Kognitiivisten testien käyttö perustuu tietoon testattavien kykyjen jakautumisesta normaaliväestössä. Monet taustatekijät, kuten ikä, vaikuttavat merkittävästi odotettuun testisuoriutumiseen. Suomalaisia viitearvotietoja tarvitaan lisää. Tässä artikkelissa kuvataan tervettä työikäistä väestöä edustavan joukon suoriutumista yleisesti käytetyissä kognitiivisissa testitehtävissä pyrkimyksenä lisätä niiden käyttökelpoisuutta kliinisessä päätöksenteossa. Lisäksi tarkastellaan iän merkitystä kognitiivisen suoriutumisen eri alueilla. Aineistona käytetään Kelan tukemaan AINO-tutkimusprojektiin rekrytoitua verrokkiryhmää. Tutkimushenkilöiden (N = 50) kognitiivista suoriutumista ja ikäkohtaisia eroja kuvataan testipistemäärien ja muiden kliinisesti merkittävien muuttujien avulla. Nuoret (23–49 v.) suoriutuivat vanhempia (50–64 v.) paremmin kielellisen muistin, visuospatiaalisen havaitsemisen ja psykomotoriikan alueilla.
Poliittinen ideologia on monimutkainen ilmiö, johon vaikuttavat monet kulttuuriset, sosiaaliset ja psykologiset tekijät. Poliittiset kysymykset, kuten oikeus aborttiin, sukupuolineutraali avioliitto tai kuolemanrangaistus, ovat usein pohjimmiltaan moraalisia. Intuitiivisten prosessien rooli moraalisessa päätöksenteossa on suuri, ja moraaliset intuitiot saattavatkin olla yksi vaikuttava tekijä poliittisen ideologian taustalla. Tässä katsauksessa tarkastellaan moraalisten intuitioiden yhteyttä poliittiseen ideologiaan kognitiivisten tekijöiden, inho- ja uhkaherkkyyden sekä sosiaalisesti motivoituneen kognition näkökulmasta. Moraalisten perustojen teoria määrittelee kuusi perustaa, jotka vaikuttavat yksilöiden moraalipäätelmien taustalla. Liberaalit ja konservatiivit eroavat siinä, missä määrin he käyttävät näitä eri moraaliperustoja. Kognitiiviset kyvyt ja kognitiivinen tyyli ovat yhteydessä eroihin niin moraaliperustoissa kuin poliittisessa ideologiassakin.
Tässä teoreettisessa katsausartikkelissa tarkastellaan vakavasti sairaiden lasten vanhempien resilienssiä eli pärjäävyyttä dyadisena ilmiönä. Viime vuosina lääketieteellisen osaamisen ja teknologian kehitys ovat mahdollistaneet lasten selviytymisen aikaisemmin kuolemaan johtaneista sairauksista. Lasten vakavien sairauksien vaikutuksia vanhempien psyykkiseen hyvinvointiin ja parisuhteeseen on tutkittu jo monen vuosikymmenen ajan, mutta vasta viime vuosikymmenen aikana on vahvistunut käsitys siitä, että yhdessä kohdattu vastoinkäyminen voi myös vahvistaa näitä vanhempia ja koko perhettä. Viimeaikaisten määritelmien mukaan pärjäävyyteen sisältyvät 1) pitkäkestoinen adaptiivinen pyrkimys haasteen edessä, 2) haastavasta tilanteesta toipuminen sekä 3) ymmärrystä ja taitoja lisäävä oppimisen ja kasvun prosessi. Pärjäävyys on alettu nähdä Froma Walshin ja Michael Rutterin suhdekeskeisistä määritelmistä lähtien yksilöllisen ominaisuuden tai kyvyn lisäksi yhä vahvemmin myös vuorovaikutuksellisena prosessina, johon kuuluvat sen omat, intrapsyykkisestä pärjäävyydestä poikkeavat ominaispiirteet.
Sosiaalisen toimintakyvyn heikentyminen on psykoosisairauksien näkyvimpiä piirteitä. Ongelmat sosiaalisessa kognitiossa voivat selittää toimintakyvyn puutteita jopa enemmän kuin muut psykoosiin liittyvät kognitiiviset muutokset. Sosiaalisen kognition osa-alueista psykoosiin näyttäisi liittyvän puutteita erityisesti mielen teorian taidoissa eli kyvyssä havainnoida ja tulkita toisen mielensisältöjä. Tämä tutkimus tarkasteli ensimmäistä kertaa psykoosiin sairastuneiden nuorten aikuisten (N = 56) mielen teorian taitoja käyttäen Hinting task -mittarin suomenkielistä käännöstä. Väestötietojärjestelmästä poimittiin kaltaistettu verrokkiaineisto (N = 51). Ensipsykoosiin sairastuneet suoriutuivat mielen teorian taitoja mittaavasta tehtävästä verrokkeja heikommin (Cohenin d = 0.55). Tästä erosta 68 prosenttia kuitenkin selittyi yleisellä kognitiivisella heikentymisellä, erityisesti puutteilla episodisessa muistissa.