Tarttuessani vuoden vaihteessa filosofi Frank Martelan teokseen Elämän tarkoitus: suuntana merkityksellinen elämä olin varsin vastaanottavaisessa mielentilassa. Vuosi 2020 oli tarjoillut lukuisia otollisia hetkiä oman elämän ja sen merkityksellisyyden pohtimiseen. Etätyö on jatkunut kohta vuoden ilman riittävää sosiaalista yhteyttä työtovereihin, spontaaneja, iloa tuottavia ovensuukeskusteluja ja kahvihetkiä kollegoiden kanssa. Työni on supistunut yksinäiseksi kyyhöttämiseksi sohvan nurkassa, ja työhön liittyvää merkityksellisyyden tunnetta on ollut paikoin hankalaa pitää yllä. Mikä tarkoitus tällä kaikella on? Mitä minä todella haluan tehdä elämälläni? Huomaisiko kukaan, jos vain joku päivä lakkaisin tekemistä tätä?
