Tutkimuksen tavoitteena oli kehittää emootioita, minäkokemusta ja ympäristösuhteen ominaisuuksia koskevista, niin sanottua kokonaisvaltaista luontokokemusta kuvaavista väittämistä mittari (KOLU) ja selvittää sen rakennetta, ulottuvuuksien reliabiliteettia sekä mittarin rakenne-, kriteeri- ja ryhmien erotteluvaliditeettia. Aineistossa oli terveyteen liittyvän internetjulkaisun aikuislukijakuntaa (n = 485) sekä sosiaali- ja terveydenhuoltoalan ammattilaisten asiakkaita ja ohjattavia, joille oli ammattimaisesti käytetty luontoon liittyviä menetelmiä osana ohjausta tai kuntoutusta (n = 49). Vastaajista naisia oli 72 prosenttia, ja vastaajien keski-ikä oli 43.5 vuotta. Tämän lisäksi KOLU-mittarin luotettavuuden arviointia varten kerättiin opiskelija-aineisto (n = 347). KOLU-mittarin rakennetta arvioitiin faktorianalyysilla ja ulottuvuuksien reliabiliteettia Cronbachin alfoilla. Rakenne- ja kriteerivaliditeettia arvioitiin Pearsonin korrelaatiokertoimilla.
Tässä tutkimuksessa tarkastellaan suomenkielisen Mindful Attention Awareness Scale -mittarin psykometristä rakennetta. Lisäksi tutkitaan menetelmällä arvioidun tietoisen tarkkaavaisuuden yhteyttä itsearvioituihin persoonallisuuspiirteisiin, mielialaoireiluun, elämäntyytyväisyyteen ja terveyteen liittyvään elämänlaatuun. Osallistujat (n = 187) olivat enimmäkseen keski-ikäisiä ammatillisesti syvennetyn lääketieteellisen varhaiskuntoutuksen (ASLAK-kuntoutuksen) asiakkaita, jotka MAAS:n lisäksi arvioivat persoonallisuuspiirteitään Kop-kyselyllä, mielialaoireiluaan DEPS-seulalla, elämäntyytyväisyyttään SWLS-kyselyllä ja terveyteen liittyvää elämänlaatuaan RAND-36-kyselyllä. Tulokset olivat enimmäkseen odotusten mukaisia: MAAS:n psykometrinen rakenne on eksploratorisessa faktorianalyysissä yksifaktorinen ja Cronbachin alfa -kertoimella arvioituna sisäisesti johdonmukainen.
Tutkimme, millaisia muutoksia tapahtui jyväskyläläisen, parisuhdeväkivaltaa käyttäneille miehille suunnatun Vaihtoehto väkivallalle -ohjelman aikana interventioon osallistuneiden parisuhteissa. Aineistona käytimme miesten puolisoiden alku-, loppu- ja seurantahaastatteluita. Analysoimme haastatteluiden vastauksia laadullisella sisällönanalyysilla. Keskityimme vastauksissa ilmenneisiin muutoksiin väkivallan eri muodoissa, parisuhteen tilassa sekä puolison asemassa ja turvallisuudessa. Lisäksi tutkimme, mitä tapahtuneet muutokset kertoivat intervention tuloksellisuudesta. Valitsimme keskeisiksi muutoksen sisältöalueiksi muutokset väkivallan eri muodoissa, parisuhteen tilassa sekä puolison asemassa ja turvallisuudessa.