KT, professori, Kasvatustieteellinen tiedekunta, Helsingin yliopisto.

Tällä hetkellä keskityn tutkimuksessani tutkimaan sitä, miten päiväkoti-ikäisten lasten liikkuminen ja varhaisten matemaattisten taitojen kehitys ovat yhteydessä toisiinsa.

Tutkimusaihe on ajankohtainen ainakin kahdesta syystä. Ensimmäinen liittyy matemaattisten taitojen merkitykseen lapsen ja nuoren koulupolulla sekä sijoittumisessa yhteiskuntaan. Tiedämme aiemman tutkimuksen perusteella, että matemaattiset taidot alkavat kehittyä varhain ja jo päiväkoti-ikäisten lasten osaamista tarkasteltaessa voidaan tunnistaa sellaiset lapset, joille myöhemmin kehittyy matemaattisia oppimisvaikeuksia. Matemaattisten oppimisvaikeuksien on todettu olevan selkeässä yhteydessä nuoren koulupudokkuuteen ja yhteiskuntaan osallistumattomuuteen. Matemaattisten taitojen on todettu paranevan, kun taitoja opetetaan ja harjoitellaan tutkimukseen perustuvilla menetelmillä muun matematiikan opetuksen ohella päiväkodissa ja peruskoulussa. Valitettavasti on kuitenkin niin, että intervention avulla saatu taitojen paraneminen usein lakkaa, kun ylimääräinen harjoittelu lopetetaan. Minua on vaivannut jo pitkään, mitä pitäisi tehdä toisin, että suotuisa oppiminen intervention aikana jatkuisi? Samaan aikaan liikuntatieteilijät raportoivat lasten liikkumisaktiivisuuden ja motoristen taitojen olevan yhteydessä akateemiseen osaamiseen. Jäin miettimään, voisiko liikkumista hyödyntää matemaattisten taitojen interventioissa niin, että interventiot olisivat vaikuttavampia? Kirjallisuuteen tutustuttuani oivalsin, että tiedämme aivan liian vähän pienten lasten liikkumisen ja motoristen taitojen yhteydestä varhaisten akateemisten taitojen oppimiseen.