Tieteelliset Artikkelit

Monitilatoimistoja on esitetty yhdeksi ratkaisuksi pyrittäessä tilatehokkuuteen sekä yhteistyötä korostavaan työkulttuuriin. Tutkimustietoa monitilaratkaisujen soveltuvuudesta yliopistotyöhön on niukalti. Tässä kyselytutkimuksessa (N = 118) vertailtiin uuden työympäristön toimivuutta neljässä erityyppisessä yliopistotyössä. Lisäksi selvitettiin työympäristömuutoksen koettuja vaikutuksia. Analyysimenetelminä käytettiin korrelaatioita, Kruskall-Wallis-, Mann-Whitneyn U- ja χ² -testejä sekä logistista regressioanalyysiä. Yliopiston henkilöstö oli pääosin tyytyväinen työympäristöönsä. Monitilatoimistot arvioitiin työtehtävien hoitamisen näkökulmasta tarkoituksenmukaisiksi. Monitilatoimistoon siirtymisen koettiin parantaneen yhteisöllisyyttä ja vuorovaikutusta sekä lisänneen viihtyisyyttä ja tilatehokkuutta. Työrauhan arvioitiin heikentyneen. Kokemukset monitilatoimistojen toimivuudesta erosivat työn sisältöjen mukaan, ja erot olivat tilastollisesti merkitsevät, kun ikä, sukupuoli ja työtyytyväisyys vakioitiin.

Lue lisää

Tieteelliset Artikkelit

Vain pieni osa nuorista liikkuu terveytensä kannalta riittävästi. Vaikka kansanterveyden kannalta olisi hyödyllistä ymmärtää paremmin liikunnan lisääntymisen syitä, valtaosassa laadullista muutoksen tutkimusta on keskitytty liikunnan ylläpitoon tai sen lopettamiseen. Tutkimuksessa tarkasteltiin keskiasteen opiskelijoiden kilpailukirjoituksissaan rakentamia aktivoitumistulkintoja. Kertomuksia lähestyttiin analysoimalla niissä käytettyjä liikkumisen ja sen muutosten merkityksiä määrittäviä tulkintakehyksiä. Kirjoittajat tulkitsivat liikkumisensa lisääntymistä neljän erilaisen kehyksen avulla. Niissä liikuntaa kuvattiin leikkinä, harrastuksena, omakohtaisena hyötynä tai vapaamuotoisena yhdessäolona kavereiden kanssa. Fyysisen aktivoitumisen kannalta olennaiset eronteot yhdistyivät kirjoituksissa liikunnan kehysten muuttumiseen tai monipuolistumiseen. Elämänkaarella etenemisen myötä tarinat liikunnasta leikkeinä ja välituntipeleinä vaihtuivat ensin erilaisten liikunnallisten harrastusten kuvaamiseksi. Myöhemmässä vaiheessa harrastuskehyksen rinnalle nousi uudenlaisia tulkintoja.

Lue lisää

Tieteelliset Artikkelit

Tutkimuksen aihe: Perinataalikuolemalla tarkoitetaan yli 22-viikkoisen tai yli 500 grammaa painavan sikiön syntymistä kuolleena tai vastasyntyneen kuolemaa ensimmäisen viikon aikana. Tämän tutkimuksen tarkoitus on selvittää perinataalikuoleman jälkeen vanhempien kokemusta vauvan kuolemasta ja kuoleman vaikutuksista vanhempien elämään sekä traumaoireiden, masennusoireiden ja ahdistusoireiden ilmenemistä vauvansa menettäneillä vanhemmilla. Aineisto: Vauvansa menettäneet vanhemmat rekrytoitiin 12 kuukauden ajalla vuosina 2012–2013 Pirkanmaan sairaanhoitopiirin Tampereen yliopistollisen keskussairaalan synnyttäneiden osastolta 4A. Kaikki tutkimukseen halunneet seitsemän vanhempaa pääsivät mukaan. Vanhemmat haastateltiin, ja heitä pyydettiin täyttämään oirelomakkeet (BDI-II, GAD-7 ja IES-R) kolme ja kuusi kuukautta vauvan kuoleman jälkeen. Haastatteluaineiston analyysimenetelmänä käytettiin teoriaohjaavaa sisällönanalyysiä. Tutkimustulokset: Vauvan kuolema on traumaattinen tapahtuma, joka vaikuttaa vanhempiin kaikilla elämän osa-alueilla. Äidit kokivat isiä enemmän traumaoireita, ahdistusoireita ja masennusoireita.

Lue lisää

Psykologiassa tapahtuu

Käyttäytymismuutostekniikoiden luokitusjärjestelmä (Behavior Change Technique Taxonomy; Abraham & Michie, 2008; Michie ym., 2013) on kehitetty selkeyttämään ja yhtenäistämään käyttäytymisen muuttamiseen tähtäävien interven­tioiden sisällön raportoimista, lisäämään tutkimusten välistä kommunikoitavuutta ja siten parantamaan tieteen laatua. Tämän lyhyen artikkelin tavoite on lisätä suomalaisen tutkijayhteisön tietoisuutta vuosikymmenen aikana tapahtuneesta luokitustyöstä sekä ehdottaa käännöksiä käyttäytymismuutostekniikoille suomen kielen käytön tukemiseksi suomalaisessa psykologiatieteessä.

Lue lisää

Ajankohtaista

Psykologia-lehdessä julkaistavat tieteelliset artikkelit käyvät aina läpi vertaisarviointiprosessin. Toimitus kiittää lämpimästi seuraavia henkilöitä, jotka ovat antaneet arvokasta aikaansa ja toimineet arvioijina vuonna 2016:

Lue lisää

Kirjat
07 kir 01 im01

Petri Paavilainen: Toimivat aivot – Kognitiivisen neurotieteen perusteita. Persona Grata -sarja. Edita, 2016.

Kognitiivisen neurotieteen suomenkielisessä oppikirjallisuudessa alkaa olla isonkin kirjan mentävä aukko, koska työryhmämme (2006) toimittama Mieli ja aivot: Kognitiivisen neurotieteen oppikirja täytti juuri kymmenen vuotta ja on jo ainakin osin uudistamisen tarpeessa. Lisäksi se ei sisällä neurotieteen perusteita, ja aihevalikoima on heijastanut silloisen tutkimuksen suuntauksia jääden joissakin suhteissa kapeaksi ja jopa puutteelliseksi. Sen vuoksi oli positiivinen yllätys törmätä Helsingin yliopiston yliopistonlehtori Petri Paavilaisen kirjoittamaan uunituoreeseen kirjaan Toimivat aivot – Kognitiivisen neurotieteen perusteita ja saada se myös arvioitavakseen. Löytyykö tästä apu suomenkieliseen oppikirjatarpeeseen?

Lue lisää

Kirjat
08 kir 02 im01

Melisa Stevanovic & Camilla Lindholm (toim.): Keskustelunanalyysi. Kuinka tutkia so­siaalista toimintaa ja vuorovaikutusta. Vastapaino, 2016.

Keskustelunanalyyttisellä tutkimussuuntauksella on Suomessa poikkeuksellisen vahva jalansija erityisesti sosiaali- ja kielitieteissä. Psykologian alalla keskustelunanalyysin tuntemus on vielä toistaiseksi ollut vähäisempää, vaikkakin maailmalla keskustelunanalyyttistä tutkimusta tehdään paljon juuri psykologian piirissä. Keskustelunanalyysi. Kuinka tutkia sosiaalista toimintaa ja vuorovaikutusta tarjoaa erinomaisen mahdollisuuden tutustua keskustelunanalyyttisen teorian ja tutkimusmetodin monipuolisiin hyödyntämismahdollisuuksiin myös psykologian näkökulmasta.

Lue lisää

Kirjat

Melanie Klein: Mielen mosaiikkia. Rakkauden ja vihan, kateuden ja kiitollisuuden dynamiikka, (toim.): Irja Kantanen & Marja Schulman. Therapeia-Säätiö, 2016. 416 s.

Melanie Klein (1882–1960) on yksi kaikkein merkittävimpiä psykoanalyytikkoja, objektisuhdeteorian luoja ja lapsianalyysin pioneeri. Hän kasvoi Wienissä ja oli ensin Sandor Ferenczin analyysissä Budapestissä ja sitten Karl Abra­hamin analyysissä Berliinissä. Jälkimmäisen kuoltua Klein muutti 1926 Lontooseen, missä toimi lopun ikänsä. Klein piti itseään Sigmund Freudin työn jatkajana ja edelleenkehittäjänä. Vuosien mittaan hän kuitenkin muotoili yhä itsenäisempiä ja omaperäisempiä ajatuskulkuja.

Lue lisää

Kirjat

Henry Honkanen: Vaikuttamisen psykologia. Arena-Innovation, 2016. 438 s.

Vaikuttamisen psykologia osoittaa kirjoittajan tuntevan hyvin viimeaikaiset psykologiset ja sosiaalipsykologiset teoriat. Hän osaa myös selittää ne ymmärrettävästi. Esimerkkinä mainittakoon Shalom Schwartzin teoria perusarvoista, jonka testaamisessa myös suomalaisilla tutkijoilla on ollut huomattava panos.

Lue lisää

Kirjat
toimitussuosittelee

Aulankoski, Sanna: Törmäyksistä työniloon – Työterveyshuolto tukena työn ristiriidoissa. Duodecim. Työterveyspsykologi kuvaa työterveyshuollon tarjoaman avun eri muotoja työyhteisön henkilösuhteisiin liittyvissä haasteissa.

Gopnik, Alison: Puuseppä vai puutarhuri? Vanhemmuuden suorittamisesta onnellisen lapsuuden tukemiseen. Art House. Psykologian professori kyseenalaistaa käsityksen vanhemmuudesta suorituksena.

Hakala, Juha T.: Kohtuuden kirja. Alma Talent Pro. Kasvatustieteen professori pohtii äärimmäisyyksiin hakeutumista nykyajan ilmiönä.

Lue lisää