Tieteelliset artikkelit

Tässä artikkelissa tarkastelemme maahanmuuttosukupolven, kotona puhutun kielen ja taustamaan yhteyttä kouluun kuuluvuuden tunteeseen ja luvattomiin poissaoloihin sekä sitä, miten kuuluvuuden tunne selittää poissaoloja. Aineistona käytimme Suomen PISA-kyselyitä vuosilta 2012, 2015 ja 2018 (= 16235) ja menetelminä lineaarista ja multinominaalista regressioanalyysiä. Tuloksemme osoittivat, että maahanmuuttotaustaisilla oppilailla, jotka puhuvat kotonaan muuta kuin koulun opetuskieltä, oli keskimäärin heikompi kouluun kuuluvuuden tunne kuin suomea tai ruotsia puhuvilla (valtaväestön) oppilailla.

Lue lisää

Tieteelliset artikkelit

Tämän tutkimuksen ensimmäisenä tavoitteena oli selvittää, onko koulussa koetussa yhteenkuuluvuudessa eroja Suomessa syntyneiden, työperäisesti maahan muuttaneiden ja pakolaisnuorten välillä. Toisena tutkimuskysymyksenä selvitettiin, kuinka yhteenkuuluvuus koulussa on yhteydessä internalisoiviin ja eksternalisoiviin oireisiin, prososiaalisuuteen sekä resilienssiin. Kolmanneksi tarkasteltiin, onko mahdollinen yhteys erilainen Suomessa syntyneillä ja eri syistä Suomeen muuttaneilla nuorilla. Tutkimuksen aineisto kerättiin osana Maahanmuuttajanuorten Psykososiaalinen Tukeminen Koulussa -interventiotutkimushanketta. Tutkimuksessa käytettiin poikkileikkausaineistoa, joka pohjautui nuorten kyselylomakevastauksiin hankkeen aloitusajankohdassa syksyllä 2019 (= 1981).

Lue lisää

Tieteelliset artikkelit

Sotatapahtumien todistaminen, läheisten menetykset ja kodin jättäminen ovat elämää perustavanlaatuisesti muokkaavia, usein traumaattisia tapahtumia, joilla voi olla vakavia ylisukupolvisia seurauksia. Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää pakkomuuttoja ja vainoa 1900-luvun alkupuolella kokeneiden inkeriläisten jälkeläisten mielen hyvinvointia Suomessa. Lisäksi tutkimus analysoi vanhempien ja isovanhempien traumaattisten sotakokemusten ja pakkomuuttotaustasta kertomisen yhteyttä jälkeläisten mielen hyvinvointiin. Tutkimukseen osallistui 650 henkilöä, jotka ovat Venäjän vallankumouksen aikana Suomeen siirtyneiden Inkerin pakolaisten lastenlapsia (kolmas sukupolvi, keski-ikä 66 v) sekä siirtoväkenä Suomeen jatkosodan aikana tulleiden inkeriläisten lapsia (toinen sukupolvi, keski-ikä 65 v) ja lastenlapsia (kolmas sukupolvi, keski-ikä 38 v). Mielen hyvinvoinnin tasoa verrattiin suomalaisiin koko väestöä koskeviin hyvinvointitutkimuksiin. Kyselytutkimuksessa kartoitettiin mielen hyvinvointia yksinäisyyden, psyykkisen kuormittuneisuuden (masennus ja ahdistus), elämänlaadun ja koherenssin tunteen kautta.

Lue lisää

Tieteelliset artikkelit

Traumatisoitumista koskevien teorioiden ja tieteellisen tutkimuksen mukaan traumaperäinen välttely vaikuttaa keskeisesti traumaperäisen stressihäiriön (PTSD) kehittymiseen sekä oireiden pitkittymiseen. Lisäksi välttelyn eri osa-alueet (kognitiivinen, emotionaalinen, toiminnallinen) vaikuttavat oireiluun eri tavoin riippuen muun muassa siitä, miten pitkä aika traumatapahtumasta on kulunut. Välttelyoireilun merkityksestä lasten PTSD:ssä on kuitenkin ristiriitaisia näkemyksiä, eikä tutkimuksia ole juurikaan tehty lapsilla. Tässä tapaustutkimuksessa pyritään vastaamaan kysymyksiin, 1) millainen rooli traumaperäisellä välttelyoireilulla on lasten PTSD:ssä, 2) miten välttelyoireilu näkyy hoidon aikana, ja 3) miten välttelyoireilun määrä muuttuu hoidon myötä. Tämän tapaustutkimuksen aineistona on 7-vuotiaan pakolaislapsen terapiaprosessi ja sitä koskevat hoitokirjaukset sekä lapsen ja tämän vanhempien arviot PTSD-oireilusta hoidon alussa ja lopussa sekä seurannassa.

Lue lisää

Tieteelliset artikkelit

Pakolaiset ovat kokeneet usein järkyttäviä tapahtumia ja kärsivät traumaperäisestä oireilusta, kuten traumaperäisestä stressihäiriöstä (PTSD). Traumaoireiden kartoittaminen ei ole aina suoraviivaista, eivätkä arviointimenetelmät välttämättä sovellu sellaisinaan pakolaistaustaisille. Vakavasti traumatisoituneilla esiintyy myös monimuotoista stressihäiriötä (Complex PTSD eli CPTSD), jota ei aina tunnisteta. International Trauma Questionnaire (ITQ) monine kieliversioineen voisi auttaa pakolaistaustaisten potilaiden PTSD:n ja CPTSD:n tunnistamisessa, mutta sen käytettävyydestä tarvitaan tietoa. Tutkimuksessa arvioitiin ITQ:n arabian- ja darinkielisten versioiden käytettävyyttä tulkkivälitteisten kognitiivisten haastatteluiden avulla. Kolme pakolaistaustaista potilasta kertoi mielipiteitään ITQ:n kysymyksistä. Samat ongelmakohdat painottuivat kaikissa haastatteluissa.

Lue lisää