Vertaistuki on todettu vaikuttavaksi ohjauskeinoksi. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan vertaistukea vuorovaikutuksen mikrotasolla keskustelunanalyyttisen, vertailevan tapaustutkimuksen avulla. Aineisto koostuu viiden pienyrittäjänaisten vertaisryhmäohjausprosessin videoinneista. Näiden strukturoitujen, ratkaisukeskeisten ryhmien tarkoitus oli edistää osallistujien työkykyä ja terveellisten elintapojen omaksumista. Vuorovaikutusanalyysin pohjana ovat yhden ryhmän osallistujien selvästi muita vähäisemmät kokemukset saamastaan vertaistuesta ohjauksen lopuksi toteutetussa kyselyssä. Analyysin kautta pyrimme ymmärtämään, mitkä ryhmäohjauksen vuorovaikutuksen ilmiöt voisivat liittyä ryhmäläisten kokemusten erilaisuuteen. Huomiomme kohdistuu tapoihin, joilla osallistujat osoittavat keskinäistä myötätuntoa.

Tulokset osoittavat, että vahva orientaatio kunkin ryhmäläisen tilanteen yksitellen käsittelemiseen hankaloittaa ryhmäläisten keskinäistä spontaania kommentointia. Vuoron ottaminen toisen ryhmäläisen tilanteen käsittelyn aikana vaatii erityistä vuorovaikutuksellista työtä. Jos ryhmäläiset eivät ole valmiita aktiivisesti rikkomaan ohjauksen rakennetta, mahdollisuudet tuottaa myötätuntoa osoittavia responsseja ovat rajalliset. Tällöin korostuvat ohjaajan keinot luoda paikkoja ryhmäläisten keskinäiselle kokemusten jakamiselle. Tulokset osoittavat, että hienojakoisten vuorovaikutusmekanismien ymmärtäminen on merkityksellistä ryhmäohjauksen vaikuttavuuden arvioinnissa.

Avainsanat: keskustelunanalyysi, myötätunto, ryhmäohjaus, vertaistuki