Top News 2020

Tieteelliset artikkelit

Yksikammioinen sydänvika (UVH) on synnynnäinen vakava sydänvika. Vasta viime vuosikymmeninä UVH:n omaavien lasten elinennuste on kohentunut leikkaustekniikan kehityttyä. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan ensimmäistä kertaa suomalaisia nuoruusikään selviytyneitä henkilöitä, joilla on UVH. Aiemmat UVH-tutkimukset koskevat pääosin lapsia. Tieto UVH:n omaavien nuorten kognitiivisesta suoriutumisesta on vielä niukkaa. Suomen 16–17-vuotiaiden UVH-joukkoa hyvin edustavilta 19 nuorelta arvioitiin aiempaa yksityiskohtaisemmin kognitiivista suoriutumisprofiilia. Käytössä oli WAIS-IV-, WMS-III-, Trail Making- ja d2-testit sekä sanasujuvuus-tehtävä. Nuoret, joilla on UVH, suoriutuivat viitearvoja heikommin osassa kielellistä ja näönvaraista päättelyä, kielellisen irrallisen aineksen oppimisessa, näönvaraisen aineksen mieleenpalautuksessa sekä toiminnan joustavuudessa. Sen sijaan kielellinen työmuisti, osin episodinen muistisuoriutuminen sekä visuomotorisen toiminnan nopeus vastasi viitearvojen mukaista suoriutumista tai oli sitä parempaa.

Lue lisää

Tieteelliset artikkelit

Tässä tutkimuksessa tarkastellaan uuden, Yhdysvalloissa kehitetyn Vocational Meaning Survey (VMS) -kyselyn soveltuvuutta työn merkitysten ja täyttymysten kokemusten kartoittamiseen osana ohjausprosessia suomalaiseen kyselyaineistoon (= 218) perustuen. VMS-kysely sisältää neljä työn merkityksen ja täyttymyksen osa-aluetta: perustarpeet, itseen suuntautuminen, yhteisöön suuntautuminen ja itsensä ylittäminen. Konfirmatorisen faktorianalyysin tulokset osoittivat, että VMS-kyselyn neliulotteinen faktorirakenne vastasi odotettua ja osa-alueiden reliabiliteetit olivat hyvät, kun jäljelle jätettiin suomalaiseen aineistoon parhaiten soveltuvat väittämät. Tulokset tukevat VMS-kyselyn suomenkielisen version rakennevaliditeettia ja soveltuvuutta erilaisiin ohjaustilanteisiin, joissa tavoitteena on yksilöiden itsetuntemuksen lisääminen heidän työhönsä liittämistään merkityksistä ja kokemuksista sekä mahdollisen kuilun tai epäsuhdan kartoittaminen nykyisen ja halutun työtilanteen välillä työn merkityksellisyyden tunteen näkökulmasta.

Lue lisää

Tieteelliset artikkelit

Keskeinen osa laadukkaan tutkimuksen tekemistä ovat luotettavat ja validit mittausinstrumentit. Kansainvälis-ten mittarien kääntäminen on tarpeellista, mutta tutkimushankkeissa ei välttämättä ole siihen aikaa tai taitoa. Artikkeli esittelee systemaattisen kulttuurisen adaptointi- ja kääntämisprosessin käyttäen esimerkkinä itsemääräämisteoriaan perustuvien uusien kyselylomakkeiden suomennosprosessia. Kolme vuorovaikutustyylejä arvioivaa mittaria käännettiin englannista suomeksi. Nämä kyselylomakkeet ovat tutkimusmittareita, joissa vastaajalle esitetään arvioitavaksi tilannekuvaus ja neljä erilaista toimintatapaa. Kuvaukset edustavat motivointiin liittyviä vuorovaikutustyylejä kunkin kyselyn kontekstissa (opetus, valmennus, terveydenhoito). Kääntämisessä noudatettiin itsearviointimittarien kulttuurien välisen adaptoinnin hyviä käytäntöjä (Wild ym., 2005). Vaiheet olivat: 1) valmistelutyöt 2) käännös lähdekielestä kohdekielelle, 3) täsmennys, 4) takaisinkäännös, 5) takaisinkäännöksen tarkistus, 6) yhtenäistäminen, 7) esitestaus, 8) esitestauksen arviointi, 9) oikoluku ja 10) lopullinen versio. Vaikka kulttuurisen adaptointi- ja käännösprosessin huolellinen toteutus vie aikaa, huomion kiinnittäminen kieleen ja merkityksiin parantaa mittarien ymmärrettävyyttä ja laatua.

Lue lisää

Lectio Praecursoria

Kuvittele hetki kulkevasi pienen lapsen kanssa liukkaalla jäätiköllä. Kuinka tiukasti pidät kiinni? Tuetko niin tiukasti, että lapsen kengät hädin tuskin koskevat maahan, vai hidastatko vauhtia ja tuet vain tarpeen mukaan niin, että pieni keho voi harjoitella pystyssä pysymistä ja kenties kaatumistakin? Tai ehkä katsot mieluummin kokonaan toiseen suuntaan.

Lue lisää

Lectio Praecursoria

Roolit ovat keskeinen osa vuorovaikutusta ja yhteistyötä. Rooleja voidaankin löytää lähestulkoon kaikkialta, missä ihmiset ovat sosiaalisessa kanssakäymisessä keskenään. Roolit ovat tärkeitä, sillä niiden kautta yksilöt osallistuvat ryhmän toimintaan ja vuorovaikutukseen. Roolit ovat myös tärkeitä ryhmän yhteistoiminnan ja tehtävien toteutuksen jäsentämisen kannalta.

Lue lisää

Psykologiassa tapahtuu

Kun nyt vanhana tutkijana muistelee työtään, nousee armottomasti mieleen kysymys: Miksi tutkimme? Mitä olemme tutkineet ja miten, ja onko tuloksillamme mieltä? Mikä on tutkimuksen juju, ydin ja sanoma? Tällä jäähyväisluennolla haluan esitellä kolmen tutkimushankkeen syntyhistoriaa, tutkimuskysymyksiä ja lyhyesti paria vastausta kysymyksiin. Samalla haluan kiittää työtovereitani, joiden kanssa olemme yhdessä tehneet tutkimusta. Haluan myös kiittää ystäviä ja opiskelijoita, joiden kanssa olemme tutkimustietoa jakaneet, sekä rahoittajia ja Tampereen yliopistoa, jotka ovat mahdollistaneet tutkimuksen.

Lue lisää

Psykologiassa tapahtuu

Kielitoimiston sanakirja määrittää sanan ”kunnioitus” käsitteillä arvonanto, arvossapito ja arvostus. Kunnioitukseen liitetään joskus myös sana ”ihailu”, mutta tässä puheenvuorossa pitäydyn näissä ensinnä mainituissa. Käytännössä kunnioitus ilmenee positiivisena, arvostavana tunteena tai käyttäytymisenä, joka voi kohdistua toiseen ihmiseen, ideaan, asiaan tai toimintoon. Kunnioitus ei ole yhtä kuin myötätunto, vaikka sitäkin siihen voi sekoittua.

Lue lisää

Keskustelua

Vuosi 2012 on monella vielä tuoreessa muistissa helsinkiläisen ja suomalaisen sosiaalipsykologian 50-vuotisjuhlavuotena. Tässä artikkelissa teemme katsauksen sosiaalipsykologian tieteenalan kehitykseen ja aseman muutoksiin vuosina 2012–2022 Helsingin yliopistossa. Lopuksi kohdistamme katseen tulevaisuuteen.

Lue lisää

Ajankohtaista

Suomen Psykologinen julkaisee kuusi kertaa vuodessa ilmestyvää Psykologia -lehteä, joka on johtava psykologian alan tieteellinen julkaisu Suomessa. Lehti on luokiteltu julkaisufooruminen tasolle kaksi. Haemme lehdelle päätoimittajaa ja jäseniä lehden toimitukseen. Toimituksen toimikausi on kolme vuotta.

Lue lisää

Ajankohtaista

Kirsti Lagerspetz -palkinto annettiin Iida Heikkiselle ja Annamari Järviniemelle erinomaisesta yhden tapauksen tutkimusasetelman hyväksikäyttämisestä ja samalla terapiassa sovellettavien johtopäätösten muotoilemisesta perusteluineen.

Lue lisää

Kirjat

Joseph Henrichin äskettäin ilmestynyt vertaileva kulttuuripsykologinen teos avaa jännittäviä uusia näköaloja paitsi sosiaalipsykologiaan ja psykologiaan myös muihin ihmistieteisiin ja historiaan. Se on todellinen yllätysten aarrearkku, joka kääntää päälaelleen ison joukon tieteellisinä tosiasioina pidettyjä näkemyksiä meistä ihmisistä. Heti alkuun on myös sanottava, että kyseessä ei ole vain nokkelasti argumentoitu mielipidekirja, vaan monitieteisille vertaileville tutkimuksille perustuva tulkinta alun alkaen Euroopassa ja myöhemmin laajemminkin länsimaissa tapahtuneista psyykkisistä, sosiaalisista ja taloudellisista muutoksista ajanlaskumme toisella vuosituhannella. Tutkimustyön perusteellisuudesta kertoo jotain jo kirjan 70 sivua pitkä lähdeluettelo. Teoksen kirjoittaja, Joseph Henrich, on 54-vuotias Harvardin yliopiston evoluutiobiologian professori.

Lue lisää

Kirjat

Jung, Carl G.: Lentävät lautaset – aikamme myytti. Anomalia kustannus Oy. Psykologian klassikon aiemmin suomentamaton vierailu ufojen maailmassa.

Lue lisää

Kirjat

Tarvitaanko yhtä suomenkielistä tilastotieteen oppikirjaa lisää? Kyllä: Useimmissa niistä on valitettavia väärinymmärryksiä ja muita virheitä. Psykologian tutkijat ja opiskelijat etenkin tarvitsevat luotettavaa perusteosta, sillä tilastotiede on keskeinen työkalu mielen ja käyttäytymisen lainalaisuuksien löytämisessä. Tarvetta kuvaa, että yliopistot päätyivät aikanaan täydentämään psykologian valintakoekirjaa korjaavalla lisämateriaalilla.

Lue lisää