Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää henkilösuuntautunutta tutkimusotetta hyödyntäen, millaisia opiskeluhyvinvoinnin taso- ja kehitysryhmiä korkeakouluopiskelijoilla on löydettävissä koronapandemian aiheuttaman etäopiskelujakson aikana ja miten löydetyt ryhmät eroavat pystyvyysuskon ja yhteenkuuluvuuden kokemusten suhteen. Tutkimuksessa hyödynnettiin kuuden kuukauden seuranta-aineistoa, joka kerättiin vuonna 2020 huhtikuussa (T1), kesäkuussa (T2) ja lokakuussa (T3) Tampereen korkeakouluyhteisön yliopisto- ja ammattikorkeakouluopiskelijoilta (n = 612). Tulokset osoittivat, että aineistosta oli löydettävissä kolme opiskeluhyvinvointiryhmää: opiskelun imuiset (38 %), imua ja uupumusasteista väsymystä kokevat (36 %) sekä uupumusasteisesti väsyneet (26 %) opiskelijat.
Nuorilla ilmastonmuutokseen liittyvät huolet, ahdistus, epävarmuus ja turvattomuuden tunne ovat kasvaneet ympäri maailmaa. Nuorten hyvinvointi on yhteydessä heidän taipumuksiinsa toimia ympäristövastuullisesti. Tämä tutkimus vastaa kahteen tutkimuskysymykseen: 1) Millaisia ilmastonmuutokseen liittyviä nuorten hyvinvointi- ja toimintaprofiileja voidaan tunnistaa? 2) Miten profiilit eroavat toisistaan taustamuuttujien ja yleisten hyvinvointitekijöiden perusteella? Tutkimusaineistona oli 886 pääkaupunkiseudun 18–20-vuotiasta lukiolaisnuorta. Tutkimuksessa tunnistettiin latentin profiilianalyysin avulla kolme profiilia: ilmastonmuutoksesta ylikuormittuneet (14 %), ilmastoahdistuneet (42 %) ja ilmastonmuutoksesta itsensä ulkoistajat (44 %). Ilmastonmuutoksesta ylikuormittuneet kokivat eniten ilmastonmuutokseen liittyvää emotionaalista väsymystä ja riittämättömyyden tunnetta sekä osallistuivat aktiivisimmin ympäristövastuulliseen toimintaan.
Nykypäivän työelämä ei ole enää samalla tavoin vakaata ja ennakoitavaa kuin aikaisemmin, joten työntekijöiltä vaaditaan entistä enemmän uudistumista ja uuden oppimista. Tämä uudistuminen tapahtuu usein kompleksisessa ja monitasoisessa organisaatiotodellisuudessa, jossa keskeistä on yhteistyö, avoin kommunikaatio ja uskallus uuden kokeilemiseen. Jotta työntekijät uskaltavat jakaa ideoitaan ja ajatuksiaan ja kokeilla uutta, tarvitaan psykologista turvallisuutta. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää psykologisen turvallisuuden tilaa suomalaisessa työelämässä ja sen yhteyksiä uudistavaan toimintaan. Aineistona käytettiin Tilastokeskuksen vuoden 2018 Työolotutkimuksen aineistoa. Tutkimusjoukko rajautui niihin, jotka työskentelivät tiimissä ja joilla oli yhteinen tehtävä ja mahdollisuus itse suunnitella työtään (n = 3028). Analyyseissa hyödynnettiin logistisia regressiomalleja.