Top News 2020

Tieteelliset Artikkelit

Meluherkkyydellä on tärkeä rooli melun kokemisessa

Melulla on haitallisia vaikutuksia terveyteen ja hyvinvointiin. Meluherkkyys kuvaa yksilöllistä tapaa kokea melu ja herkkyyttä reagoida siihen. Ympäristömelu on yksi keskeisimmistä ympäristöterveysongelmista, ja suurin osa siitä aiheutuu liikenteestä. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten suomalaiset ovat jakautuneet meluherkkyyden suhteen ja miten meluherkkyys on yhteydessä liikennemelun kokemiseen. Tutkittavat poimittiin satunnaisesti suomenkielisistä ja Manner-Suomessa asuvista 25–74-vuotiaista henkilöistä (= 1 112). Aineiston keräämiseen käytettiin strukturoitua kyselylomaketta. Yksilön meluherkkyyttä kuvaava indeksi muodostettiin kysymyksestä, jossa oli neljä meluherkkyyttä mittaavaa väittämää. Indeksin ylimpään viidennekseen kuuluvat luokiteltiin meluherkiksi tilastollisia analyyseja varten, ja tilastollisina menetelminä käytettiin χ²-testiä sekä herkkyysanalyysissa logistista regressiota (sekoittavien tekijöiden vaikutuksen arvioimiseksi). Meluherkkyysindeksi noudatti tutkitussa väestössä normaalijakaumaa. Melulle herkkiä oli eniten naisissa, keski-ikäisissä ja korkeasti koulutetuissa. Melulle herkät olivat huolestuneempia elinympäristön terveysriskeistä ja arvostivat terveellistä elinympäristöä enemmän kuin muu väestö. Meluherkät ja muu väestö erosivat toisistaan kaikilla liikennemelun kokemiseen liittyvillä osa-alueilla. Meluherkät kokivat esimerkiksi liikennemelulle altistumisen ja tästä aiheutuvan terveysriskin korkeampana. Lisäksi he kokivat liikennemelun häiritsevämmäksi ja saivat melusta enemmän oireita kuin muu väestö. Meluherkkyys ei siten vain lisää melun häiritsevyyttä vaan vaikuttaa hyvin kokonaisvaltaisesti melun kokemiseen.

Avainsanat: melu, liikennemelu, meluherkkyys, melun kokeminen

Vain tilaajilla on pääsy tämän artikkelin täysversioon.

Kirjaudu sisään tai klikkaa tästä tilaamaan Psykologia-lehti.

Jos olet jo tilaaja, rekisteröidy tästä.