Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli tarkastella yhden uhmakkuushäiriö- ja Aspergerin oireyhtymän diagnoosin saaneen lapsen ja hänen perheensä hyvinvoinnissa tapahtunutta muutosta perheterapiaprosessin aikana. Muutokseen vaikuttavat usein terapian sekä sisäiset että ulkoiset tekijät, ja molempien huomiointi on olennaista tutkimusprosessissa. Tutkimuksessamme käytetty Hermeneutic Single Case Efficacy Design (HSCED) -tutkimusmenetelmä hyödyntää kliinikoiden jokapäiväisessä työssään käyttämiä menetelmiä, mikä kaventaa tutkimuksen ja käytännön välistä kuilua. HSCED-tutkimusmenetelmän mukaisesti tarkastelimme, onko tutkittavan lapsen ja hänen perheensä hyvinvoinnissa tapahtunut muutosta perheterapiajakson aikana, sekä sitä, onko perheterapia olennaisesti vaikuttanut tapahtuneeseen muutokseen. Lisäksi selvitimme, mitkä spesifit terapian sisäiset ja ulkoiset muuttujat ovat voineet vaikuttaa tapahtuneeseen muutokseen. Aineistomme koostui yhden perheen kotona ja kodin ulkopuolisissa tiloissa toteutetuista perheterapiaistuntojen videotallenteista, taustatiedoista sekä lomakeaineistosta. Tulokset osoittavat, että tutkittavan lapsen ja hänen perheensä hyvinvoinnissa tapahtui positiivista muutosta perheterapiajakson aikana. Lisäksi tulokset osoittavat, että perheterapia vaikutti erittäin todennäköisesti olennaisesti tapahtuneen muutoksen syntymiseen. Terapian sisäisiä, muutokseen mahdollisesti vaikuttaneita tekijöitä olivat perheterapian toteuttaminen joustavasti perheen kotona ja kodin ulkopuolisissa tiloissa sekä videotallenteiden läpikäynti yhdessä terapeuttien ja vanhempien kesken. Terapian ulkopuolisia tekijöitä olivat perheen kuopuksen syntymä, äidin oma psykologikontakti sekä isän työhön sitoutuminen. Tutkimustuloksemme demonstroivat psykoterapian aikana tapahtuneen muutoksen moniulotteisuutta ja muutoksen tunnistamisen haastavuutta. Tapahtuneen muutoksen havaitsemisen mahdollisti tutkimusmenetelmä, joka huomioi laajasti sekä laadullisen että määrällisen datan.