Top News 2020

Maanantaiblogi

Käyttäytymissuosituksia noudattamaan?

Psykologia -lehti julkaisee syksyn 2020 numeroissaan koronapandemiaan käsitteleviä tekstejä. Sosiaalipsykologit Nelli Hankonen, Martela Frank ja Pilvikki Absetz aloittavat keskustelun aiheesta tässä blogissa.

Koronaviruksen vastaisessa taistelussa kansalaisten omat valinnat ja toiminta ovat keskeisessä roolissa. Hallinnon on mahdotonta valvoa, pesevätkö ihmiset käsiään, halailevatko he toisiaan ja pitävätkö he riittävän etäisyyden ruokakaupoissa. Siksi se, kuinka vahvasti meistä jokainen on motivoitunut noudattamaan hallituksen antamia käyttäytymisohjeita, on ratkaisevassa asemassa viruksen leviämisen estämisessä. Toistaiseksi tässä on onnistuttu hyvin ja THL:n edustajat ovat jopa yllättyneet siitä, kuinka tunnollisesti ihmiset ovat ohjeistuksia noudattaneet. Mutta tilanteen jatkuessa pitkään on yhä tärkeämpää, että päättäjät onnistuvat kommunikoimaan rajoitukset ja ohjeistukset tavalla, joka ylläpitää ihmisten omaehtoista motivaatiota ja sitoutumista. Kun ihmiset sisäistävät ohjeet ja sitoutuvat niihin koska kokevat ne itse arvokkaiksi ja tärkeiksi, on todennäköisempää, että he jaksavat myös vapaaehtoisesti noudattaa oikeanlaista käyttäytymistä.

Miten saada ihmiset noudattamaan käyttäytymissuosituksia? - Kaksitoista viestintäperiaatetta ihmisten omaehtoisen motivaation ja sitouttamisen vahvistamiseksi

Nelli Hankonen, Martela Frank ja Pilvikki Absetz

Koronaviruksen vastaisessa taistelussa kansalaisten omat valinnat ja toiminta ovat keskeisessä roolissa. Hallinnon on mahdotonta valvoa, pesevätkö ihmiset käsiään, halailevatko he toisiaan ja pitävätkö he riittävän etäisyyden ruokakaupoissa. Siksi se, kuinka vahvasti meistä jokainen on motivoitunut noudattamaan hallituksen antamia käyttäytymisohjeita, on ratkaisevassa asemassa viruksen leviämisen estämisessä. Toistaiseksi tässä on onnistuttu hyvin ja Terveyden ha hyvinvoinnin laitoksen (THL) edustajat ovat jopa yllättyneet siitä, kuinka tunnollisesti ihmiset ovat ohjeistuksia noudattaneet. Tilanteen jatkuessa pitkään on yhä tärkeämpää, että päättäjät onnistuvat kommunikoimaan rajoitukset ja ohjeistukset tavalla, joka ylläpitää ihmisten omaehtoista motivaatiota ja sitoutumista. Kun ihmiset sisäistävät ohjeet ja sitoutuvat niihin koska kokevat ne itse arvokkaiksi ja tärkeiksi, on todennäköisempää, että he jaksavat myös vapaaehtoisesti noudattaa oikeanlaista käyttäytymistä.

Miten sitten kommunikoida tarvittavat säännöt ja ohjeistukset tavalla, joka vahvistaisi ihmisten omaehtoista motivaatiota ja sitoutumista niihin? Tähän kysymykseen psykologialla ja käyttäytymistieteillä ylipäänsä on paljon annettavaa.

Erityisesti itsemääräämisteoria, self-determination theory, sekä sosiaalisen identiteetin teoria, social identity theory, antavat hyviä suuntaviivoja sen suhteen, miten rajoituksista kommunikoidaan ihmisten autonomista motivaatiota sekä yhteisöllisyyttä tukevalla tavalla. Huonolaatuinen kommunikaatio ei ole pelkästään tehotonta vaan pahimmillaan liian kontrolloiva ja syyllistävä kommunikaatio voi aiheuttaa ihmisessä niin vahvan vastareaktion että seurauksena on kielletyn toiminnan lisääntyminen.

Itsemääräämisteoria on saanut tukea kymmenistä satunnaistetuista tutkimuksista, joissa on testattu viestintätyylin vaikutusta käyttäytymisen muutokseen erityisesti terveyden edistämisen saralla. Esimerkiksi tupakoinnin lopettamisessa, fyysisen aktiviteetin lisäämisessä ja diabeteksen ehkäisyssä on onnistuttu paremmin, kun neuvonnan tyyli on itsemääräämistä (autonomiaa) tukevaa verrattuna kontrolloivampaan viestintätyyliin. Kaksi tuoretta meta-analyysiä näistä tutkimuksista osoittaa, että autonomiaa tukevalla kommunikoinnilla voidaan vaikuttaa myönteisesti sekä ihmisten omaehtoiseen motivaatioon että heidän elintapoihinsa ja sitä kautta jopa fyysiseen terveyteen. Vaikka sovelluskohde onkin ollut erilainen, voidaan tämän tiedon pohjalta johtaa perusperiaatteet kommunikoinnista tavalla, joka todennäköisimmin tukee ihmisten omaehtoista sitoutumista myös nykyisessä epidemiassa. Itsemääräämisteoriaan perustuvat viestintäsuositukset pyrkivät välittämään ihmisille kokemuksen siitä että “tämä on minulle henkilökohtaisesti tärkeää - ymmärrän mistä on kyse ja hallitsen tilanteen - minua arvostetaan ja minusta välitetään”. Nämä ovat omaehtoisen motivaation rakennusaineita.

Sosiaalisen identiteetin teorian puitteissa on vuorostaan haastateltu ja kyselytutkimuksin lähestytty monien erilaisten hätätilanteiden ja luonnonkatastrofien selviytyjiä, jotta ymmärrettäisiin paremmin, miten ihmiset näissä poikkeusoloissa reagoivat. Tätä tutkimusohjelmaa vetänyt professori John Drury esittää, että toisin kuin välillä ajatellaan, ihmiset eivät tavallisesti suinkaan sorru itsekkääseen tai paniikinomaiseen toimintaan vaan tavallisempaa on, että jaettu katastrofi vahvistaa ihmisten yhteistä identiteettiä ja sitä kautta ihmisten halua auttaa toinen toisiaan. Esimerkiksi tutkimus Chilen vuoden 2010 maanjäristyksestä selvinneiden keskuudessa osoitti, että altistuminen katastrofille oli yhteydessä kokemukseen yhteisestä kohtalosta, joka taas oli yhteydessä vahvistuneeseen sosiaaliseen identiteettiin, joka vuorostaan oli yhteydessä suurempaan alttiuteen auttaa muita ja osallistua koordinoituun avustustoimintaan. Tietyt kommunikoinnin periaatteet voivat vahvistaa tätä jaettua sosiaalista identiteettiä ja halua auttaa toinen toisia kriisitilanteessa.

Sosiaalisen identiteetin teoriaan perustuva viestintästrategia välittää ihmisille kokemuksen meistä yhtenäisenä ryhmänä, jolla on sama päämäärä - ja muistuttaa, että hyvinvointimme riippuu toisistamme. Vaikka äkkiseltään saattaisi tuntua että itsemäärääminen ja sosiaalinen identiteetti ovat ristiriidassa keskenään, voi ihminen kokea voimakasta omaehtoista motivaatiota ryhmän jäsenenä kun hän kokee ryhmässä mukana olemisen ja sen hyvän edistämisen omien arvojensa mukaiseksi. Yhteenkuuluvuus on yksi ihmisen perustarpeista ja siksi omaehtoisesti hakeudumme osaksi monia ryhmiä. Olemme laatineet listan itsemääräämisteorian ja sosiaalisen identiteetin teorian osoittamista keskeisistä periaatteista, joita poliitikkojen, virkamiesten ja muiden viestijöiden kannattaisi noudattaa, kun he haluavat kommunikoida kriisitilanteen vaatimia sääntöjä ja ohjeistuksia tavalla, joka parhaiten tukee ihmisten sitoutumista yhteisöön ja omaehtoista motivaatiota.

Listassa on kaksitoista periaatetta:

1. Perustele ohjeet selkeästi havainnollistamalla suositeltavien käyttäytymisten hyödyt ja tehokkuus

Voidakseen noudattaa ohjetta omasta halustaan tarvitsee ihminen selityksen sille, miksi kyseisen ohjeen noudattaminen on tärkeätä ja arvokasta. Siksi selkeiden ja uskottavien perusteluiden antaminen on tärkeää. Kun ihmiset ymmärtävät, miten suositusten mukaiset toimenpiteet todella tukevat haluttuja hyviä lopputuloksia, he todennäköisemmin noudattavat suosituksia. Osoita siis havainnollisesti, mitä vaikutusreittejä pitkin tietty keino saa halutut vaikutuksensa ja jos mahdollista, kerro tutkimusnäytöstä, joka osoittaa toimien tehon.

2. Vetoa ihmisten arvoihin ja heille arvokkaisiin päämääriin

Kun haluttu käytös saadaan kytkettyä joihinkin sellaisiin arvoihin ja päämääriin, joita ihmiset pitävät omassa elämässään tärkeinä, vahvistaa tämä heidän omaehtoista haluaan käyttäytyä halutulla tavalla. Kerro esimerkiksi, miten toiminta auttaa yhteiskuntaa tai kyseisille henkilöille tärkeitä ihmisryhmiä tai arvoja.

3. Tarjoa ihmisille (reunaehtojen sallimissa puitteissa) valinnanvapautta siinä miten he sääntöjä noudattavat

Säännöt voivat olla rajoiltaan selkeitä, mutta tarjoamalla ihmisille valinnanvapautta näiden reunaehtojen sisällä vahvistat ihmisten omistajuutta tekemisestään ja sitä myötä omaehtoista motivaatiota toimia oikein. Näin ihmiset kokevat pääsevänsä itse valitsemaan millä tavalla noudattavat sääntöjä.

4. Osoita luottavasi ihmisiin vastuullisina toimijoina, vältä komentelevaa otetta

Kun ihmistä kohdellaan epäluotettavana ja kontrolloitavana otuksena, ihminen kokee että häneltä ei edes odoteta vastuullista käytöstä. Kohtelemalla ihmisiä luotettavina ja vetoamalla heidän omaan vastuullisuuteen vahvistat heidän haluaan myös käyttäytyä vastuullisesti. Syyllistävä, komenteleva ja kontrolloiva kielenkäyttö voi synnyttää voimakkaan vastareaktion ja pahimmillaan halun uhmata käskyä tekemällä juuri päinvastoin. Liika komentelu voi siis jopa vähentää haluttua käytöstä. Ihmisten kyvykkyyttä tukevat viestintäperiaatteet

5. Anna selkeitä ja riittävän tarkkoja ohjeita suositeltavista käyttäytymisistä

Ohjeistuksen tulee olla käyttäytymisen suhteen spesifi: Miten tarkkaan ottaen kuuluu toimia ja mitä tilanteita ja mitä ryhmiä ohjeistus koskee. Esim. “niin paljon kuin mahdollista”, “merkittävästi rajoittaa”, tai “kokoontuminen”, ovat epämääräisiä ja voidaan tulkita monilla eri tavoilla. Tee ohjeista täsmällisiä ja rajoista yksiselitteisiä.

6. Tarjoa palautetta siitä kuinka hyvin ihmiset ovat onnistuneet rajoitustoimissa

Rakentava, selkeä ja viiveetön palaute auttaa ylläpitämään motivaatiota ja saa ihmiset tuntemaan että heidän tekemisellään on tuloksia ja että asioissa voidaan päästä eteenpäin. Tämän avulla he jaksavat paremmin ylläpitää oikeaa käytöstä. Valitse toivottuun käyttäytymiseen liittyviä avainmittareita ja tarjoa mahdollisimman reaaliaikaista tietoa niiden muutoksista.

7. Tunnista keskeiset esteet ja anna konkreettisia keinoja niiden ylittämiseksi

Ohjeiden noudattaminen voi epäonnistua monesta syystä. On tärkeätä tunnistaa todennäköisimmät esteet ja antaa ihmisille ohjeita miten ne parhaiten kohdataan ja ylitetään. Suositusten noudattaminen estää ihmisiä saavuttamasta monia itselleen tärkeitä tavoitteitaan. Tarjoamalla ihmisille konkreettisia ideoita, taitoja ja resursseja saavuttaa nämä tavoitteet vaihtoehtoisin keinoin voidaan tukea ihmisten kykyä ja motivaatiota noudattaa suosituksia. Esimerkiksi kuntosalien välttäminen voi olla hankalaa, jos ei ole keinoja ylläpitää kuntoaan ilman sitä. Lasten isojen syntymäpäiväjuhlien kieltäminen voi olla vanhemmalle helpompi toteuttaa, kun saa hyödyllisiä vinkkejä, miten muuten voi lapselle tärkeätä päivää juhlistaa. Joillakin ryhmillä saattaa olla huomattavasti vähemmän tarvittavia resursseja joiden avulla noudattaa suosituksia - aina tämä ei ole motivaatiosta kiinni. On erityisen tärkeätä miettiä miten heitä voisi tilanteessa tukea.

8. Osoita että huomioit ihmisten oman näkökulman, tunteet ja potentiaaliset konfliktit

Rajoitustoimenpiteillä voi olla tuntuvia haittavaikutuksia monille ihmisille. Osoita tiedostavasi nämä haitat, jotta ihmiset kokevat tulleensa kuulluksi ja huomioiduiksi. Kun ihmiset kokevat että olet pohtinut asiaa myös heidän näkökulmastaan ovat he valmiimpia kuuntelemaan ja sisäistämään ohjeistuksesi.

9. Korosta yhteistä identiteettiä ja jaettua kohtaloa

Kokemus jaetusta kohtalosta ja yhteisestä identiteetistä lisää ihmisten halua auttaa toinen toisiaan kriisitilanteissa. Korostamalla sitä että olemme kaikki samassa veneessä ja yhdessä autamme toisiamme voit vahvistaa ihmisten motivaatiota puhaltaa yhteen hiileen ja noudattaa ohjeita.

10. Rakenna luottamusta avoimen ja läpinäkyvän kommunikaation kautta

Jotta ihmiset noudattavat ohjeita, on heidän luotettava ohjeiden antajaan. Avoin ja läpinäkyvä tiedon tarjoaminen auttaa rakentamaan tätä luottamusta. Oikean ja luotettavan tiedon tarjoaminen auttaa myös katkaisemaan siivet erilaisilta huhuilta ja salaliittoteorioilta jotka muuten helposti valtaavat alaa jos ihmisillä on tunne että tietoa pimitetään heiltä. Luotettava tieto tarjoaa vasta-argumentteja virheellistä tietoa vastaan.

11. Tunnista luotettuja henkilöitä eri ryhmien sisältä ja käytä heitä viestin viejinä

Erilaisten, myös hallintoa kohtaan epäluuloisten ryhmien tavoittamisessa kannattaa pyrkiä tunnistamaan, ketkä ovat kyseisen ryhmän sisällä luotettuja henkilöitä, ja rekrytoimaan heitä viestin viejiksi. Koska heillä on omasta ryhmästään sisäpiirin tietoa, he ovat myös usein pätevämpiä kertomaan suositellun käytöksen merkityksestä juuri kyseisessä ryhmässä.

12. Vetoa ihmisten luontaiseen haluun auttaa toinen toisiaan ja muistuta että suosituksia noudattamalla ihmiset suojelevat heikompiaan

Ihmisillä on tyypillisesti luontainen halu auttaa toinen toisiaan, joka kriisitilanteissa vielä korostuu. Muistuta ihmisiä tästä halustaan ja vetoa siihen. Joissakin tapauksissa viestit, jotka vetoavat ”toisten ihmisten suojeluun”, ovat tehokkaampia kuin ne, jotka vetoavat “sinun itsesi suojeluun.” Tutkimus esimerkiksi osoittaa, että käsienpesua voi tietyissä tilanteissa motivoida paremmin vetoamalla siihen, että näin voi estää muita sairastumasta sen sijaan että vetoaisi siihen, että näin estät itseäsi sairastumasta. Tällainen viesti voi olla tehokas myös kasvomaskien käytön edistämisessä.

Mitkä ovat odotetut vaikutukset?

Haluamme korostaa, että mikään yksittäinen keino ei ole taikalääke ihmisten käyttäytymisen muutoksen kannalta - ei siis myöskään viestintätyyli. Viestintätyylin lisäksi esimerkiksi yleinen luottamus poliittisiin instituutioihin ja monet muutkin seikat vaikuttavat motivoitumiseen. Ja motivaation ohella suositusten noudattamiseen vaikuttavat monet muut yksilön ja ympäristön piirteet. Tutkimuksissa viestintätyylillä on kuitenkin havaittu johdonmukainen vaikutus käyttäytymiseen ja tässä esiteltyjen strategioiden käyttö voi väestötasolla merkitä laajaa lisähyötyä. Mikä on taustalla olevan tutkimusnäytön aste? Harvaa asiaa on tutkittu tieteellisesti tyhjentävästi, ja nämäkin ohjeistukset kaipaisivat vielä lisätutkimusta taakseen.

Vaikka ohjeistukset ovat johdettavissa teorioista, jotka muissa konteksteissa ovat saaneet tukea, niin suoraan kriisitilanteisiin ja poliittisten ohjeistusten kommunikoimiseen liittyvää tutkimusnäyttöä niistä ei juurikaan ole. Koemme silti, että akuutissa kriisitilanteessa on parasta hakea tukea niistä psykologisista teorioista, jotka parhaiten tilanteessa voivat auttaa. Kriisitilanteet vaativat ihmisille viestimistä, ja jokaisella viestijällä on vähintään piilevä teoria siitä, millainen viesti toimii. Kyse on lopulta vain siitä, vaikuttavatko taustalla tutkimuksessa tukea saaneet teoriat vai viestijöiden omat psykologiset arkiteoriat. Samalla kun me tutkijat toimimme aktiivisesti uuden tutkimusnäytön tuottamiseksi, katsomme velvollisuudeksemme myös tukea viestijöitä tarjoamalla heille juuri tällä hetkellä saatavilla olevaa parasta tietoa akuutin kriisin hallitsemiseksi.