Pääkirjoitus
psykologia lehti 2019 06

Kysymys ihmismielen luonteesta on askarruttanut nykyihmistä ammoisista ajoista lukien. Myytit ja uskomukset jäsentävät aluksi sen, miten ihmismieli ymmärretään. Antiikin filosofit asettavat ensimmäisenä kysymyksen sielun järkiperäisen tutkimisen mahdollisuudesta. Aristoteles (2006) pitää sielu-tutkielmassaan psykologiaa ”ensisijaisiin tiedon lajeihin kuuluvana”, mutta ongelma on se, onko sielu vain yksi substanssi, eli voidaanko sitä tutkia aina yhdellä ja samalla menetelmällä, vai tarvitaanko useampia tutkimuksen menetelmiä.

Lue lisää

Artikkelien tiivistelmät

Kari Huuskonen, Vilma Hänninen & Merja Tarvainen

Vammaisuus ja elämän tarkoitus näkövammaisen Oskari Lehtivaaran elämäntarinassa

Vammaiselle tai vammautuneelle henkilölle elämän mielekkyyden rakentaminen on usein haastavaa. Artikkelissa tarkastelemme näkönsä menettäneen Oskari Lehtivaaran omaelämäkertaa esimerkkinä merkityksen ja tarkoituksen onnistuneesta löytämisestä. Teoreettisina välineinä ovat Vilma Hännisen tarinallisen kiertokulun teoria, Viktor Franklin logoterapia, elämän merkitystä koskeva tutkimus sekä Jack Martinin henkilökeskeinen psykologinen lähestymistapa. Lehtivaara syntyi viime vuosisadan alussa Lapissa vaatimattomiin oloihin, menetti näkönsä seitsemänvuotiaana, kävi Kuopiossa sokeiden koulua, elätti itsensä lähes lapsesta saakka harjanvalmistuksella ja harjakaupalla, oli aktiivinen sokeiden järjestötyössä ja eteni lopulta sokeiden lehden päätoimittajaksi ja sokeiden kirjapainon johtajaksi. Lukeminen, kirjoittaminen ja esperanto olivat hänelle tärkeitä harrastuksia lapsuudesta lähtien. Tarinallisen kiertokulun käsittein Lehtivaaran elämän merkityksellisyys rakentui unelmien ja arvojen suuntaisesta johdonmukaisesta toiminnasta, jossa pyrkimys itsen ja perheen elättämiseen kasvoi pyrkimykseksi toimia sokeiden yhteisön hyväksi.

Lue lisää

English summaries

Kari Huuskonen, Vilma Hänninen & Merja Tarvainen

Visual impairment and the meaning of life in Oskari Lehtivaara’s life story

For a person with disability, finding or constructing meaning in life is often challenging. In this article, we analyze the autobiography of Oskari Lehtivaara, a visually impaired man, as an example how meaning and purpose can be found. As our theoretical tools, we deploy the logotherapeutic ideas of Viktor Frankl, the “model of narrative circulation” (NMC) proposed by Vilma Hänninen, and the person-centred approach proposed by Jack Martin. Lehtivaara was born in 1909 in a formerly wealthy but impoverished family. He lost his sight as seven years old, attended a school for the visually impaired, and started to support himself early on by making and selling brushes. As an adult, he was active in organizations for the visually impaired and he became the editor of the magazine for the visually impaired as well as the manager of the visually impaired people’s print association. Reading, writing and Esperanto were his cherished hobbies. As interpreted by the concepts of MNC, the meaningfulness of Lehtivaara’s life was constructed by consistently pursuing the dreams and values he had developed in his youth.

Lue lisää

Tieteelliset Artikkelit

Vammaiselle tai vammautuneelle henkilölle elämän mielekkyyden rakentaminen on usein haastavaa. Artikkelissa tarkastelemme näkönsä menettäneen Oskari Lehtivaaran omaelämäkertaa esimerkkinä merkityksen ja tarkoituksen onnistuneesta löytämisestä. Teoreettisina välineinä ovat Vilma Hännisen tarinallisen kiertokulun teoria, Viktor Franklin logoterapia, elämän merkitystä koskeva tutkimus sekä Jack Martinin henkilökeskeinen psykologinen lähestymistapa. Lehtivaara syntyi viime vuosisadan alussa Lapissa vaatimattomiin oloihin, menetti näkönsä seitsemänvuotiaana, kävi Kuopiossa sokeiden koulua, elätti itsensä lähes lapsesta saakka harjanvalmistuksella ja harjakaupalla, oli aktiivinen sokeiden järjestötyössä ja eteni lopulta sokeiden lehden päätoimittajaksi ja sokeiden kirjapainon johtajaksi. Lukeminen, kirjoittaminen ja esperanto olivat hänelle tärkeitä harrastuksia lapsuudesta lähtien. Tarinallisen kiertokulun käsittein Lehtivaaran elämän merkityksellisyys rakentui unelmien ja arvojen suuntaisesta johdonmukaisesta toiminnasta, jossa pyrkimys itsen ja perheen elättämiseen kasvoi pyrkimykseksi toimia sokeiden yhteisön hyväksi.

Lue lisää

Tieteelliset Artikkelit

psykologia lehti 2019 06

Muiden maiden kansalaisten kanssa solmittujen avioliittojen määrä on Suomessa kasvanut. Noin joka kymmenes solmittu avioliitto on nykyisin suomalaisen ja ulkomaalaisen välinen, pääkaupunkiseudulla selvästi useampi. Koska kaksikulttuuriset liitot päätyvät eroon yksikulttuurisia liittoja useammin, myös mediassa on pohdittu näiden liittojen eroriskiä. Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin kahden laajan kyselytutkimusaineiston avulla, missä määrin kaksikulttuuriset parisuhteet eroavat kantaväestön liitoista parisuhdetyytyväisyyden, parisuhteen ristiriitojen ja eroaikeiden suhteen. Lisäksi tarkasteltiin kaksikulttuurisissa liitoissa elävien parien kokemuksia liiton toimivuuteen vaikuttavista tekijöistä avoimen kysymyksen ”Kuinka neuvoisit kahden kulttuurin liittoja solmivia pareja?” avulla. Tulokset osoittivat, että tyytyväisyys parisuhteeseen, seksielämään ja vanhemmuuteen oli kaksikulttuurisissa liitoissa (= 2 389) tilastollisesti merkitsevästi korkeampaa kuin suomalais-suomalaisissa liitoissa (= 1 886). Parisuhteen ristiriitojen kokonaismäärässä kantasuomalaiset liitot ja kaksikulttuuriset liitot eivät miesten kokemana eronneet toisistaan. Kuitenkin ulkomaalaiset naiset, jotka elivät suomalaisen miehen kanssa, raportoivat enemmän ristiriitoja liito

Lue lisää

Tieteelliset Artikkelit

psykologia lehti 2019 06

Päihderiippuvuudesta kuntoutuminen on harvoin suoraviivainen prosessi. Retkahtaminen on ajatuksissa usein taustalla läsnä, esimerkiksi joko menneisyydessä koettuna tai mahdollisena tapahtumana tulevaisuudessa. Kuntoutujien laitospäihdekuntoutuksen aikana tuottamaa puhetta ja kokemustietoa retkahtamisesta on tutkittu varsin vähän. Tässä tutkimuksessa kohdistimme huomion retkahtamista ja sen välttämistä koskeviin narratiiveihin seitsemän laitoskuntoutuksessa olevan kuntoutujan haastattelupuheessa. Tarkoituksenamme oli selvittää, millaisin narratiivein päihdekuntoutujat kuvaavat retkahtamista ja päihteettömiä jaksoja menneisyydessä, nykyhetkessä ja tulevaisuudessa. Paikansimme kolme narratiivia, jotka ovat oppimisnarratiivi, päivä kerrallaan -narratiivi sekä hallitsemisnarratiivi. Tarkastelimme analyysissa narratiivien eroja. Narratiivit heijastelivat erilaisia käsityksiä retkahtamisesta ja päihteettömyydestä sekä niiden jäsentymisestä suhteessa aikaan. Oppimisnarratiivissa korostuu aiemmista kokemuksista oppiminen tulevaisuuden retkahdusten ehkäisemiseksi, kun taas päivä kerrallaan -narratiivissa painottuu nykyhetkessä toimiminen.

Lue lisää

Keskustelua

Matti Heino, VTM, BBA. Tutkimusala: motivaatio, käyttäytymislääketiede, kompleksiset järjestelmät. Ville-Juhani Ilmarinen, PsT. Tutkimusala: persoonallisuus- ja sosiaalipsykologia. Sointu Leikas, PsT. Tutkimusala: sosiaali- ja persoonallisuuspsykologia. Jari Lipsanen, PsM. Erikoisala: psykologian arviointimenetelmät. Jan-Erik Lönnqvist, PsT. Tutkimusala: sosiaali- ja persoonallisuuspsykologia. Maria Olkkonen, Dr. rer. nat. Tutkimusala: havaintopsykologia, värihavainto, kognitiivinen neurotiede. Esa Palosaari, PsT. Tutkimusala: päätöksentekotutkimus ja sosiaalipsykologia. Tuuli Anna Renvik, VTT. Tutkimusala: ryhmien välisten suhteiden sosiaalipsykologia. Kaisa Saurio, PsM. Tutkimusala: kehityspsykologia ja tunteiden säätely. Mia Silfver-Kuhalampi, VTT. Tutkimusala: moraalipsykologia, emootiot, hyvinvointi.

Lue lisää

Keskustelua

”Eikö olekin coolein torakkatutkimus, jonka olette ikinä nähneet?” Näin kaksi New Yorkin yliopiston (NYU:n) professoria esitteli viime vuonna tutkimusartikkelin, joka kaikkien sosiaalipsykologian jatko-opintoseminaarilaisten tuli lukea.
Zajoncin, Heingartnerin ja Hermanin (1969)1 klassikko ”Social enhancement and impairment of performance in the cockroach” saattaa olla maailman tunnetuin sosiaalipsykologian alaan kuuluva torakkatutkimus. NYU:n tutkijakoulutettavia ei vaadittu perehtymään siihen siksi, että New Yorkiin muuttanut joutuu torakoiden kanssa tekemisiin kylpyhuoneessaan lähes varmasti, vaan siksi, että Zajoncin (1965) viettiteorian on ajateltu kertovan jotakin olennaista myös ihmisestä. Tärkeä osa teoriaa on sosiaalisena helpontumisena (social facilitation) tunnettu ilmiö, jonka mukaan yksilön suoritus paranee hyvin hallituissa tilanteissa, jos paikalla on muita, vaikka vaikeissa tehtävissä muiden läsnäolo heikentää suoritusta. Tutkijakoulutettavat pantiin pohtimaan torakkakokeen tuloksia Gordon Allportin, Solomon Aschin ja Leon Festingerin klassikkotutkimusten ohella siksi, että Zajoncin ja kollegojen (1969) tutkimusta on puolen vuosisadan ajan siteerattu laajasti oppikirjoissa ja katsausartikkeleissa, ja se on inspiroinut valtavan määrän jatkotutkimusta.

Lue lisää

Ajankohtaista

Teemanumeron tavoitteena on esitellä tuoretta tutkimusta, joka käsittelee yksilöllisiä eroja matemaattisten taitojen kehityksessä, matemaattisten taitojen yhteyttä muihin taitoihin, motivaatioon ja hyvinvointiin, matematiikan osaamisen ja motivaation roolia koulutus- ja uravalintojen muovaajina tai sitä, miten oppilaiden matematiikan osaamista voidaan arvioida ja oppimista tukea, kun siinä ilmenee vaikeuksia.

Lue lisää

Ajankohtaista

Identiteetistä on tullut varsin väljästi käytetty käsite, jolla esimerkiksi mediassa voidaan viitata hyvin monenlaisiin yksilölle tai ryhmälle merkityksellisiin asioihin. Suomenkielinen tieteellinen analyysi on kuitenkin ollut vähäistä. Siksi julkaisemme Psykologia-lehdessä tästä ajankohtaisesta aiheesta teemanumeron vuonna 2020. Tavoitteena on vahvistaa psykologiassa, sosiaalipsykologiassa ja niiden sovellusaloilla tarvittavaa identiteetin tutkimuksellista ymmärrystä ja viitekehystä sekä tuoda esiin suomalaisen identiteettitutkimuksen menetelmiä, tuloksia ja tutkimusaineistoja.

Lue lisää

Rekisteri

Astala, Toni: Internationalization of professional service firms: An exploratory study of key choices and challenges of establishing operations abroad

Friman, Jooel: Data utilization in the enterprise. Case study

Isotalo, Julia: Increasing employee-driven innovation in a large organization

Lue lisää