Syömishäiriöoireilua esiintyy tutkimuksista riippuen noin 10–25 prosentilla korkeakouluopiskelijoista. Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin syömishäiriöoireiden yleisyyttä viidestä kysymyksestä koostuvalla Sick, Control, One Stone, Fat, Food (SCOFF) -syömishäiriöseulalla arvioituna suomalaisilla yliopisto- ja ammattikorkeakouluopiskelijoilla (naisia 65.3 %, miehiä 34.7 %). SCOFF-seulan pisteiden perusteella tutkittavat jaettiin kahteen ryhmään. Lisäksi syömishäiriöiden yleisyyttä tutkittiin kysymällä opiskelijoilta, onko heillä lääkärin toteama syömishäiriö, joka on oireillut tai vaatinut hoitoa kuluneen vuoden aikana. Tutkimuksessa käytetty aineisto (n = 3110) on osa vuoden 2016 Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön valtakunnallista Korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimusta (KOTT). Vastaajista 10.3 prosenttia kuului syömishäiriön riskiryhmään SCOFF-kyselyllä arvioituna. Lisäksi vastaajista 1.3 prosenttia raportoi, että heillä on lääkärin toteama syömishäiriö. Naisilla, ammattikorkeakouluopiskelijoilla ja niillä, joilla oli korkeampi painoindeksi, havaittiin esiintyvän enemmän syömishäiriöoireita. Iällä ei havaittu olevan yhteyttä syömishäiriöoireiluun.
Työyksinäisyys viittaa kielteisiin tunteisiin, jotka kumpuavat työhön liittyvien merkityksellisten sosiaalisten suhteiden kaipuusta. Etä- ja hybridityö ovat riskitekijöitä työyksinäisyydelle, jonka on osoitettu olevan haitallista niin työntekijälle kuin organisaatioillekin. Tässä tutkimuksessa esitellään työyksinäisyyden käsite ja validoidaan suomenkielinen mittari sen arvioimiseksi. Validointitutkimus perustuu COVID-19-pandemian aikana sekä opetusalan ammattilaisilta kerättyyn poikkileikkausaineistoon (N = 1348) että teknologiateollisuuden alalla toimivasta yrityksestä kerättyyn pitkittäisaineistoon, jossa 1 257 henkilöä vastasi ensimmäiseen kyselyyn ja 496 kaikkiin kolmeen. Työyksinäisyysmittarin rakennevaliditeettia tarkasteltiin konfirmatorisella faktorianalyysilla ja korrelaatiotarkasteluilla. Työyksinäisyysmittarin rakennevaliditeetti ja reliabiliteetti osoittautuivat hyväksi, jonka lisäksi mittari oli ryhmä- ja aikainvariantti. Työyksinäisyysmittari oli teorian ja aiempien tutkimusten mukaisesti yhteydessä muihin ilmiöihin.