiateollisuuden alalla toimivasta yrityksestä kerättyyn pitkittäisaineistoon, jossa 1 257 henkilöä vastasi ensimmäiseen kyselyyn ja 496 kaikkiin kolmeen. Työyksinäisyysmittarin rakennevaliditeettia tarkasteltiin konfirmatorisella faktorianalyysilla ja korrelaatiotarkasteluilla. Työyksinäisyysmittarin rakennevaliditeetti ja reliabiliteetti osoittautuivat hyväksi, jonka lisäksi mittari oli ryhmä- ja aikainvariantti. Työyksinäisyysmittari oli teorian ja aiempien tutkimusten mukaisesti yhteydessä muihin ilmiöihin.
Lisääntyneet koulupoissaolot haastavat kouluja ja hoitojärjestelmää. Koulupoissaolot voidaan nähdä jatkumona, jossa lievemmästä kouluun menon vastustelusta voi ajan myötä seurata koulupoissaoloja. Neuropsykiatrisista oireyhtymistä kärsivät oppilaat on nähty alttiiksi koulupoissaoloille erityispiirteidensä vuoksi. Tässä integratiivisessa kirjallisuuskatsauksessa tarkastellaan 2000-luvulla tehtyjä tutkimuksia neuropsykiatrisen oireyhtymän diagnoosin saaneiden oppilaiden ongelmallisista koulupoissaoloista sekä muista vaikuttavista tekijöistä. Katsauksessa on mukana 12 kansainvälistä tutkimusta, jotka tutkivat autismikirjon tai ADHD-diagnoosin ja ongelmallisten koulupoissaolojen yhteyttä oppilailla. Autismikirjon oppilaat ovat neurotyypillisesti kehittyneisiin verrattuna suuremmassa riskissä ongelmallisille koulupoissaoloille, erityisesti koulukieltäytymiselle (poissaolo johtuen kouluun liittyvistä negatiivisista tunteista). Pinnaamista heillä ei juuri esiinny. Muita selittäviä tekijöitä löytyi useita, esimerkiksi koulunkäynti yleisopetuksen koulussa ja koulukiusaaminen. ADHD-diagnoosi ei yksinään ollut merkittävä selittämään muita koulupoissaolon muotoja kuin koululähtöisen poissaolon.
”Tiimissäni on robotti ja en ole varma onko minun tarkoitus kohdella sitä vertaisena vai nähdä se työkaluna, jonka avulla työt saadaan tehtyä. En tiedä miltä tämä minusta tuntuu.” (Käännös: Nina Savela) Kuten valtamediassa julkaistujen artikkeleiden ja sosiaalisen median keskusteluista voimme huomata, robotisaatio ja sen tulevaisuus kiinnostaa ja puhututtaa ihmisiä talousasiantuntijoista tavallisiin kansalaisiin. Kansalaiset osallistuvat eri alustoilla käytyihin keskusteluihin jakamalla toiveitaan, pelkojaan ja odotuksiaan robottiteknologioiden hyödyntämisestä useilla elämänalueilla.
Väitöskirjani otsikko – ”Visual identity or identity visualized? Brand logo in social contexts” – kuvaa hyvin tutkimuksen luonnetta, joka on johtamisen ja markkinoinnin yhdistelmä sosiaalipsykologisesta näkökulmasta. Tutkimuksen keskiössä on logo. Markkinoinnin tutkimuksessa logoa pidetään brändin hallinnan välineenä, jolla luodaan tunnistettavuutta, erotutaan kilpailijoista ja synnytetään positiivisia reaktioita, kun taas johtamisen näkökulmasta sen ajatellaan olevan artefakti, jolla ilmaistaan, mitä organisaatio edustaa. Tässä mielessä logo on siis osa visuaalista identiteettiä, mutta se voi myös olla identiteetti visualisoituna.
Me kaikki arjessamme joudumme miettimään motivaatioon liittyviä kysymyksiä. Kun motivoit toisia, pohditko lahjonnan, uhkailun ja kiristyksen välillä? Entä miten motivoimme itse itseämme, kepillä vai porkkanalla? Ja motivaatiosta huolimatta kaikille meille on tainnut joskus tapahtua niin, että on ollut aikomus tehdä joku asia, mutta tämä aikomus ei olekaan toteutunut. Klassinen aikomuksen ja toiminnan välinen kuilu on yksi sosiaalipsykologiassakin paljon tutkittu ilmiö (Webb ym., 2010). Esimerkiksi ilmastonmuutoksen torjunnassa on havaittu, että emme aina toimi omien ylevien arvojemme tai asenteidemme mukaisesti.
Suomalaisen sosiaalipsykologian vaiheita on Helsingin yliopiston osalta esitelty useassakin julkaisussa (esim. Hakoköngäs, Jasinskaja-Lahti & Pirttilä-Backman, 2022; Helkama, Pirttilä-Backman & Liebkind, 2012). Tässä katsauksessa täydennämme suomalaisen sosiaalipsykologian kuvaa Kuopion/Itä-Suomen yliopiston osalta. Muistelumme kattaa vuodet 1989–2021. Olemme jakaneet tuon ajan oppiaineen professorien virkakausien mukaan ja muistelemme kukin omaa kauttamme. Kerromme hiukan myös omista taustoistamme valottaaksemme sitä, millaisia sosiaalipsykologisia aineksia olemme Kuopioon tuoneet mukanamme.
Suomen Psykologisen Seuran hallitus on myöntänyt Kirsti Lagerspetzin pro gradu -palkinnon Emilia Rannalle Turun yliopiston psykologian ja logopedian laitokselle tehdystä pro gradu -työstä ”Millaisia ajatuksia kaunokirjallisuuden lukeminen herättää?
Kirsti Lagerspetzin pro gradu -palkinto myönnettiin Sara Liinamolle Tampereen yliopiston sosiaalipsykologian oppiaineeseen tehdystä opinnäytetyöstä ”Persoonallisuustesti sosiaalisena konstruktiona. Diskurssianalyyttinen tutkimus psykologisesta testaamisesta osana rekrytointia”. Palkintosumma on 300 euroa.
Psykologia-lehden parhaaksi artikkeliksi 2022 on valittu puheenjohtaja Jarkko Hautamäen esityksestä Timo Sampolahden ja Aarno Laitilan artikkeli ”Bruce Wampoldin psykoterapian kontekstuaalinen psykoterapia-ajattelu: kohti psykoterapian metamallia?”
Suomen Psykologinen julkaisee kuusi kertaa vuodessa ilmestyvää Psykologia -lehteä, joka on johtava psykologian alan tieteellinen julkaisu Suomessa. Lehti on luokiteltu julkaisufooruminen tasolle kaksi. Haemme lehdelle päätoimittajaa ja jäseniä lehden toimitukseen. Toimituksen toimikausi on kolme vuotta.
Puheenjohtaja: Jarkko Hautamäki
Hallituksen jäsenet: Nelli Hankonen, Kati Heinonen-Tuomaala, Sanna Koskinen, Anna-Maija Pirttilä-Backman, Hannu Räty, Inari Sakki, Katariina Salmela-Aro, Alex Siira (SPOL), Jaakko Tammilehto, Jarno Tuominen, Piia Turunen
Toiminnantarkastaja: Jari Lipsanen, varalla Mari-Pauliina Vainikainen
Jussi Kotkavirran postuumiksi jäänyt toinen osa Andrzej Wajdan klassikkoelokuvan mukaan nimetystä esseekokoelmasta yhdistää tyylikkäästi hänen kaksi erikoisalaansa, filosofian ja psykoanalyysin. Kokoelma muodostaa tematiikaltaan yhtenäisen kokonaisuuden. Artikkelit käsittelevät kaikki enemmän tai vähemmän mielen tai psyyken luonnetta ja miten sitä on hahmoteltu eri tavoin filosofian ja psykoanalyysin puitteissa. Kotkavirran itselleen asettama tehtävä vaatii paitsi laaja-alaista oppineisuutta, myös kykyä arvioida keskenään ristiriitaisia teorioita avoimin mielin, ei vain poleemisesti vastustajia kritisoiden vaan pohtien ja totuutta etsien.
Miao, Minna: Onnistuneen oppimisen lukuvuosi. PS-kustannus. Psykologin kirja esittelee opettajille kymmenen oppilaita oppimiseen virittävää taitoa.
KATARINA ALANKO, PsT, dosentti
projektitutkija
Humanististen tieteiden, psykologian ja teologian tiedekunta
Åbo Akademi