Top News 2020

Maanantaiblogi

Varhaiset muistot vahvistuvat yhdessä muistellen

Muistatko kun teit lumienkelin ja lunta meni niskaan? Muistatko kun pikkuveli syntyi ja tulit sairaalaan katsomaan häntä? Muisteleminen auttaa muistamaan varhaisia muistoja. Näin toteavat muistitutkija Elaine Reese ja hänen kollegansa Otagon yliopistossa Uudessa-Seelannissa.

Vanhempien välillä on suuria eroja siinä, kuinka yksityiskohtaisesti he pyytävät lasta muistelemaan ja kertomaan päivittäisistä kokemuksista. Toiset vanhemmat kyselevät lapsiltaan muistelua vaativia avoimia kysymyksiä ja vahvistavat lapsen vastauksia keskustelun lomassa. Toiset vanhemmat puolestaan kyselevät suurpiirteisempiä kysymyksiä ja lapset kertovat vähemmän omia muistojaan tapahtumista.

Reese ja hänen kollegansa tutkivat, mitä vaikutuksia on sillä, kuinka paljon ja millä tavoin lapset muistelevat aiempia tapahtumia yhdessä vanhempiensa kanssa. Tutkimuksessa tarkasteltiin 3-5 -vuotiaita maorilapsia ja heidän äitejään. Maorit ovat Uuden-Seelannin alkuperäiskansaa. Maorikulttuurista tiedetään, että sanallisella muistelulla on suuri merkitys kulttuurisen ja historiallisen tiedon jakamisessa sukupolvelta toiselle. Maoriaikuisten tiedetään muistavan varhaisempia muistoja kuin esimerkiksi uusiseelantilaiset tai kiinalaiset aikuiset.

Reesen tutkimuksessa kerättiin tietoa siitä, miten esikoululaiset maorilapset ja heidän äitinsä muistelivat yhdessä tapahtumia, kuten päivittäisiä sattumuksia, syntymää, kulttuurisia rituaaleja ja lapsen tottelemattomuutta. Äidit nauhoittivat näihin teemoihin liittyviä kahdenkeskisiä keskusteluitaan lastensa kanssa. Nauhoitteista kerättiin tietoa äidin muistelun yksityiskohtaisuudesta ja lapsen kertomista omista muistoista tapahtumaan liittyen. Äidit raportoivat lisäksi, kuinka usein he yleensä keskustelevat tapahtumista lasten kanssa ja kuinka vahvasti perheet olivat kytköksissä maorikulttuuriin.

Tutkimus toi esiin, että muistelu liittyi vahvasti maorikulttuuriin. Lisäksi äidit, jotka kokivat perheen olevan vahvasti kytköksissä maorikulttuuriin, muistelivat lastensa kanssa useammin ja laajemmin menneitä tapahtumia kuin muut äidit. Muisteluhetken yksityiskohtaisuus puolestaan oli yhteydessä siihen, kuinka paljon muistoja lapset tuottivat keskusteluissa.

Aiemmissa tutkimuksissa muistelemisen on todettu edistävän lapsen kielellistä, kognitiivista ja sosiaalista kehitystä, kulttuurista riippumatta. On saatu viitteitä myös siitä, että lapsen ja vanhemman yhteistä muistelua voidaan opettaa ja näin voidaan vaikuttaa positiivisesti lapsen kehitykseen. Ja mikä tärkeintä, yhteiset muisteluhetket lapsen kanssa päivän sattumuksista, niin pienistä kuin suurista tapahtumista, ovat arvokkaita sellaisinaan, yhdessäolon hetkinä.

Elaine Reese puhui lasten muistin kehityksestä Gyllenbergin säätiön symposiumissa syyskuussa 2014.

Lähteenä käytetty artikkelia Reese, E., & Neha, T. (2014). Let's kōrero (talk): The practice and functions of reminiscing among mothers and children in Māori families. Memory, 1-12.

PsM, tutkija Kaisa Kanerva työskentelee Helsingin yliopistossa lasten työmuistia ja oppimista käsittelevän väitöstutkimuksen parissa.