Artikkelien tiivistelmät

Artikkelien tiivistelmät (03/2021)

Aku Kallio

Lasten televisionkatselun rajoittamisen sosiaaliset käytänteet

Lasten mediankäytön valvominen ja rajoittaminen on merkittävä haaste nykyperheissä. Tässä artikkelissa tarkastellaan lasten mediankäytön valvontaa sosiaalisena toimintana, jossa lapsi ja vanhempi ottavat erilaisia valta-asemia neuvotellessaan mediankäytöstä. Aineistona on 26:ssa suomalaisessa perheessä kuvattu videoaineisto, josta on poimittu tilanteet (= 44), joissa vanhempi rajoittaa lapsen mediankäyttöä. Metodina käytetään soveltavaa keskustelunanalyysia. Tulokset osoittavat, miten lasten mediankäytön rajoittaminen on kytköksissä paitsi lasten käyttämiin mediasisältöihin ja käytön määrään, myös lasten sosiaalistamiseen sekä perheen arjen hallintaan. Lisäksi artikkelissa tarkastellaan lasten omaa toimijuutta ja keinoja vastustaa vanhempien valtaa sekä esitetään, miten nämä keinot vaihtelevat iän myötä.

Avainsanat: lasten mediankäyttö, vuorovaikutus, direktiivit, perhe, sosialisaatio


Juuli Halonen, Rosa Rintala, Matilda Sorkkila, Anna Rönkä & Kaisa Aunola

Vanhempien käsitykset ihannevanhemman ominaisuuksista sekä yhteiskunnan vanhemmille asettamista ihanteista Suomessa

Vanhemmuuden ihanteet heijastavat yksilön ja ympäröivän yhteisön normeja, ja niiden voidaan näin nähdä edustavan vanhemmuuteen ja vanhemman rooliin liittyviä odotuksia ja velvoitteita. Tässä Vanhemmuuden voimavara- ja kuormitustekijät (VoiKu) -tutkimushankkeen osatutkimuksessa kartoitettiin kyselylomakkeen avulla 1 431 vanhemman käsityksiä ihannevanhemmasta sekä yhteiskunnan vanhemmille asettamista ihanteista Suomessa. Teema-analyysin tulokset osoittivat, että äitien ja isien käsitykset ihannevanhemmasta olivat samankaltaisia. Molemmat sukupuolet raportoivat ihannevanhemman ominaisuuksiksi tyypillisimmin muun muassa kategorioihin rakastava, kärsivällinen ja kurinpitäjä kuuluvia ominaisuuksia. Vanhempien näkemykset yhteiskunnan vanhemmille asettamista ihanteista poikkesivat vanhempien omista ihanteista ja heijastelivat suorituskeskeisiä arvoja: tyypillisinä yhteiskunnan ihanteita kuvaavina luokkina näyttäytyivät epäitsekäs, urasuuntautunut & kouluttautunut, varakas, kotitaloustaitoinen, aikaansaava ja kaikkivoipa, jotka eivät tulleet esiin omia ihanteita raportoitaessa. Koska koetut ulkoapäin tulevat odotukset vanhemmille ja ristiriita vanhempien omien ihanteiden ja koettujen yhteiskunnan ihanteiden välillä voivat heijastua vanhemman hyvinvointiin, vanhemmille asetetut ihanteet ja odotukset ja näihin liittyvät ristiriidat olisi hyvä ottaa huomioon vanhemmuutta tuettaessa.

Avainsanat: ihannevanhempi, ihanneäiti, ihanneisä, yhteiskunnan ihanteet, vanhemmuuden ihanteet


Alar Kaskikallio, Patrick Jern & Minja Westerlund

HEXACO-PI-R-persoonallisuuskyselyn suomenkielisen version psykometriset ominaisuudet: komponenttirakenne ja reliabiliteetit

HEXACO-PI-R mittaa persoonallisuutta kuudella pääulottuvuudella (Rehellisyys-Nöyryys, Emotionaalisuus, Ulospäinsuuntautuneisuus, Sovinnollisuus, Tunnollisuus, Avoimuus kokemuksille) ja 25 ala-asteikolla. Kyselyn komponenttirakenne on todennettu aikaisemmissa tutkimuksissa monella eri kieliversiolla. Tässä tutkimuksessa tarkastelimme HEXACO-PI-R:n suomenkielisen version psykometrisiä ominaisuuksia ja komponenttirakennetta laajalla suomalaisella aineistolla. Lopullisessa otoksessa oli 5 724 henkilöä (68.8 % naisia; iän KA = 30.70 vuotta ja KH = 8.27 vuotta). HEXACO-PI-R:n suomenkielisen version psykometriset ominaisuudet olivat pääosin hyväksyttävällä tasolla. Kyselyn rakennetta tutkittiin eksploratiivisella komponenttianalyysilla ja konfirmatorisella faktorianalyysilla, jotka antoivat ristiriitaisia tuloksia. Eksploratiivinen komponenttianalyysi tuki alkuperäistä kuuden komponentin mallia: Jokaiselle pääulottuvuudelle latautui odotetusti neljä ala-asteikkoa, minkä lisäksi ilmeni muutamia ristiinlatauksia. Kyselyn sata väittämää latautuivat myös ala-asteikoille pääosin odotetusti. Selvän poikkeuksen muodostivat Avoimuus kokemuksille -pääulottuvuuden väittämät: nämä latautuivat neljälle komponentille, jotka eivät kuitenkaan vastanneet pääulottuvuuden ala-asteikkoja odotetulla tavalla. Konfirmatorinen faktorianalyysi puolestaan ei antanut tukea kuuden faktorin mallille. HEXACO-PI-R:n suomenkielistä versiota voi suositella käytettäväksi persoonallisuuspiirteiden arvioimiseen tietyin varauksin. Esimerkiksi ala-asteikkojen pisteitä tulisi tulkita harkiten. Jatkossa olisi suositeltavaa tarkastella etenkin suomenkielisen HEXACO-PI-R:n yhteyksiä muihin yleisesti käytettyihin persoonallisuuskyselyihin. Lisäksi tarvitaan lisää tutkimusta kyselyn rakennevaliditeetista.

Avainsanat: HEXACO, persoonallisuus, persoonallisuuden arviointi, piirreteoria, komponenttianalyysi