Psykoterapiassa tapahtuvaa muutosta on usein tutkittu asiantuntijalähtöisesti ja asiakkaan asema muutoksen määrittelijänä on jäänyt syrjään. Tämä tutkimus vastaa tähän puutteeseen tarkastelemalla, miten psykoterapian asiakkaat kuvasivat vapaamuotoisissa terapiaansa liittyvissä kirjoitelmissa psykoterapian seurauksena tapahtunutta muutosta. Tutkimusaineistona olivat yhden psykoterapeutin asiakkaiden kirjoitelmat (N = 30). Terapeutti toimi sekä tutkijana että asiakkaiden terapeuttina. Tutkimuksen menetelmällisenä lähtökohtana oli aineistolähtöinen teoria (engl. grounded theory). Analyysin pohjalta rakentui aineistoteoreettinen malli psykoterapian seurauksena tapahtuneesta muutoksesta asiakkaiden kertomana.
Artikkelissa tarkastellaan opiskeluhuollon monialaiseen asiantuntijaryhmään osallistuvan oppilaan, ammattilaisten ja huoltajan kokemuksia oppilaan tuen järjestämisen ehdoista ja mahdollisuuksista. Kokemuksia tarkastellaan subjektitieteellisen ja systeemisen psykologian käsittein. Aineisto on kerätty koulupäivän aikana yhdessä monialaisen asiantuntijaryhmän tapaamisessa, johon osallistui oppilaan ja hänen kahden huoltajansa lisäksi kuusi ammattilaista. Perustelumallitarinoiden muotoon kiteytetystä aineistosta tunnistettiin kullekin taholle tuen järjestymisen näkökulmasta olennaisia olosuhteita ja toimintaperusteita. Näin kyettiin hahmottamaan, millaiset käsitykset ja ajatukset ohjaavat tuen järjestämisestä käytävää keskustelua.
Itsemääräämisteoria (engl. Self-Determination Theory) selittää yksilön käyttäytymistä, hyvinvointia ja persoonallisuuden kehittymistä. Se on noussut viime vuosina yhdeksi johtavista motivaatiopsykologisista teorioista. Teoriaa on käytetty laajasti suomalaisissa tutkimuksissa ja käytännön sovelluksissa esimerkiksi koulutuksen ja oppimisen, työelämän, liikuntapsykologian ja terveyden edistämisen aloilla 1990-luvulta lähtien. Teorian käsitteiden suomentaminen on ollut kirjavaa: aina teorian nimestä lähtien käsitteet ovat vaihdelleet sekä tutkimus- että populaarikirjallisuudessa. Osa käännöksistä on aiheuttanut väärinkäsityksiä teorian sisällöstä. Tämän artikkelin tavoitteena on yhdenmukaistaa teorian suomenkielistä käsitteistöä ja korjata yleisiä väärinkäsityksiä sekä ehdottaa keskeisimmille käsitteille sellaisia suomenkielisiä vastineita, jotka ovat alkuperäisten käsitteiden kanssa merkitykseltään yhtäläiset erityisesti tieteellisissä konteksteissa. Ensin esittelemme teorian, sen keskeisimmät käsitteet ja menetelmämme suomennosten valintaan.