Pääkirjoitus
cover im01

Noudatamme tieteellisen tiedon esittämisessä sääntöjä, jotka ovat hioutuneet nykyisenlaisiksi vuosisatojen kuluessa. Jo 1600-luvun Saksassa ja Ranskassa tieteellisen argumentoinnin keinot olivat pitkälti samoja kuin nykyään, ja vielä tätäkin kauemmin argumentoinnissa on noudatettu periaatetta, jossa esitetyt väitteet sidotaan aiempaan tutkimustietoon ja suhteutetaan laajempaan tieteelliseen kontekstiin (Kakkuri-Knuuttila & Kylänpää, 2012). Nykymaailman informaatiotulvassa tämän periaatteen oikeaoppisen noudattamisen merkitys korostuu entisestään, sillä se on tärkeä erottava tekijä tieteellisen ja ei-tieteellisen tiedon välillä. Lähdeviittaukset antavat myös lukijalle mahdollisuuden arvioida esitettyjen väitteiden luotettavuutta.

Lue lisää

Artikkelien tiivistelmät

Salla Kaikkonen, Viola Saukkoriipi & Juha Holma

Sukupuolipuhe eron jälkeiseen vainoamiseen syyllistyneiden miesten haastatteluissa

Vainoaminen ei ole uusi ilmiö, vaikka onkin suhteellisen uusi rikosnimike Suomessa. Tutkimuksemme oli osa VIOLA – Väkivallasta vapaaksi ry:n ja Oulun ensi- ja turvakoti ry:n Varjo-projektia, jonka tarkoitus oli kehittää vainoamisen eri osapuolille palveluita, kuten ehkäisevää työtä ja kuntoutusta. Tutkimme neljän eron jälkeiseen vainoamiseen syyllistyneen miehen tuottamaa sukupuolipuhetta aineistolähtöisellä diskurssianalyysillä. Tutkimuksen aineistona olivat VIOLA ry:n työntekijöiden tekemien haastattelujen nauhoitukset. Tarkastelimme sukupuolen rakentumista puheessa positioinnin, kategorioiden ja valta-asemien käsitteiden kautta. Miehet tuottivat puhetta monipuolisesti naisista, miehistä sekä naisten ja miesten välisestä vuorovaikutuksesta. Naisia konstruoitiin puheessa esimerkiksi äideiksi, pettäjiksi, tukijoiksi ja turvaajiksi esimerkiksi parisuhteen, eron ja riitojen diskursseissa. 

Lue lisää

English summaries

Salla Kaikkonen, Viola Saukkoriipi & Juha Holma

Gender talk in the interviews of men who have stalked their ex-partners

Stalking is not a new phenomenon despite its fairly recent criminalization in Finland. Our study is part of VIOLA – Väkivallasta vapaaksi ry and Oulun ensi- ja turvakoti ry’s Varjo Project, which took place in the years 2012–2017. The project aimed to develop preventive and rehabilitation services for those whose lives are touched by this crime. We studied gender talk in five interviews of men who had stalked their ex-partners. Data was collected from recordings of interviews that employees of VIOLA ry had conducted in prisons. Our research method is data-driven discourse analysis. Thus we were open to all gender-related talk which emerged in the interviews, and we transcribed gender talk in their respective contexts. The construction of gender in the speech was analyzed through positionings, categories and power positions. 

Lue lisää

Tieteelliset Artikkelit

A – Väkivallasta vapaaksi ry:n ja Oulun ensi- ja turvakoti ry:n Varjo-projektia, jonka tarkoitus oli kehittää vainoamisen eri osapuolille palveluita, kuten ehkäisevää työtä ja kuntoutusta. Tutkimme neljän eron jälkeiseen vainoamiseen syyllistyneen miehen tuottamaa sukupuolipuhetta aineistolähtöisellä diskurssianalyysillä. Tutkimuksen aineistona olivat VIOLA ry:n työntekijöiden tekemien haastattelujen nauhoitukset. Tarkastelimme sukupuolen rakentumista puheessa positioinnin, kategorioiden ja valta-asemien käsitteiden kautta. Miehet tuottivat puhetta monipuolisesti naisista, miehistä sekä naisten ja miesten välisestä vuorovaikutuksesta. Naisia konstruoitiin puheessa esimerkiksi äideiksi, pettäjiksi, tukijoiksi ja turvaajiksi esimerkiksi parisuhteen, eron ja riitojen diskursseissa. Miehiä rakennettiin nöyryytyksen, työnteon, stereotyyppisten ominaisuuksien ja roolien kautta mustasukkaisuuden, pettämisen ja suhteiden diskursseissa.

Lue lisää

Tieteelliset Artikkelit

Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, onko rajavartijan peruskurssin valintamenestys yhteydessä opiskelijavalinnan onnistumiseen motivaation, sitoutumisen, arvojen ja itseluottamuksen näkökulmista. Osana tutkimustehtävää selvitettiin myös rajavartijoiden motivaatioon ja sitoutumiseen vaikuttavia tekijöitä. Tutkimusaineisto koostui rajavartijan peruskursseilta vuosina 2014–2016 valmistuneille rajavartijoille toteutetusta strukturoidusta työelämäkyselystä (= 103). 52 osallistujaa antoi luvan yhdistää kyselyvastaukset valintakokeen ja rajavartijan peruskurssin opintojen arvosanatietoihin. Kvantitatiivista aineistoa analysoitiin tilastollisin menetelmin korrelaatiokertoimella ja keskiarvotesteillä. Pääsykokeen soveltuvuusarviointi (psykologinen testi ja haastattelu) oli positiivisesti yhteydessä rajavartijoiden motivaatioon ja työn sopivuuteen. Motivaatioon ja sitoutumiseen vaikuttivat myös hakupäätöksen helppous, aika valmistumisesta, työkyky, työtehtävä, työyksikkö, peruskurssia edeltävä työkokemus ja sukupuoli. Motivaatioon ja työn sopivuuteen eivät vaikuttaneet rajavartijan peruskurssin numeerisesti arvioitujen kokeiden opintomenestys tai valintamenestys.

Lue lisää

Tieteelliset Artikkelit

Kiinnostus rakenneyhtälömalleja kohtaan on kasvanut käyttäytymistieteellisessä tutkimuksessa. Rakenneyhtälömalleja käyttävä tutkija voi laatia teoriaperusteisen tilastollisen mallin, joka yhdistää suorien havaintojemme ulkopuolella olevat teoreettiset käsitteet tutkijan keräämään aineistoon, ja testata, vastaako malli aineistoa. Tällaisen konfirmatorisen analyysin lisäksi aineistoa on mahdollista tutkia myös eksploratiivisesti. Tällöin tutkija voi esimerkiksi mallintaa aineiston heterogeenisyyttä etsimällä aineistossa piileviä ryhmiä. Rakenneyhtälömallinnuksen monipuolisuutta kuvaa se, että konfirmatorisia ja eksploratiivisia analyyseja voidaan tehdä muuttuja- tai henkilökeskeisesti tai niitä yhdistelemällä. Rakenneyhtälömallinnuksen yleistyessä on kasvanut tarve ymmärtää, miten teoreettiset käsitteet yhdistetään malliin ja mitä tieteenfilosofisia oletuksia tähän sisältyy. Tämän artikkelin päätarkoituksena on esitellä käsitteellinen malli, jonka avulla käyttäytymistieteen tutkija voi tarkastella mallinnettavan teoreettisen käsitteen (ilmiön), aineiston, tilastollisen mallin ja sisältöteorian välisiä suhteita.

Lue lisää

Lectio Praecursoria

Suomessa alkoholinkäytön mielletään usein kuuluvan yksilön valinnanvapauden piiriin. Samalla tiedetään, että valtaosa pahoinpitelyistä tehdään humalassa, tyypilliseen kotihälytykseen liittyy alkoholi ja noin 70 prosentissa henkirikoksista kaikki tapauksen osapuolet ovat alkoholin vaikutuksen alaisina. Tyypillinen suomalainen tappo on humalaisen puukottama toinen humalainen. Alkoholihaitat heijastuvat läheisiin, sivullisiin ja koko yhteiskuntaan monin tavoin.

Lue lisää

Lectio Praecursoria

”Koulu ei tasaa eroja matematiikan taidoissa”, uutisoi Kansallinen koulutuksen arviointikeskus Karvi kansallisena matematiikkapäivänä 25.4.2017. Karvin laaja seurantatutkimus osoitti, että ero heikosti ja hyvin osaavien oppilaiden välillä säilyi samana peruskoulun kolmannelta luokalta toisen asteen loppuun (Metsämuuronen, 2017). Nuorten menestymisellä kansainvälisessä The Program for International Student Assessment (PISA) -vertailussa on oma osansa suomalaisen matematiikkaosaamisen murheellisessa tarinassa. Vaikka suomalaisten 15-vuotiaiden matematiikan osaaminen on edelleen OECD-maiden parhaimmistoa, matematiikan osaaminen on heikompaa kuin koskaan aikaisemmin (OECD, 2016). Verrattuna vuoden 2003 PISA-tuloksiin osaamisen keskiarvo on laskenut Suomessa enemmän kuin missään muussa tutkimukseen osallistuneessa maassa. Erityisen huolestuttavaa on poikien tulosten heikkeneminen. Mikä avuksi, jotta suomalaisen matematiikkaosaamisen tarinassa kääntyisi onnellisempi lehti?

Lue lisää

Lectio Praecursoria
cover im01

Sosiaalinen media on limittynyt päivittäisiin tapoihimme kuluttaa, oppia, vuorovaikuttaa ja osallistua. Ne näkyvät myös siinä, miten koemme itsemme ja muut. Sosiaalisessa mediassa laajojenkin verkostojen luominen sekä sisältöjen tuottaminen, jakaminen ja kuluttaminen on mullistavan vaivatonta. Sosiaalinen media onkin jatkuvasti kasvattanut merkitystään mediaympäristönä, kun esimerkiksi yhä isompi osa uutissisällöistä kulutetaan sen välityksellä.

Lue lisää

Keskustelua

Tutkittavan suoritus kognitiivisessa testauksessa yleensä paranee, kun sama testi toistetaan. Harjoitusvaikutuksen puuttuminen voi olla merkki muistisairaudesta. Harjoitusvaikutuksen suuruus riippuu testattavan iästä, yleisestä kykytasosta, testausten välisen viiveen pituudesta ja testityypistä. Näiden tekijöiden lisäksi tutkittavien välillä on yksilöllisiä eroja. Testaajan on hyvä selvittää, kuinka hyvin uusintatestaukseen tuleva tutkittava muistaa aiemman testauskerran tehtävät. Joskus voi olla perusteltua käyttää vaihtoehtoisia testimenetelmiä. Turhaa testaamista on syytä välttää.

Lue lisää

Keskustelua
cover im01

Artikkelissa tarkastellaan suomalaisten arvoja ja arvomuutosta Schwartzin arvomallin valossa ja koetetaan löytää uusia tapoja mitata yhteiseksi koettuja (kansallis)arvoja. Edustavilla otoksilla tehtyjen sana-assosiaatiotestin, autostereotypiatutkimusten sekä historiatietoisuutta koskevan tutkimuksen pohjalta kansallisarvoihin luettiin protestanttiset arvot (koulutus, tasa-arvo, työ, rehellisyys), luontoarvot (yhteys luontoon, oma rauha, luonnonsuojelu, luonnon kauneus) sekä turvallisuusarvo (maanpuolustus). Muut arvot muodostuivat yhteisiksi arvoiksi jo kansallista identiteettiä rakennettaessa 1800-luvulla, maanpuolustus vasta 1939–1940. Erityisesti analysoitiin yksilöllisten arvojen ja kansallisarvojen vuorovaikutusta muutoksen selittämisessä, aineistoina aikuisia edustavat Puohiniemen valtakunnalliset otokset 1991–2015 ja Helsingin yliopiston sosiaalipsykologian yksikön neljä otosta Pyhtäältä 1975–2007.

Lue lisää