Sisällysluettelo

Pääkirjoitus

Jussi Silvonen: Onko tässä mitään mieltä? 470

Tieteelliset artikkelit

Saara Salo, Johanna Sourander, Jari Lipsanen, Marjukka Pajulo & Mirjam Kalland: Isien ja äitien reflektiivinen kyky: seurantatutkimus raskauden ajalta kahteen ikävuoteen 472

Markku Vanttaja & Hanna Nori: ”Huijarit” tohtorikoulutuksessa 492

Henni Turkulainen, Soila Porkamaa, Kirsi Honkalampi, Niko Flink, Sari Lindeman & Virpi Leppänen: Minätilojen yhteydet tunne-elämältään epävakaan persoonallisuuden oireisiin 507

Lue lisää

Pääkirjoitus

Psyykestä – ihmismielestä – puhutaan nykyisin mielenä. Mieli oli milloin terve, milloin sairas – voi huonosti tai hyvin, tilanteen mukaan. Ihmismieli mielenä on suhteellisen uusi kielellinen innovaatio. On kuljettu pitkä matka sielusta käyttäytymisen kautta mieleen, joka vakiinnutti asemansa psyyken korvaajana joskus viime vuosituhannen loppupuolella. Mutta onko tässä mitään mieltä; voimmeko puhua ihmismielestä mielekkäästi mielenä?

Lue lisää

Artikkelien tiivistelmät

Saara Salo, Johanna Sourander, Jari Lipsanen, Marjukka Pajulo & Mirjam Kalland

Isien ja äitien reflektiivinen kyky: seurantatutkimus raskauden ajalta kahteen ikävuoteen

Vanhemmuuden reflektiivinen kyky on yhdistetty toimivaan vanhemmuuteen ja lapsen turvallisen kiintymyssuhteen kehittymiseen. Vanhemmuuden reflektiivisen kyvyn kehittymistä siirtymässä raskauden ajalta pikkulapsivaiheeseen on kuitenkin tutkittu vähän. Vain harvoissa tutkimuksissa on myös toistaiseksi huomioitu erikseen isät ja äidit. Tässä tutkimuksessa seurattiin isien ja äitien reflektiivisen kyvyn pysyvyyttä ja yhteyksiä vanhemman hyvinvointiin (vanhemmuuden stressi ja masennusoireet) sekä vanhemman ikään ja parisuhdestatukseen raskauden ajalta kolmen kuukauden, vuoden ja kahden vuoden ikään asti. Tutkittavat olivat ensi kertaa vanhemmaksi tulevia (alkumittauksessa = 1016 vanhempaa), jotka osallistuivat Families First -seurantatutkimukseen kahden vuoden aikana. Mittareina käytettiin standardoituja kyselylomakkeita. Tulokset analysoitiin käyttäen lineaarisia sekamalleja.

Lue lisää

English summaries

Saara Salo, Johanna Sourander, Jari Lipsanen, Marjukka Pajulo & Mirjam Kalland

Fathers’ and mothers’ parental reflective functioning: A follow-up study from pregnancy to two years

Parental reflective functioning has been associated with good parenting skills and secure attachment. However, there are very few follow-up studies from pregnancy into toddlerhood that also separately consider mothers and fathers. In this study we followed parental reflective functioning and its associations with parental well-being (i.e., parenting stress and depressive symptoms), parent’s age, as well as relationship status from pregnancy to three months, and 1 and 2 years of age. The subjects were first-time parents (N=1016 parents in the baseline) who participated in the Families First follow-up study over two years. The mea-sures used were standardized questionnaires. The statistical analyses used were mixed linear models. The results showed an increase in the level of parental reflective functioning from pre- to post-natal period among both mothers and fathers, which remained rather stable up to two years. Mothers’ reflective functioning was higher than fathers’ prenatally and at three months, after which levels grew more similar.

Lue lisää

Tieteelliset artikkelit

Vanhemmuuden reflektiivinen kyky on yhdistetty toimivaan vanhemmuuteen ja lapsen turvallisen kiintymyssuhteen kehittymiseen. Vanhemmuuden reflektiivisen kyvyn kehittymistä siirtymässä raskauden ajalta pikkulapsivaiheeseen on kuitenkin tutkittu vähän. Vain harvoissa tutkimuksissa on myös toistaiseksi huomioitu erikseen isät ja äidit. Tässä tutkimuksessa seurattiin isien ja äitien reflektiivisen kyvyn pysyvyyttä ja yhteyksiä vanhemman hyvinvointiin (vanhemmuuden stressi ja masennusoireet) sekä vanhemman ikään ja parisuhdestatukseen raskauden ajalta kolmen kuukauden, vuoden ja kahden vuoden ikään asti. Tutkittavat olivat ensi kertaa vanhemmaksi tulevia (alkumittauksessa = 1016 vanhempaa), jotka osallistuivat Families First -seurantatutkimukseen kahden vuoden aikana. Mittareina käytettiin standardoituja kyselylomakkeita. Tulokset analysoitiin käyttäen lineaarisia sekamalleja. Tulokset osoittivat vanhemmuuden reflektiivisen kyvyn vahvistuvan sekä isillä että äideillä raskausvaiheesta vauvavaiheeseen siirryttäessä, minkä jälkeen se oli hyvin pysyvää. Äideillä raskaudenaikainen ja vauvan kolmen kuukauden iässä mitattu reflektiivisen kyvyn taso oli korkeampaa kuin isillä, minkä jälkeen erot tasoittuivat.

Lue lisää

Tieteelliset artikkelit

Tutkimuksessa selvitetään, mitkä tekijät tohtorikoulutettavien taustassa ja ominaisuuksissa ovat yhteydessä omaan osaamiseen liittyvään epävarmuuteen ja huijarisyndrooman kaltaiseen kokemukseen. Teoreettisesti tulkitsemme huijarisyndroomaa ilmiönä, joka on yhteydessä yksilön elämänkokemusten myötä muotoutuneeseen habitukseen ja siihen kytkeytyvään sisäiseen puheeseen. Tutkimuskysymyksiin vastaamme tohtorikoulutettaville vuonna 2015 tehdyn laajan kyselyn (n = 1694) perusteella. Kyselyn teemat liittyivät muun muassa tohtorikoulutettavien lapsuudenkotiin ja vanhempiin, motiiveihin hakeutua opintoihin sekä kokemuksiin omasta kyvykkyydestä ja suoriutumisesta tohtoriopinnoissa. Tutkimusmetodina käytimme askeltavaa regressioanalyysiä. Tulosten perusteella huijarisyndroomaan viittaavia kokemuksia ilmeni erityisesti niillä tohtorikoulutettavilla, jotka olivat jääneet vaille vanhempiensa kannustavaa kasvatusta. Toinen tilastollisessa analyysissä esiin noussut huijarikokemukseen yhteydessä oleva tekijä oli jatko-opintoihin hakeutumisen heikko suunnitelmallisuus. Tutkimuksemme perusteella huijarisyndrooma näyttäisi saavan alkunsa jo elämänkulun alkutaipaleella, jolloin yksilön sisäinen tarina ja habitus alkavat vähitellen rakentua.

Lue lisää

Tieteelliset artikkelit

Tässä tutkimuksessa selvitetään kliinikon tekemän epävakaan persoonallisuuden oirearvioinnin yhteyttä potilaan itse tekemään skeemamoodiarviointiin (minätila-arviointiin). Tutkimuksen aineiston muodostivat 61 potilasta, joilla oli diagnosoitu vaikea epävakaa persoonallisuushäiriö (Borderline Personality Disorder, BPD). Epävakaan persoonallisuuden oireet mitattiin kliinikon tekemällä haastattelulla ja minätilat potilaiden täyttämällä itsearviointimittarilla. Suurin osa vastaajista oli naisia (85.2 %). Vastaajien keski-ikä oli 32.2 vuotta. Minätilojen ja BPD-oireiden välisiä yhteyksiä selvitettiin Pearsonin korrelaatiokertoimella. Lineaarisen regressioanalyysin avulla tarkasteltiin minätiloja selittävinä muuttujina BPD-oireiden voimakkuudessa. Regressioanalyysin selitysaste vaihteli (17.4–45.7 %), joten minätilojen avulla pystyttiin selittämään suhteellisen hyvin epävakaan persoonallisuuden oireiden voimakkuutta. Oireiden tärkeimmät yhteydet olivat seuraaviin minätiloihin: haavoittuva lapsi, vihainen lapsi, mukautuja, suojautuja ja rankaiseva vanhempi. Lapsimoodit (pääasiassa vihainen lapsi), haitalliset selviytymismoodit (pääasiassa suojautuja) ja myös rankaisevan vanhemman moodi selittivät BPD-oireiden voimakkuutta. Tulokset minätilojen ja BPD-oireiden yhteyksistä olivat johdonmukaisia skeematerapian teorian ja aiempien tutkimusten kanssa.

Lue lisää

Keskustelua

On tuskin liioittelua sanoa, että sosiaalipsykologia on tällä hetkellä tärkeämpää kuin koskaan. Monet keskeiset ja akuutit yhteiskunnalliset ongelmat ovat luonteeltaan sellaisia, että niiden ratkaisemisessa ja edes ymmärtämisessä sosiaalipsykologinen teoria ja tutkimustieto ovat olennaisia. Ensinnäkin yhteiskunnan polttavimpiin ajankohtaisiin ongelmiin kuuluvat ryhmiin ja niiden suhteisiin liittyvät vastakkainasettelut eli ihmisten jakautuminen erilaisilla perusteilla ”meihin” ja ”muihin” ja noiden muiden näkeminen huonoina, pahoina, vastustettavina tai jopa vähemmän ihmisarvoisina kuin oma ryhmä. Tällaisia ilmiöitä sosiaalipsykologiassa on tutkittu vuosikymmenien ajan erityisesti sosiaalisen identiteetin teorian valossa – pohtien myös sitä, miten vastakkaisuuksia on mahdollista purkaa.

Lue lisää

Ajankohtaista

Kirsti Lagerspetzin pro gradu -palkinto 2020 on myönnetty puoliksi Helena Rovamolle Itä-Suomen yliopiston sosiaalipsykologian oppiaineessa Kuopiossa tehdystä opinnäytetyöstä ”Maaseudun sosiaalinen representaatio: maaseudun arki, elämä ja asukkaat nuorten kokemusmaailmassa” sekä Marja-Reetta Tommiskalle Helsingin yliopiston psykologian oppiaineessa tehdystä opinnäytetyöstä ”P3a-vasteen heijastaman tahattoman tarkkaavuuden yhteys tahdonalaisen tarkkaavuuden ja toiminnanohjauksen kehitykseen alakouluikäisillä lapsilla”.

Lue lisää

Ajankohtaista

Kirsti Lagerspetz -palkinto annettiin Iida Heikkiselle ja Annamari Järviniemelle erinomaisesta yhden tapauksen tutkimusasetelman hyväksikäyttämisestä ja samalla terapiassa sovellettavien johtopäätösten muotoilemisesta perusteluineen.

Lue lisää

Ajankohtaista

Deadline for submission: January 11, 2021. The Jacobs Foundation is pleased to announce the 2021 call for applications for its Research Fellowship Program. The Jacobs Foundation Research Fellowship Program is a globally competitive fellowship program for early and mid-career researchers whose work is dedicated to improving the development, learning and living conditions of children and youth. The relevant disciplines include, but are not limited to, education sciences, psychology, economics, sociology, family studies, media studies, political science, linguistics, neurosciences, and medical sciences.

Lue lisää

Ajankohtaista

Psykologien moninaisiin työtehtäviin kuuluu ymmärtää ja lieventää erilaisista etnisistä taustoista tulevien maahanmuuttajien traumoja, kotoutumiseen liittyvää stressiä ja niiden kielteisiä vaikutuksia hyvinvointiin. Psykologeilla on tärkeää osaamista kulttuuripsykologian, kehityksellisen psykopatologian ja traumatutkimuksen näkökulmista. Teemanumeron tavoitteena on esitellä tutkimusta, joka analysoi pakolaisuuden ja maahanmuuton mielenterveydellisiä ja kehityksellisiä ulottuvuuksia sekä trauman ilmenemistä, hoitoa ja psyykkiseen selviytymiseen liittyviä tekijöitä. Teemanumerossa esitellään myös pakolaisiin, maahanmuuttajaperheisiin ja lapsiin kohdistuneita interventiotutkimuksia, esimerkiksi teoreettisia lähtökohtia, hoidollisia elementtejä sekä mielenterveydellistä vaikuttavuutta.

Lue lisää

Ajankohtaista

Vuosittaiset Sosiaalipsykologian päivät järjestetään 15.–16.4.2021 Helsingissä tai tilanteen vaatiessa virtuaalisesti. Konferenssin keynote-puhujia ovat Dr Cristian Tileâga (Loughborough University, UK), Dr Samantha Heintzelman (Rutgers University-Newark, USA), Dr Tracy Morison (Massey University, Uusi-Seelanti) ja tutkimusprofessori Jari Hakanen (Työterveyslaitos).

Lue lisää

Ajankohtaista

Teemanumeron tavoitteena on esitellä tuoretta tutkimusta, joka käsittelee yksilöllisiä eroja matemaattisten taitojen kehityksessä, matemaattisten taitojen yhteyttä muihin taitoihin, motivaatioon ja hyvinvointiin, matematiikan osaamisen ja motivaation roolia koulutus- ja uravalintojen muovaajina tai sitä, miten oppilaiden matematiikan osaamista voidaan arvioida ja oppimista tukea, kun siinä ilmenee vaikeuksia.

Lue lisää

Kirjat

Kansainvälisissäkin tehtävissä toimiva psykoanalyytikko Elina Reenkola (2020) maalaa uusimmassa Kateus-kirjassaan laajan freskon kateudesta havainnollistaen kirjallisuuden ja terapiakuvausten avulla kateuden niin rakentavaa kuin tuhoavaa voimaa. Kateuden juuret ovat Melanie Kleiniä (1975/1988) mukaillen varhaista äitiä runsaudensarvena koskevissa fantasioissa. Pettyessään pienokainen haluaisi kouraista tyhjäksi äitinsä ottamalla väkisin itselleen äidin antimet. Myöhempiä muotoja on oidipaalisessa kolmiossa esiintyvä, vanhempien väliseen siteeseen kohdistuva kateus, jonka rinnalla kulkee kolmiodraamaan liittyvä, kilpailijaa koskeva mustasukkaisuus.

Lue lisää

Kirjat

Huotilainen, Minna: Aivosi tarvitsevat tauon – taukokulttuurin elvytysopas. Tuuma-kustannus. Kasvatustieteen professori ja aivotutkija kertoo tieteellisiä perusteluja työssä pidettyjen taukojen tärkeydelle.

Juusola, Aino: Jutellaanko? Miten käsitellä lapsen kanssa vaikeita asioita. Kirjapaja. Psykologi neuvoo vanhemmille ja ammattilaisille työkaluja vaikeiden asioiden käsittelyyn.

Lue lisää