”Tiimissäni on robotti ja en ole varma onko minun tarkoitus kohdella sitä vertaisena vai nähdä se työkaluna, jonka avulla työt saadaan tehtyä. En tiedä miltä tämä minusta tuntuu.” (Käännös: Nina Savela)

Kuten valtamediassa julkaistujen artikkeleiden ja sosiaalisen median keskusteluista voimme huomata, robotisaatio ja sen tulevaisuus kiinnostaa ja puhututtaa ihmisiä talousasiantuntijoista tavallisiin kansalaisiin. Kansalaiset osallistuvat eri alustoilla käytyihin keskusteluihin jakamalla toiveitaan, pelkojaan ja odotuksiaan robottiteknologioiden hyödyntämisestä useilla elämänalueilla.

Viimeaikainen kehitys sosiaalisen robotiikan parissa on suunnannut kehittäjien ja päättäjien kiinnostusta hyödyntää robotteja aiempaa enemmän sosiaalisissa ympäristöissä ja sosiaalisissa tehtävissä. Kehityskulku robottien sosiaalisten toiminnallisuuksien parantamisesta koskee myös työelämää, minkä seurauksena vuorovaikutteiset ja yhteistyörobotit tulevat yleistymään työpaikoilla tulevaisuudessa. Sosiaalisen ympäristön kuten työpaikan, työyhteisön tai tiimin jakaminen uuden sukupolven robottien kanssa on kuitenkin murros, joka asettaa työntekijöille uudenlaisia sosiaalisia ja psykologisia vaatimuksia. Tästä syystä tarvitaan tulevaisuuteen suuntautuvaa tutkimusta mahdollisimman varhaisessa vaiheessa uutta teknologista murrosta. Näin voidaan ehkäistä kielteistä siirtymää, jossa sivuutetaan niiden ihmisten näkemykset ja hyvinvointi, joiden jokapäiväiseen elämään muutos vaikuttaa eniten.