Ukrainan sodan myötä sota­traumat ja pakolaisuus koskettavat meitä eurooppalaisia uudella tavalla. Venäjä käynnisti helmikuun lopussa 2022 sotilaallisen hyökkäyksen Ukrainaan, ja toukokuussa jo kuuden miljoonan ukrainalaisen tiedettiin paenneen sotaa erityisesti naapurimaihin Puolaan, Romaniaan ja Moldovaan, mutta myös muihin Euroopan maihin Suomi mukaan lukien. Joko turvapaikkahakemuksen tai tilapäisen suojelun (tai molempien) hakemuksen jättäneitä ukrainalaisia oli Suomessa kesäkuun alkuun mennessä 25 945. Maassamme elää sotaa paenneita henkilöitä ja perheitä myös Lähi-idästä, Afganistanista ja Afrikasta.

Useimmat sotaa pakenevat, lapset ja nuoret mukaan lukien, sopeutuvat muuttuneeseen tilanteeseen hyvin. Läheistensä tuella sekä omia selviytymiskeinojaan hyödyntäen he pystyvät jatkamaan jokapäiväistä elämäänsä kohtuullisen nopeasti ja käsittelemään vaikeita tunteita osana arkeaan. Huoli sotaa pakenevien hyvinvoinnista on kuitenkin aiheellinen. Osa pakolaisista kärsii sopeutumisongelmista, sosiaalisista ja psyykkisistä haasteista sekä mielenterveyden ongelmista, joihin tarvitaan ammattimaista apua. Yhteisöllä, johon sotaa pakenevat tulevat, on suuri merkitys sen suhteen, miten sopeutuminen uuteen arkeen onnistuu ja kuinka kuormittavaa se on. Yhteisön kaikki jäsenet voivat siis edesauttaa hyvää sopeutumista ja ennaltaehkäistä pelon ja ahdistuksen tunteita uudessa ympäristössä.