Vuosi 2012 on monella vielä tuoreessa muistissa helsinkiläisen ja suomalaisen sosiaalipsykologian 50-vuotisjuhlavuotena. Tässä artikkelissa teemme katsauksen sosiaalipsykologian tieteenalan kehitykseen ja aseman muutoksiin vuosina 2012–2022 Helsingin yliopistossa. Lopuksi kohdistamme katseen tulevaisuuteen.

Klaus Helkama, Anna-Maija Pirttilä-Backman ja Karmela Liebkind (2012) nimesivät vuosikymmenen 2002–2012 Helsingin sosiaalipsykologian historiassa tunnustusten, yhteistyön ja rakenteiden muutoksen ajanjaksoksi. Ajanjaksoa 2012–2022 kuvaa edelleen vahvasti rakenteiden muutos. Myös kasvu sekä tutkimustoiminnassa että opiskelijoiden määrässä – joskaan ei tutkimus- ja opetushenkilöstön määrässä – kuvaa mennyttä kymmenvuotiskautta. Ajanjaksoa voisi nimittää myös globaalien kriisien vuosikymmeneksi, jolloin sosiaalipsykologisen tutkimustiedon merkitys ja sovellettavuus nousivat jälleen kerran hyvin esille.

Vuoden 2015 pakolaiskriisi toi Eurooppaan 1.3 miljoonaa turvapaikanhakijaa. Sotaa pakenevien määrä oli suurin sitten toisen maailmansodan. Äärioikeistolainen liike, poliittinen populismi, yhteiskunnallinen polarisaatio ja pakolaisten vastaanotto nostivat esiin kysymyksiä, joihin sosiaalipsykologien on ollut tärkeä tarttua. Tieteenalan tutkijoiden toimesta pakolaisille tarjottiin myös yliopistotasoista ja Suomen yhteiskuntaa tutuksi tekevää koulutusta.