Artikkelien tiivistelmät (01/2024)
Kuka saa olla äiti? Itsellisen äitiyden moraaliset jännitteet
Itsellisillä äideillä tarkoitetaan naisia, jotka ovat saaneet lapsen tai lapsia hedelmöityshoidoilla tai adoption kautta itsellisesti. Kun vanhemmaksi tulo poikkeaa kulttuurisesta moraalisesta järjestyksestä, eettisen ”hyvän” ja moraalisen ”oikean” välillä on ristiriita. Tässä tutkimuksessa itsellisten äitien vanhemmuusidentiteettiä lähestyttiin kerronnallisesti ja Taylorin refleksiivisen itseyden eettinen–moraalinen-jaottelua hyödyntäen. Tutkimuksessa selvitettiin, miten suomalaiset, itsensä itsellisiksi äideiksi identifioivat naiset kertovat valinnastaan tulla äidiksi ja millaisia moraalisia jännitteitä on tunnistettavissa tästä kerronnasta. Aineistona olivat 22:n itsellisen äidin kerronnalliset haastattelut. Heidän kerronnastaan oli löydettävissä kolme moraalista jännitettä: 1) vastuullinen valinta versus riski lapselle, 2) juridinen, sosiaalinen ja psykologinen vanhemmuus versus geneettinen ja biologinen vanhemmuus sekä 3) itsellinen äitiys versus parisuhdevanhemmuus. Kerronnallisten jännitteiden avulla hahmottui itsellisen äitiyden sosiaalinen ja kulttuurinen tila, jota muokkaavat yhtäältä ihanteet ja käsitykset oikeanlaisesta, parisuhteeseen kiinnittyvästä perhemallista ja toisaalta lapsen hyvinvointiin ja etuun liittyvät arvot ja normit. Samalla itselliset äidit kerronnallaan kyseenalaistivat vallitsevia kulttuurisia ja sosiaalisia normeja ja tekivät näkyväksi erilaisia tapoja perustaa perhe ja toimia äitinä.
Avainsanat: itsellinen äitiys, lisääntymisen oikeudenmukaisuus, moraali, narratiivinen tutkimus, perhekäsitykset, vanhemmuusidentiteetti
”Vahva, kylmä ja kova” – kuvauksia urheilijan vaativuudesta integratiivisessa lyhytterapiassa
Urheilussa menestymiseen tarvitaan urheilijaa, joka suhtautuu vaativuudella itseensä ja kehittymiseensä, vaikkakin vaarana on urheilijan pahoinvointi. Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin sitä, millaisena urheilijan vaativuus ilmenee ja mitä sen taustalla on kernbergiläisen objektisuhdeteorian ja kognitiivis-konstruktivistisen mielen mallin, erityisesti syömishäiriöisen merkitysorganisaation, valossa. Kyseessä on yhden informantin tapaustutkimus vaativuudesta. Aineistona toimivat urheilija ”Aatun” viidentoista kerran koulutuspsykoterapian äänitallenteet ja terapeutin muistiinpanot tapaamisista. Aineistosta poimittiin tarkempaan tutkimiseen kohtia, joissa ilmeni vaativuutta ja sen taustalla vaikuttavia tekijöitä. Tuloksissa heijastui vaativuus voittaa pakottavana toimintatapana. Tämä suojasi huonommuuden kokemukselta ja ilmensi haurasta minäkokemusta. Tämän tutkimuksen anti auttaa kliinisessä työssä ymmärtämään urheilijalle ongelmalliseksi muodostunutta vaativuuden kokemusta laajentaen samalla urheilupsykologista teoriakenttää. Tutkimuksen tulokset voivat soveltua myös muihin toimintaympäristöihin.
Avainsanat: urheilija, vaativuus, integratiivinen lyhytterapia, objektisuhdeteoria, syömishäiriöinen merkitysorganisaatio
Yläkoulun oppilaiden sosioemotionaalisten taitojen profiilit ja kouluinto koronapandemian aikana syksyllä 2020
Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli tunnistaa peruskoulun 8.-luokkalaisten oppilaiden sosioemotionaalisten taitojen profiileja koronapandemian aikana syksyllä 2020. Lisäksi tutkimus selvitti, miten oppilaiden sosioemotionaalisten taitojen profiilit erosivat kouluinnon ja sukupuolen suhteen. Tutkimukseen osallistui 981 oppilasta (53.8 % tyttöjä, 43.7 % poikia, 2.5 % muunsukupuolisia tai tieto puuttuu) Helsingin alueen kouluista. Kaksivaiheisen klusterianalyysin avulla aineistosta oli mahdollista tunnistaa neljä sosioemotionaalisten taitojen profiilia: akateemisesti kimmoisten ja yhteenkuuluvien (30 %), matalien sosioemotionaalisten taitojen (27 %), sinnikkäiden, uteliaiden ja yhteenkuuluvien (23 %) ja korkeiden sosioemotionaalisten taitojen (20 %) profiilit. Tytöt kuuluivat todennäköisemmin sinnikkäiden, uteliaiden ja yhteenkuuluvien profiiliin tai matalien sosioemotionaalisten taitojen profiiliin. Pojat kuuluivat todennäköisemmin akateemisesti kimmoisten ja yhteenkuuluvien profiiliin tai korkeiden sosioemotionaalisten taitojen profiiliin. Koronapandemian aikana syksyllä 2020 kouluintoa raportoivat eniten oppilaat, jotka kuuluivat korkeiden sosioemotionaalisten taitojen profiiliin, ja vähiten oppilaat, jotka kuuluivat matalien sosioemotionaalisten taitojen profiiliin. Tuloksista voidaan päätellä, että yläkoulun oppilailla on erilaisia vahvuuksia sosioemotionaalisissa taidoissa, mikä voi heijastua eroihin kouluinnossa.
Avainsanat: sosioemotionaaliset taidot, kouluhyvinvointi, voimavarat, nuoret, profiilianalyysi, COVID-19-pandemia
Matematiikka-ahdistus ja sen yhteys matematiikan osaamiseen kolmannella luokalla
Matematiikka-ahdistus on useissa tutkimuksissa liitetty heikompaan matematiikan osaamiseen. Tutkimusta alakouluikäisten oppilaiden matematiikka-ahdistuksesta ja sen yhteydestä matematiikan osaamiseen on kuitenkin vielä vähän. Tämä tutkimus selvitti, eroaako matematiikan osaaminen niillä oppilailla, joilla on matematiikka-ahdistusta, verrattuna niihin, joilla ei ole matematiikka-ahdistusta. Lisäksi kontrolloitiin sukupuolen ja iän vaikutus. Osallistujina oli 204 norjalaista kolmasluokkalaista (ikä KA = 8 v 10 kk). Oppilaat vastasivat matematiikka-ahdistusta kartoittavaan kyselyyn. Tämän perusteella heidät jaettiin kahteen ryhmään: niihin, joilla oli jonkinasteista matematiikka-ahdistusta (n = 21), ja niihin, joilla ei ollut matematiikka-ahdistusta (n = 183). Matematiikan osaamista arvioitiin yhteen- ja vähennyslaskun sujuvuuden testillä ja kolmannen luokan matematiikan oppisisältöjen testillä. Matematiikka-ahdistusta kokevat oppilaat olivat kaikissa matematiikan taidoissa heikompia kuin oppilaat, joilla ei ollut matematiikka-ahdistusta. Ryhmien välinen ero säilyi, kun sukupuoli ja ikä kontrolloitiin. Tutkimus osoitti, että osa oppilaista kokee matematiikka-ahdistusta jo alaluokilla, ja se on yhteydessä myös heikompaan osaamiseen matematiikassa. Tästä syystä oppilaiden matematiikka-ahdistukseen ja heikkoihin taitoihin tulisi kiinnittää huomiota jo alimmilla luokilla, jotta niihin voidaan puuttua mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.
Avainsanat: aritmetiikka, matematiikka, matematiikka-ahdistus, sukupuoliero