Toiminnanohjauksen taidoilla on suuri merkitys koulussa pärjäämiselle, ja ne ennustavat koulumenestystä jopa akateemisia taitoja paremmin. Esiopetusvuoden aikana toiminnanohjaustaitoja voidaan arvioida esikoulunryhmien tilanteissa kyselymenetelmien avulla. Tässä tutkimuksessa selvitettiin, millaisia toiminnanohjauksen piirteitä ilmenee lapsilla, joilla esikoulussa on havaittu kielellisten ja/tai sosiaalisten taitojen vaikeuksia. Tutkimus on osa Pienten lasten Keskittymiskyselyn (PikkuKesky) standardointitutkimusta. Esikouluikäisten tutkimusaineisto (n = 323) jaettiin esikouluopettajien täyttämän Taitokyselyn perusteella kielellisten taitojen vaikeuksien (n = 21), sosiaalisten taitojen vaikeuksien (n = 39) ja kielellisten ja sosiaalisten taitojen vaikeuksien (n = 8) ryhmiin sekä kontrolliryhmään (n = 255). Toiminnanohjaustaitoja arvioitiin PikkuKeskyn 44 väittämän avulla. Esikoulun arjessa toiminnanohjauksen vaikeuksia oli enemmän niillä lapsilla, joilla oli kielellisten ja/tai sosiaalisten taitojen vaikeuksia, kuin kontrollilapsilla.
Tässä tutkimuksessa tutkittiin kuudesluokkalaisten sosiodigitaalisen osallistumisen (SDO), unenlaadun ja kouluhyvinvoinnin välisiä yhteyksiä. Tutkimme erityisesti sosiaaliseen mediaan osallistumisen ja digitaalisen pelaamisen yhteyttä kuudesluokkalaisten unenlaatuun, koulu-uupumukseen ja kouluintoon sekä sukupuolten välisiä eroja näissä. Tutkimme myös unenlaadun mahdollista välittävää vaikutusta SDO:n ja kouluhyvinvoinnin välillä. Tämä tutkimus on osa Mind the Gap -hanketta, ja tutkimuksen aineisto on kerätty kyselylomakkeilla helsinkiläisiltä kuudesluokkalaisilta keväällä 2013 (N = 749). Tulokset osoittivat, että tyttöjen aktiivinen yhteydenpito kavereiden kanssa ja toimintapelaaminen olivat yhteydessä heikompaan unenlaatuun. Aktiivisesti mediaa kuluttavat tytöt eivät olleet innostuneita opiskelusta, kun taas internetistä tietoa hakevat ja uutta tietoa luovat tytöt raportoivat opiskeluintoa.
Digitaalisuuden rooli opetuksessa korostuu. Myös lisäketodellisuuden (augmented reality, AR) soveltaminen on yleistynyt, ja siksi sen tutkimus sekä formaalin opetuksen että informaalin oppimisen piirissä on tärkeää. AR-interventioon osallistui 146 kuudesluokkalaista. He käyttivät lisäketodellisuussovellusta tiedekeskuksessa. Analyysissä pyrittiin löytämään itseorganisoituvien karttojen (self-organizing maps, SOM) klusterointimenetelmällä aiempia tuloksia täydentäviä oppilaiden alaryhmiä ja poikkeuksia. Lisäketodellisuuden avulla luonnontieteitä oppivista koululaisista muodostui viisi klusteria päättelykyvyn, motivaation sekä tiedon oppimisen perusteella. Aiemmin oli havaittu, että lisäketodellisuuskokemuksen jälkeen oppilaiden tieto lisääntyy yleisesti, mutta eniten hyötyvät heikoimmin koulussa menestyvät. Klusterianalyysi täydensi tulosta tunnistamalla poikavaltaisen ryhmän, jossa oppilaat olivat erityisen kiinnostuneita tiedeoppimisesta sekä koulussa että lisäketodellisuuden avulla. Heikosta koulumenestyksestä huolimatta heidän motivoituneisuutensa johti näyttelyn jälkeisiin hyviin tietotuloksiin.
Sivu 2 / 2