Linnunäänten joukossa on yksi surullinen. Kun sen erottaa, ei hetkeen kuule niitä muita. – Risto Rasa

Kun pelko, järkytys ja suru astuvat elämään, ne pysäyttävät ajan. On aika ennen, ja on aika jälkeen. Mikään ei ole enää ennallaan, ja seuraavaan päivään voi olla loputtoman pitkältä tuntuva matka. Tälle matkalle huomiseen, ylihuomiseen, seuraavaan viikkoon ja kuukauteen, ensimmäiseen vuoteen ja sitä seuraaviin vuosiin tarvitaan rinnalla kulkijoita. Niitä, jotka pysähtyvät kuullessaan surullisen linnun äänen. Niitä, jotka lohduttavat ja helpottavat selviytymistä. Jotka tukevat, mutta eivät hoputa, ymmärtävät, mutta eivät painosta. Antavat tilaa ja aikaa toipumiselle, mutta jotka samanaikaisesti vetävät eteenpäin, avaavat tietä seuraavaan päivään.

Lue lisää

Pyytäisin teitä hetken ajan katsomaan seuraavia lööppejä (Kuvat 1 ja 2) ja miettimään, minkälaisia ajatuksia ja tunteita ne teissä herättävät. Olen tutkinut lööppien vaikutusta siinä prosessissa, jossa ihminen luo merkityksiä mielensisältöjensä kautta. Mitä tarpeita lööpit tyydyttävät? Miten ne vaikuttavat tunteisiin? Väitöskirjassani rakennan lööppien tulkintaprosessin. Lööpeillä tässä tutkimuksessa viittaan kahden Suomessa ilmestyvän iltapäivälehden, Ilta-Sanomien ja Iltalehden, myyntijulisteisiin, jotka toimivat sekä omina journalistisina tuotteinaan että itse lehden mainoksina.

Lue lisää

Läheisen kuolema, syöpädiagnoosi, burnout, psyykkinen oireilu ilman selkeää syytä: syyt masennukseen tai ahdistuneisuuteen ja niiden vuoksi hoitoon hakeutumiseen ovat monet. Mieliala- ja ahdistuneisuushäiriöitä hoidetaan pääasiallisesti lääkehoidolla, psykoterapialla tai niiden yhdistelmällä.Lääkehoito voi lievittää oireita, mutta oireiden syiden selvittämiseen ja ratkomiseen tarvitaan psykoterapiaa.Erilaisia psykoterapiasuuntauksia on lukuisia, ja monet niistä pitävät sisällään sekä lyhyitä että pitkiä hoitoja.Mikä on parhaimman pituinen ja muotoinen terapia kullekin hoitoon hakeutuvalle potilaalle?Mitään yksikäsitteistä, yleisesti hyväksyttyä, sekä kliiniseen kokemukseen että tutkimusnäyttöön nojautuvaa vastausta tähän kysymykseen ei ole. Siihen on useita syitä.

Lue lisää

Musiikin harrastaminen on yhteydessä aivojen rakenteellisiin ja toiminnallisiin muutoksiin. Erityisesti seurantatutkimukset lapsista, jotka aloittavat instrumentin soiton, tukevat hypoteesia, että todetut aivojen muutokset ovat seurausta musiikkiharrastuksesta eivätkä esimerkiksi musiikista kiinnostuvien sisäsyntyisistä ominaisuuksista. Musiikki-instrumentin soittaja opettelee vuosien ajan kuuntelemaan tarkasti, keskittymään ja toistamaan pitkäjännitteisesti, hiomaan soittimen vaatimaa hienomotoriikkaa ja käden ja silmän yhteistyötä. Ymmärrettävästi aivojen kuuloalueet ja ‑radat ovat musiikkia harrastavilla erityisen muovautuvuuden kohteena. Musiikkia harrastavilla lapsilla ja vielä korostuneemmin aikuisilla muusikoilla aivojen kuuloalueet ovat laajentuneet ja aivojen vasteet ääniin suurentuneet ja nopeutuneet. Nämä muutokset näkyvät tarkempana, nopeampana ja tehokkaampana kuulotiedonkäsittelynä aivoissa.

Lue lisää