Pääkirjoitus (04/2020): Identiteetti elämänkulussa
Sana identiteetti on yleistynyt viime vuosina niin arkikielessä kuin eri tieteenalojen tutkimuksessa. Etenkin tieteenalojen välillä, mutta myös niiden sisällä identiteetin käsitteen määrittely on kirjavaa. Kuten Pitkänen ja Westinen (2018) toteavat, ”identiteetillä voidaan viitata lähes mihin tahansa asiaan, joka on oleellinen yksilön tai ryhmän kannalta”. Tarvitaankin selkeyttä identiteettikäsitteen ja lähestymistavan määrittelyyn sekä ymmärrystä eri tieteenalojen tuomista näkökulmista ja lisäarvosta identiteetin tutkimukseen.
Teemanumeromme kokoaa uutta suomalaista, kansainvälisesti vahvaa psykologista identiteettitutkimustietoa. Sen artikkelit tarkastelevat identiteettiä ja sen yhteyksiä ihmisen hyvinvointiin ja toimintaan elämänkulun eri vaiheissa nuoruudesta keski-ikään. Artikkeleissa käytetään sekä henkilö- että muuttujasuuntautuneita lähestymistapoja ja eri menetelmiä identiteetin arvioimiseksi. Identiteettiprosessien taustalla vaikuttavat kulttuurin ja yhteiskunnan mahdollistamat vaihtoehdot, arvot ja suuntaukset. Siksi suomalaisilla aineistoilla tehdyllä tutkimuksella on erityistä kiinnostavuutta Suomessa. Artikkeleita taustoitetaan laajasti kansainvälisesti julkaistulla tutkimuksella.