Psykologia alkoi muotoutua itsenäiseksi tieteenalaksi 1800-luvun loppupuolella. Suomessakin seurattiin kehkeytyvän psykologian ensiaskeleita tarkoin. Esimerkkinä voi mainita vaikka Arvi Grotenfeltin mainion artikkelisarjan kokeellisesta psykologiasta Valvoja-lehdessä vuosina 1886–1887. Valvojan ohella filosofien Ajatus oli 1900-luvun alkuvuosina tärkeä kanava psykologisen tutkimuksen julkaisemiselle.

Psykologisen tiedon omaksumisen ensimmäisen vaiheen kontekstina oli pyrkimys oman kansallisvaltion luomiseen. Suomen kielellä oli tässä tietenkin keskeinen rooli. Kansakunta ei voi kehittyä sivistysvaltioksi, jos se ei pysty puhumaan tieteen uusimmista saavutuksista omalla kielellään.

Akateemisilla julkaisuilla oli tässä kohden kaksinainen tehtävä – kansainvälisen keskustelun välittäminen Suomeen ja samalla uusien suomalaisten käsitteiden rakentaminen. Psykologian valtakieli tuohon aikaan oli saksa, ja niinpä monet saksalaiset termit, jotka ovat olleet haasteita englannin kielelle, saivat luontevan suomalaisen asunsa. Sielutieteen käsitteestä tosin pidettiin kiinni pitkälle 1960-lukuun.