Top News 2020

Maanantaiblogi

Avaa pikkujoulukausi kunnon show’lla

Mikä piristäisi enemmän kuin hyvän alustuksen kuuleminen kiinnostavasta aiheesta ja sitä seuraava tieteellisesti korkeatasoinen keskustelu kahden henkilön välillä? Tällä viikolla ympäri Suomea on tarjolla useampikin väitöstilaisuus psykologiasta kiinnostuneille.

Ulkomaiset tutkijatoverit usein ihmettelevät suomalaista väitöskirjanpuolustusperinnettä. Väitöstilaisuudet ovat julkisia ja kuka tahansa saa mennä niitä seuraamaan. Vastaväittäjän, kustoksen ja väittelijän astuminen saliin on juhlava hetki. Väittelijän lectio tiivistää vuosien työn tuloksen noin 20-30 minuutin puheeseen. Vastaväittäjän kysymykset ja väittelijän vastaukset ovat parhaimmillaan kiinnostavaa keskustelua, eikä yleensä noin parituntinen tilaisuus ehdi käydä pitkästyttäväksi.

Tämän viikon väitöstilaisuudet tuovat esiin psykologian laaja-alaisuuden; jokaiselle löytyy jotakin. Jos kiinnostaa liikunnan ja liikkumattomuuden yhteys koulumenestykseen ja kognitiiviseen toimintaan, kannattaa suunnata Jyväskylään. Heidi Syväoja väittää, että liikunnallisesti aktiiviset lapset menestyvät tarkkavaisuustestissä paremmin ja heidän kouluarvosanojensa keskiarvo on korkeampi vähän liikkuviin lapsiin verrattuna. Sen sijaan paljon tietokonetta käyttävät ja konsolipelejä pelaavat lapset suoriutuvat heikommin tarkkaavaisuuden joustavuutta ja työmuistia mittaavissa testeissä. Runsas ruutuaika on myös yhteydessä heikompiin kouluarvosanoihin.

Turun suunnalla pikkujoulua viettävät taas voivat viisastua perehtymällä yhteen tieteen suurista ratkaisemattomista kysymyksistä: mikä on tajunnallisuuden suhde aivojen neuraalisiin tapahtumiin. Mitä aivoissa tapahtuu kun yksilö saa elämyksellisen ja välittömän kokemuksen näkemästään kohteesta? Niina Salminen-Vaparanta väittää, että visuaalinen tajunta tulee esiin aivojen tapahtumasidonnaisissa herätevasteissa jo ennen valikoivaa tarkkaavaisuutta. Näköaivokuoren alueen V1 lisäksi myös viereinen alue V2 on välttämätön normaalille visuaaliselle tajunnalle. Tutkimuksessa myös onnistuttiin ehkäisemään tajunnallinen kokemus stimuloimalla TMS-menetelmällä aivojen LO-aluetta, mikä tukee käsitystä kyseisen alueen aktivaation merkityksestä tajunnallisen havainnon syntymisessä.

Jos ei jaksa odottaa lauantaihin saakka, jo perjantaina voi valita Helsingissä peräti kahden väitöksen välillä. Mari-Pauliina Vainikainen on tutkinut pitkittäistutkimuksen avulla taitojen ja asenteiden muutoksia sekä oppilaiden ja koulujen välisten erojen kehitystä. Koulupolun alussa tyttöjen ja poikien oppimisvalmius on yhtä hyvä, mutta koulun edetessä tyttöjen luetun ymmärtämisen taito kehittyy ensin hieman poikia nopeammin kun taas pojat suoriutuivat tyttöjä paremmin matemaattisessa ajattelussa. Kuudennella luokalla tytöt kuitenkin suoriutuivat arvioinneissa yleisesti poikia paremmin. Tukea tarvitsevat oppilaat taas jäävät jo ensimmäisten vuosien aikana muista jälkeen. Oppimistulosten erojen taustalta löytyy myönteisiä tai kielteisiä asenteita, ajankäyttöeroja osaamisen arviointitehtävissä ja kaveripiirin vaikutusta.

Jos kliininen psykologia tai psykometriikka on lähimpänä sydäntä, kannattaa suunnata kuulemaan Sebastian Thermanin väitettä. Psykoottisenkaltaiset kokemukset kuten harha-aistimukset ja harhaluulot edeltävät usein ensimmäistä psykoottista sairastumista ja niiden avulla voidaan ennustaa sairastumista. Väitöskirjassa käytetyt modernit psykometriset menetelmät parantavat sairastumisen ennustettavuutta kyselylomakkeilla. Ne myös tuovat esiin psykoottisenkaltaisten kokemusten eri ulottuvuuksia ja niiden yhteyttä psyykkiseen hyvinvointiin ja myöhempään psykiatriseen sairaalahoitoon. Esimerkiksi itsestä vieraantumisen kokemukset ennustavat psykoosiin sairastumista, kun taas hypomaaninen tai maaginen ajattelu ei ole yhteydessä mielenterveyteen.

LitM Heidi Syväojan psykologian väitöskirja "Physical activity and sedentary behaviour in association with academic performance and cognitive functions in school-aged children" esitetään Jyväskylän yliopistossa julkisesti tarkastettavaksi lauantaina 15. marraskuuta 2014, kello 12.00

PsM Niina Salminen-Vaparannan väitöskirja "The neural processes generating visual phenomenal consciousness: ERP and neuronavigated brain stimulation studies" (Visuaalisen tajunnan synnyttävät hermostolliset prosessit: navigoidulla aivostimulaatiolla ja ERP-menetelmällä tehdyt tutkimukset). esitetään Turun yliopistossa julkisesti tarkastettavaksi lauantaina 15. marraskuuta 2014, kello 12.

PsM Mari-Pauliina Vainikaisen väitöskirja "Finnish primary school pupils' performance in learning to learn assessments: A longitudinal perspective on educational equity (Oppimaan oppimisen arvioinneissa osoitetun osaamisen kehittyminen kuuden ensimmäisen kouluvuoden aikana: Seurantatutkimuksia koulutuksellisen tasa-arvon toteutumisesta)" esitetään Helsingin yliopistossa julkisesti tarkastettavaksi perjantaina 14. marraskuuta 2014, kello 12.00.

PsM Sebastian Thermanin väitöskirja "Mapping the Uncanny: Assessing dimensions of psychotic-like experiences for clinical utility (Käsittämätöntä kartoittamassa: psykoottisenkaltaisten kokemusten ulottuvuudet ja niiden kliininen hyöty)" esitetään Helsingin yliopistossa julkisesti tarkastettavaksi perjantaina 14. marraskuuta 2014, kello 12.00.