Tutkimuksessa tarkasteltiin suomeksi käännetyn Basic Psychological Need Satisfaction and Frustration Scales -kyselyn (BPNSFS) työkontekstiin sovitetun version psykometristä rakennetta ja validiteettia menetelmään kohdistetun kritiikin valossa. Kyselyn faktorirakennetta ja menetelmällä arvioitujen psykologisten perustarpeiden täyttymisen ja tarvefrustraation yhteyksiä työn imuun ja uupumukseen tutkittiin heterogeenisessä työväestöaineistossa (N = 706) erilaisin rakenneyhtälömallein. Tulosten mukaan kyselyn alkuperäinen teoreettinen malli sopi yhteen havaintojen kanssa ja faktoreiden yhteydet työn imuun ja uupumukseen ovat enimmäkseen odotettuja. Vähintään yhtä hyvin sopivat kuitenkin myös tutkitut metodifaktoreita sisältävät mallit, joissa perustarpeiden faktorit poikkeavat alkuperäisistä oletuksista. Suomenkielistä BPNSFS:n työkontekstiin sovitettua versiota voi käyttää etenkin psykologisten perustarpeiden täyttymisen arviointiin. Tarpeiden frustraatiota arvioidessa on huomioitava faktorirakenteeseen ja frustraatioväittämien sisältöön liittyvät mahdolliset heikkoudet, erityisesti se, että käytetyt väittämät eivät välttämättä sisällä tarpeeksi aktiivista perustarpeiden tukahduttamista. Jos frustaatioväittämät jätetään pois, voi menetelmän kyky selittää kielteisiä ilmiöitä kuitenkin heikentyä huomattavasti.

Avainsanat: itsemääräämisteoria, psykologiset perustarpeet, autonomia, tarvefrustraatio