Tieteelliset artikkelit

Itsellisillä äideillä tarkoitetaan naisia, jotka ovat saaneet lapsen tai lapsia hedelmöityshoidoilla tai adoption kautta itsellisesti. Kun vanhemmaksi tulo poikkeaa kulttuurisesta moraalisesta järjestyksestä, eettisen ”hyvän” ja moraalisen ”oikean” välillä on ristiriita. Tässä tutkimuksessa itsellisten äitien vanhemmuusidentiteettiä lähestyttiin kerronnallisesti ja Taylorin refleksiivisen itseyden eettinen–moraalinen-jaottelua hyödyntäen. Tutkimuksessa selvitettiin, miten suomalaiset, itsensä itsellisiksi äideiksi identifioivat naiset kertovat valinnastaan tulla äidiksi ja millaisia moraalisia jännitteitä on tunnistettavissa tästä kerronnasta. Aineistona olivat 22:n itsellisen äidin kerronnalliset haastattelut. Heidän kerronnastaan oli löydettävissä kolme moraalista jännitettä: 1) vastuullinen valinta versus riski lapselle, 2) juridinen, sosiaalinen ja psykologinen vanhemmuus versus geneettinen ja biologinen vanhemmuus sekä 3) itsellinen äitiys versus parisuhdevanhemmuus. Kerronnallisten jännitteiden avulla hahmottui itsellisen äitiyden sosiaalinen ja kulttuurinen tila, jota muokkaavat yhtäältä ihanteet ja käsitykset oikeanlaisesta, parisuhteeseen kiinnittyvästä perhemallista ja toisaalta lapsen hyvinvointiin ja etuun liittyvät arvot ja normit. Samalla itselliset äidit kerronnallaan kyseenalaistivat vallitsevia kulttuurisia ja sosiaalisia normeja ja tekivät näkyväksi erilaisia tapoja perustaa perhe ja toimia äitinä.

Lue lisää

Tieteelliset artikkelit

Urheilussa menestymiseen tarvitaan urheilijaa, joka suhtautuu vaativuudella itseensä ja kehittymiseensä, vaikkakin vaarana on urheilijan pahoinvointi. Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin sitä, millaisena urheilijan vaativuus ilmenee ja mitä sen taustalla on kernbergiläisen objektisuhdeteorian ja kognitiivis-konstruktivistisen mielen mallin, erityisesti syömishäiriöisen merkitysorganisaation, valossa. Kyseessä on yhden informantin tapaustutkimus vaativuudesta. Aineistona toimivat urheilija ”Aatun” viidentoista kerran koulutuspsykoterapian äänitallenteet ja terapeutin muistiinpanot tapaamisista. Aineistosta poimittiin tarkempaan tutkimiseen kohtia, joissa ilmeni vaativuutta ja sen taustalla vaikuttavia tekijöitä. Tuloksissa heijastui vaativuus voittaa pakottavana toimintatapana. Tämä suojasi huonommuuden kokemukselta ja ilmensi haurasta minäkokemusta. Tämän tutkimuksen anti auttaa kliinisessä työssä ymmärtämään urheilijalle ongelmalliseksi muodostunutta vaativuuden kokemusta laajentaen samalla urheilupsykologista teoriakenttää. Tutkimuksen tulokset voivat soveltua myös muihin toimintaympäristöihin.

Lue lisää

Tieteelliset artikkelit

Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli tunnistaa peruskoulun 8.-luokkalaisten oppilaiden sosioemotionaalisten taitojen profiileja koronapandemian aikana syksyllä 2020. Lisäksi tutkimus selvitti, miten oppilaiden sosioemotionaalisten taitojen profiilit erosivat kouluinnon ja sukupuolen suhteen. Tutkimukseen osallistui 981 oppilasta (53.8 % tyttöjä, 43.7 % poikia, 2.5 % muunsukupuolisia tai tieto puuttuu) Helsingin alueen kouluista. Kaksivaiheisen klusterianalyysin avulla aineistosta oli mahdollista tunnistaa neljä sosioemotionaalisten taitojen profiilia: akateemisesti kimmoisten ja yhteenkuuluvien (30 %), matalien sosioemotionaalisten taitojen (27 %), sinnikkäiden, uteliaiden ja yhteenkuuluvien (23 %) ja korkeiden sosioemotionaalisten taitojen (20 %) profiilit. Tytöt kuuluivat todennäköisemmin sinnikkäiden, uteliaiden ja yhteenkuuluvien profiiliin tai matalien sosioemotionaalisten taitojen profiiliin. Pojat kuuluivat todennäköisemmin akateemisesti kimmoisten ja yhteenkuuluvien profiiliin tai korkeiden sosioemotionaalisten taitojen profiiliin. Koronapandemian aikana syksyllä 2020 kouluintoa raportoivat eniten oppilaat, jotka kuuluivat korkeiden sosioemotionaalisten taitojen profiiliin, ja vähiten oppilaat, jotka kuuluivat matalien sosioemotionaalisten taitojen profiiliin. Tuloksista voidaan päätellä, että yläkoulun oppilailla on erilaisia vahvuuksia sosioemotionaalisissa taidoissa, mikä voi heijastua eroihin kouluinnossa.

Lue lisää

Tieteelliset artikkelit

Matematiikka-ahdistus on useissa tutkimuksissa liitetty heikompaan matematiikan osaamiseen. Tutkimusta alakouluikäisten oppilaiden matematiikka-ahdistuksesta ja sen yhteydestä matematiikan osaamiseen on kuitenkin vielä vähän. Tämä tutkimus selvitti, eroaako matematiikan osaaminen niillä oppilailla, joilla on matematiikka-ahdistusta, verrattuna niihin, joilla ei ole matematiikka-ahdistusta. Lisäksi kontrolloitiin sukupuolen ja iän vaikutus. Osallistujina oli 204 norjalaista kolmasluokkalaista (ikä KA = 8 v 10 kk). Oppilaat vastasivat matematiikka-ahdistusta kartoittavaan kyselyyn. Tämän perusteella heidät jaettiin kahteen ryhmään: niihin, joilla oli jonkinasteista matematiikka-ahdistusta (= 21), ja niihin, joilla ei ollut matematiikka-ahdistusta (= 183). Matematiikan osaamista arvioitiin yhteen- ja vähennyslaskun sujuvuuden testillä ja kolmannen luokan matematiikan oppisisältöjen testillä. Matematiikka-ahdistusta kokevat oppilaat olivat kaikissa matematiikan taidoissa heikompia kuin oppilaat, joilla ei ollut matematiikka-ahdistusta. Ryhmien välinen ero säilyi, kun sukupuoli ja ikä kontrolloitiin. Tutkimus osoitti, että osa oppilaista kokee matematiikka-ahdistusta jo alaluokilla, ja se on yhteydessä myös heikompaan osaamiseen matematiikassa. Tästä syystä oppilaiden matematiikka-ahdistukseen ja heikkoihin taitoihin tulisi kiinnittää huomiota jo alimmilla luokilla, jotta niihin voidaan puuttua mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.

Lue lisää

Lectio Praecursoria

”Mä ajattelin, että et mä en oo hyvä missään tai niiku silleen.” (Oppilas4) ”Mä en ollu ikinä miettiny, et mitkä o mun vahvuuksii. Jos vaik kysytää viisi omaa vahvuutta, niin en mä oo ikinä osannu vastata.” (Oppilas9) Näin kuvailivat itseään ja vahvuuksiaan kaksi tutkimukseeni osallistunutta nuorta. Heidän, kuten jokaisen perusopetustaan päättävän yhdeksäsluokkalaisen, tulee tehdä koulutus- ja uravalintapäätös eli hakeutua toisen asteen, nivelvaiheen tai muuhun oppivelvollisuuden piiriin kuuluvaan koulutukseen. Koulutus- ja uravalinta on yksi tärkeimmistä nuorten elämään pitkällä aikavälillä vaikuttavista päätöksistä.

Lue lisää

Lectio Praecursoria

Lähes kaikissa vaaleissa meiltä kysytään arvoistamme. Yksi tunnetuimmista väittämistä Suomen eduskuntavaalien vaalikoneissa on kysymys ”Perinteiset arvot – kuten koti, uskonto ja isänmaa – muodostavat hyvän arvopohjan politiikalle”, johon meidän pitää vastata, olemmeko täysin samaa vai eri mieltä. Vaikka juuri tätä kysymystä ei esitetty vuoden 2024 presidentinvaalissa, presidenttiehdokkaille, ja sitä kautta meille kansalaisille, esitettiin kysymys ”muodostavatko kristilliset arvot hyvän arvopohjan politiikalle?”.

Lue lisää

Psykologiassa tapahtuu

Suomen Psykologisen Seuran terveyspsykologian jaos järjesti Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kanssa tieteellisen kongressin Terveyspsykologian päivät marraskuussa 2023. Terveyspsykologian päivillä alkaa olla jo historiaa. Vuonna 2014 järjestettiin yhden iltapäivän symposium ”Keppiä vai porkkanaa? Terveyspsykologiseen tutkimusnäyttöön perustuva vaikuttaminen hyvinvoinnin edistämisessä”. Seuraavana vuonna järjestettiin ensimmäinen varsinainen Terveyspsykologian päivät yksipäiväisenä, ja vuonna 2016 kongressi oli jo kaksipäiväinen. Koronapandemia siirsi vuosien 2020 ja 2021 kongressit verkkoon, mutta seuraavina vuosina Terveyspsykologian päivät järjestettiin taas Helsingissä.

Lue lisää

Ajankohtaista

Etsimme opetus- ja hanketehtäviin kehittämisorientoitunutta henkilöä, jolla on monipuolinen ja ajantasainen psykologin osaaminen. Tarjoamme sinulle innovatiivisen työympäristön ja mahdollisuuden olla tulevaisuuden tekijä opetuksen sekä tutkimus- ja kehittämishankkeiden kautta.

Hakijana olet kiinnostunut kouluttamaan tulevia ammattilaisia käytännönläheisen opetuksen kautta valmentavalla otteella sekä kehittämään pedagogiikkaa. Olet halukas toimimaan opiskelijoiden kanssa tutkimus- ja kehittämishankkeissa sekä läheisessä yhteistyössä sosiaali- ja terveysalan palveluntuottajien kanssa.

Lue lisää

Ajankohtaista

Toimituksen vaihtumisen takia Psykologia-lehden vuoden 2023 viimeinen numero ilmestyy tuhtina triplanumerona. Lehti on parhaillaan taitettavana, mutta joulupyhäin takia se ehtii painoon vasta alkuvuodesta 2024. Vuoden 2023 tilausmaksun maksaneilla lehti tulee tammi-helmikuun vaihteessa. Toimitus pahoittelee viivästystä ja toivottaa lukijoille hyvää joulunaikaa!

Lue lisää

Ajankohtaista

Kirsti Lagerspetzin pro gradu -palkinto myönnettiin Sara Liinamolle Tampereen yliopiston sosiaalipsykologian oppiaineeseen tehdystä opinnäytetyöstä ”Persoonallisuustesti sosiaalisena konstruktiona. Diskurssianalyyttinen tutkimus psykologisesta testaamisesta osana rekrytointia”. Palkintosumma on 300 euroa.

Lue lisää

Kirjat

Valtioneuvoston kanslian koordinoiman Sosiaaliturva 2030 -hankkeen tuottamassa materiaalipankissa määritellään hyvän yhteiskunnan keskeisiksi arvoiksi vapaus, demokratia, yhdenvertaisuus, oikeudenmukaisuus ja yhteisvastuu. Hankkeen tarkoituksena oli määritellä suuntaviivat suomalaisen sosiaaliturvan uudistamiselle kuluvalla vuosikymmenellä, ja materiaalipankissa todetaan: ”Työelämän ja yhteiskunnan muutosten myötä sosiaaliturvajärjestelmän arvojen toteutumista on tarpeen arvioida.”

Lue lisää

Kirjat

Nikkinen, Terhi: 101 opetusideaa, joita sinun ei tarvitse keksiä itse. Santalahti-kustannus. Kasvatuspsykologin ideoita opetustyöhön.

Lue lisää