Parhaat opiskelumenetelmät
Psychological Science in the Public Interest julkaisi vuoden ensimmäisessä numerossaan laajan katsauksen opiskelumenetelmistä. Tutkijat olivat perehtyneet 10 yleisemmin käytetyn opiskelumenetelmän tehokkuuteen eri ikäisillä ja erilaisilla opiskelijoilla, erilaisissa tilanteissa ja erilaisilla materiaaleilla. Mitkä menetelmät siis ovat tieteellisissä tutkimuksissa osoittautuneet parhaiksi ja mitkä huonoimmiksi tavoiksi oppia? Kysymys on mitä ajankohtaisin kymmenille ellei sadoille tuhansille suomalaisille nuorille heidän valmistuessaan kevään ylioppilaskirjoituksiin ja ennen kaikkea yliopistojen valintakokeisiin.
Huonoimmiksi opiskelumenetelmiksi osoittautuivat erittäin suositut alleviivaaminen ja uudelleen lukeminen. Kukapa meistä ei olisi törmännyt yliopiston tai lukion kurssikirjaan, jossa alleviivaamista (tai usein itse asiassa korostustussilla päälleviivausta) ei olisi käytetty. Tai tunteeko joku vanhempaa, joka ei olisi kehottanut lastaan lukemaan kokeeseen vielä kerran? Helppoja menetelmiä niin opiskelijalle kuin opiskelussa opastajalle, mutta ah niin tehottomia, sanoo tutkimus.
Parhaita opiskelumenetelmiä olivat harjoituskokeet ja ajallisesti hajautettu opiskelu. Eli vanhempi, kun haluat auttaa lastasi oppimaan, tee hänelle harjoituskokeet! Vielä kivempi, jos kuulustelet. Tärkeät asiat kertautuvat yhdessä mukavasti jutellen. Tutkitusti hyvä juttu!
Lukumaratoonit viimeisenä yönä eivät saa tutkijoiden siunausta. Virpi kertoi viime viikon blogissa muistitutkimuksen todistavan, että opiskelun hajauttaminen pitkälle ajalle parantaa muistissa säilymistä. Kun haluaa oppia, opittavaa asiaa kannattaa käsitellä eri tavoilla ja ajan kanssa, ei kiireellä kaikkia kerralla ahmien.
Suomessa yliopistoihin pyrkivät nuoret osallistuvat usein valmennuskursseille, joilla järjestetään harjoituskokeita. Onneksi myös suuri osa yliopistoista julkaisee edellisen vuoden valintakokeet nettisivuillaan. Nämä kokeet toimivat harjoituskokeina niissä tiedekunnissa, joissa valintakokeiden vaatimukset ovat samat vuodesta toiseen. Valmennuskurssien opetus katkaisee lukuputket. Pitää lähteä luennolle ja siellä samaa asiaa käsitellään eri tavalla. Ja kurssikaverien kanssa voi jutella yhteisestä lukemisesta. Ei ihme, että valmennuskursseista on hyötyä.
Myös Time on ehtinyt julkaista jutun tästä tärkeästä artikkelista. Time suositteli jutussaan flash cardeja, joiden avulla on helppo kerrata ja tehdä itselleen harjoituskokeita. Ehdin kokeilla yhtä Timen suosittelemaan flash card- sovellusta netissä. Se ainakin toimi mainiosti ja oli hauska. Kannattaa kokeilla.