Tieteelliset Artikkelit

Kohti kokonaisvaltaisen luontokokemuksen mittaamista

Tutkimuksen tavoitteena oli kehittää emootioita, minäkokemusta ja ympäristösuhteen ominaisuuksia koskevista, niin sanottua kokonaisvaltaista luontokokemusta kuvaavista väittämistä mittari (KOLU) ja selvittää sen rakennetta, ulottuvuuksien reliabiliteettia sekä mittarin rakenne-, kriteeri- ja ryhmien erotteluvaliditeettia. Aineistossa oli terveyteen liittyvän internetjulkaisun aikuislukijakuntaa (= 485) sekä sosiaali- ja terveydenhuoltoalan ammattilaisten asiakkaita ja ohjattavia, joille oli ammattimaisesti käytetty luontoon liittyviä menetelmiä osana ohjausta tai kuntoutusta (= 49). Vastaajista naisia oli 72 prosenttia, ja vastaajien keski-ikä oli 43.5 vuotta. Tämän lisäksi KOLU-mittarin luotettavuuden arviointia varten kerättiin opiskelija-aineisto (= 347). KOLU-mittarin rakennetta arvioitiin faktorianalyysilla ja ulottuvuuksien reliabiliteettia Cronbachin alfoilla. Rakenne- ja kriteerivaliditeettia arvioitiin Pearsonin korrelaatiokertoimilla. Ryhmien erotteluvaliditeetin tutkimiseksi verrattiin KOLU-mittarin ulottuvuuksien esiintymistä aiemmassa tutkimuksessa löydetyissä luontokokemuksen ryhmissä (tervehtyjät, elpyjät, ristiriitaiset) varianssianalyysin avulla. KOLU-mittari osoittautui koostuvan neljästä ulottuvuudesta (luontoyhteyden kokemus, umpikujan tunne, tilantuntu ja hyväksyvä läsnäolo), joiden reliabiliteetit olivat riittävän hyvät. Lisäksi rakenne-, kriteeri- ja ryhmien erotteluvaliditeetit osoittautuivat kohtuullisiksi.

Avainsanat: kokonaisvaltainen luontokokemus, KOLU-mittari, luontoyhteys, umpikuja, tilantuntu, hyväksyvä läsnäolo

Vain tilaajilla on pääsy tämän artikkelin täysversioon.

Kirjaudu sisään tai klikkaa tästä tilaamaan Psykologia-lehti.

Jos olet jo tilaaja, rekisteröidy tästä.