Tutkittavan suoritus kognitiivisessa testauksessa yleensä paranee, kun sama testi toistetaan. Harjoitusvaikutuksen puuttuminen voi olla merkki muistisairaudesta. Harjoitusvaikutuksen suuruus riippuu testattavan iästä, yleisestä kykytasosta, testausten välisen viiveen pituudesta ja testityypistä. Näiden tekijöiden lisäksi tutkittavien välillä on yksilöllisiä eroja. Testaajan on hyvä selvittää, kuinka hyvin uusintatestaukseen tuleva tutkittava muistaa aiemman testauskerran tehtävät. Joskus voi olla perusteltua käyttää vaihtoehtoisia testimenetelmiä. Turhaa testaamista on syytä välttää.
Artikkelissa tarkastellaan suomalaisten arvoja ja arvomuutosta Schwartzin arvomallin valossa ja koetetaan löytää uusia tapoja mitata yhteiseksi koettuja (kansallis)arvoja. Edustavilla otoksilla tehtyjen sana-assosiaatiotestin, autostereotypiatutkimusten sekä historiatietoisuutta koskevan tutkimuksen pohjalta kansallisarvoihin luettiin protestanttiset arvot (koulutus, tasa-arvo, työ, rehellisyys), luontoarvot (yhteys luontoon, oma rauha, luonnonsuojelu, luonnon kauneus) sekä turvallisuusarvo (maanpuolustus). Muut arvot muodostuivat yhteisiksi arvoiksi jo kansallista identiteettiä rakennettaessa 1800-luvulla, maanpuolustus vasta 1939–1940. Erityisesti analysoitiin yksilöllisten arvojen ja kansallisarvojen vuorovaikutusta muutoksen selittämisessä, aineistoina aikuisia edustavat Puohiniemen valtakunnalliset otokset 1991–2015 ja Helsingin yliopiston sosiaalipsykologian yksikön neljä otosta Pyhtäältä 1975–2007.