Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää suomalaisen Muistikysely läheiselle ‑lomakkeen toimivuutta Alzheimerin taudin tunnistamisessa. Tutkimusaineisto koostuu 79:stä muistiklinikalle tutkimukseen tulleesta henkilöstä, joista 25:llä todettiin Alzheimerin tauti, 35:llä jokin muu muistisairaus tai lievä kognitiivinen heikentyminen ja 19:llä subjektiivinen muistivaikeus ilman muistisairautta. Kontrolliryhmässä oli 34 tervettä verrokkia. Läheinen arvioi tutkittavan muistin heikentymistä läheismuistikyselyyn vastaamalla. Tutkittaville tehtiin CERAD-tehtäväsarja osana neuropsykologista tutkimusta. Läheisen arvio muistipotilaan muistista oli tilastollisesti merkitsevästi yhteydessä potilaan kognitiiviseen suoriutumiseen siten, että mitä heikompi kognitiivinen testisuoriutuminen oli, sitä merkittävämmäksi läheinen arvioi potilaan muistin heikentymisen. Läheiskyselyn erottelukykyä tutkittiin ROC-analyysin ja käyränalaisen pinta-alan (AUC) avulla. Tulokset osoittavat läheiskyselyn erottelevan Alzheimer-potilaat verrokeista erinomaisesti ja subjektiivisia muistivaikeuksia kokeneista hyvin. Parhaiten ryhmät toisistaan erotteli läheiskyselyn muistiosa kokonaisuutena. Tämän tutkimuksen perusteella suomalaisen läheismuistikyselyn käyttö osana muistisairauksien seulontaa on perusteltua.

Avainsanat: Alzheimerin tauti, seulonta, muisti, läheinen, muistikysely