Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää lasten matemaattisten taitojen kehitystä esiopetuksesta neljännelle luokalle. Päähuomion kohteena olivat aritmeettiset taidot, joiden kehittymistä tutkittiin kolmessa erilaista taitotasoa edustavassa alaryhmässä. Lisäksi tarkasteltiin lukujonotaitoja, aritmeettista päättelyä ja kertolaskutaidon automatisoitumista sekä sukupuolten välisiä eroja. Tutkimukseen osallistui 494 lasta Alkuportaat-seurantatutkimuksesta. Alaryhmien välillä havaittiin tilastollisesti merkitseviä eroja kaikilla tutkituilla matematiikan taitoalueilla kaikissa ikävaiheissa. Esiopetuksen ja ensimmäisen luokan lukujonotaitojen havaittiin olevan yhteydessä samana ajankohtana arvioituihin aritmeettisiin taitoihin sekä myöhempiin aritmeettisiin taitoihin.
Tutkimus on osa CORE-hanketta, jonka tavoitteena on normittaa CORE-OM-mittaria (Clinical Outcomes in Routine Evaluation – Outcome Measure) suomalaiseen toimintaympäristöön. CORE-OM-mittari on itsearviointilomake, jolla henkilö arvioi vointiaan 34 väittämän avulla. Otos koostui 210 vastaajasta. Mittarilla kartoitetaan koettua psyykkistä hyvinvointia neljän osa-alueen kautta: henkilökohtainen hyvinvointi, psyykkinen oireilu ja ongelmat, toimintakyky sekä riskikäyttäytyminen. Tutkimuksen tavoitteena on testata CORE-yhteisön kriteereillä tehtyä suomennosta ja sen toimivuutta. Suomalaisella väestöllä saatuja tuloksia verrataan muiden maiden tuloksiin ja jo käytössä vakiintuneisiin arviointimenetelmiin Beck Depression Inventory (BDI) ja Symptom Checklist 90 (SCL-90). Suomalaisen normeerauksen avulla määritetään pisterajat, joiden avulla voidaan muun muassa kartoittaa hoidon tarvetta sekä tarkastella psykologisten interventioiden toimivuutta. Tutkimuksessa keskityttiin yleisväestöön kohdistuvan otoksen keräämiseen ja aineiston analyysiin.
Melulla on haitallisia vaikutuksia terveyteen ja hyvinvointiin. Meluherkkyys kuvaa yksilöllistä tapaa kokea melu ja herkkyyttä reagoida siihen. Ympäristömelu on yksi keskeisimmistä ympäristöterveysongelmista, ja suurin osa siitä aiheutuu liikenteestä. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten suomalaiset ovat jakautuneet meluherkkyyden suhteen ja miten meluherkkyys on yhteydessä liikennemelun kokemiseen. Tutkittavat poimittiin satunnaisesti suomenkielisistä ja Manner-Suomessa asuvista 25–74-vuotiaista henkilöistä (N = 1 112). Aineiston keräämiseen käytettiin strukturoitua kyselylomaketta. Yksilön meluherkkyyttä kuvaava indeksi muodostettiin kysymyksestä, jossa oli neljä meluherkkyyttä mittaavaa väittämää. Indeksin ylimpään viidennekseen kuuluvat luokiteltiin meluherkiksi tilastollisia analyyseja varten, ja tilastollisina menetelminä käytettiin χ²-testiä sekä herkkyysanalyysissa logistista regressiota (sekoittavien tekijöiden vaikutuksen arvioimiseksi). Meluherkkyysindeksi noudatti tutkitussa väestössä normaalijakaumaa. Melulle herkkiä oli eniten naisissa, keski-ikäisissä ja korkeasti koulutetuissa.