Top News 2020

Tieteelliset Artikkelit

Meditaation neuropsykologiaa

Läsnäolon voima on otsikoissa, ja mindfulness myy. Millaisia kognitiivisia prosesseja meditaation ja mindfulnessin takana tosiasiassa on? Tässä katsauksessa perehdytään mindfulnessin ja meditaation taustoihin ja niihin liittyvään aivotutkimukseen. Olisiko mindfulnessilla ja meditaatiolla käyttöä neuropsykologiassa? Meditaatiossa näyttäisi aktivoituvan useita keskeisiä toiminnallisia aivoverkostoja, kuten esimerkiksi tarkkaavuuden järjestelmät, sosiaaliseen kanssakäymiseen liittyvät verkostot sekä verkostot, jotka liittyvät tunteiden prosessoitumiseen kehosta aivoihin ja tietoisuuteen. Eräässä meta-analyysissa meditaation vaikutukset näkyivät muutoksina hippokampusalueilla, tuntoaivokuorella ja aivosaaren alueella, pihtipoimun etu- ja takaosissa, tarkkaavuuden ja toiminnan ohjaamiseen liittyvällä etuaivoalueella sekä etuaivojen sisäosissa käyttäytymisen ja tunteiden säätelyyn liittyvillä alueilla. Lisäksi vahvistumista havaittiin aivopuoliskoja ja aivoalueita yhdistävissä valkean aineen säikeissä. Neurotieteen näkökulmasta meditaatiossa on kysymys ennen kaikkea eriytyneiden tarkkaavuuden järjestelmien yhteistoiminnasta ja sen hioutumisesta. Kokeneiden meditoijien lepotila alkaisi muistuttaa top down -verkoston aktiviteettia. Tietoisuus tästä hetkestä olisi meditoijilla vahvempi ja itsereflektioaktiviteetti vähäisempää kuin meditoimattomilla koehenkilöillä. Mindfulness-pohjaisia harjoitusohjelmia on kokeiltu aivovamma- ja aivohalvauspotilaille, Parkinson- ja kipupotilaille positiivisin tuloksin.

Avainsanat: meditaatio, mindfulness, tarkkaavuus, aivojen rakenteelliset muutokset, neuropsykologinen kuntoutus

Vain tilaajilla on pääsy tämän artikkelin täysversioon.

Kirjaudu sisään tai klikkaa tästä tilaamaan Psykologia-lehti.

Jos olet jo tilaaja, rekisteröidy tästä.