Lasten neuropsykologinen kuntoutus Suomessa – kyselytutkimus tekijöistä, sisällöistä ja käytännöistä
Tutkimuksessa selvitettiin lasten neuropsykologisen kuntoutuksen tilannetta Suomessa. Tietoa kerättiin kuntoutuksen toteuttajista, sisällöistä ja kuntoutusprosessien käytännöistä. Kysely toteutettiin verkossa, ja tuloksia vertailtiin pääkaupunkiseudulla ja Etelä-Suomessa toimivien (n = 33) ja muualla Suomessa toimivien (n = 37) välillä. Vastaajat olivat hyvin koulutettuja, 86 prosentilla oli neuropsykologian erikoistumiskoulutus ja monella lisäksi muita koulutuksia. Kuntoutustyön määrät tai rakenteet eivät eronneet maantieteellisten ryhmien välillä. Kuntoutus kohdistui yleisimmin peruskouluikäisiin, tulosyynä lukivaikeus tai tarkkaavuushäiriö, kuntoutuksen kohteina akateemiset taidot (lukemisen, kirjoittamisen ja matematiikan vaikeudet) sekä tarkkaavuus ja toiminnanohjaus. Kognitiivisen kuntoutuksen osuus työstä oli noin puolet, loppuosa jakautui psykoedukaation sekä psyykkisen ja psykososiaalisen tuen antamisen välille. Yksilöllisesti kuntoutujalle räätälöidyt menetelmät, läheisten ohjaus ja yhteistyöneuvottelut nousivat yleisimmiksi toimintatavoiksi. Eroja maantieteellisten ryhmien välillä ilmeni ainoastaan kuntoutusta edeltävän alkututkimuksen ja sen jälkeisen tuloksellisuuden arvion toteuttamisen käytännöissä. Näiden tekijä Etelä-Suomessa oli yleisemmin toinen neuropsykologi. Tutkimus osoittaa, että lasten ja nuorten kuntoutustyössä tarvitaan laaja-alaista tietämystä erityyppisistä kehityksellisistä ongelmista, terapeuttista työskentelyotetta sekä yhteistyötä lapselle tärkeän lähiverkoston kanssa. Saatua tietoa voidaan käyttää neuropsykologisen kuntoutustyön kehittämisessä.
Avainsanat: neuropsykologinen kuntoutus, lapset, nuoret, käytännöt, kysely