Ihminen aloittaa kyselemisen lapsena: mikä tuo on, miksi noin tapahtuu. Tiedonkäsittelyn ja toimintamahdollisuuksien laajentuessa kysymysten lajit eivät ehkä paljon muutu, mutta vastaukset muuttuvat. Tämä on edellytys sille, että yhdessä opimme kuvaamaan maailmaa tarkemmin ja esittämään parempia arvauksia niistä mekanismeista, jotka luovat meille maailmamme. Väitöstutkimuksessani tartun yhteen miksi-kysymykseen ja tarkastelen sen mahdollista vastausta. Tarkastelen, voivatko niin kutsutut psykologiset perustarpeet selittää hyvinvoinnin vaihtelua työssä, ja jos voivat, kuinka ne sen tekevät. Työelämä ja työhyvinvointi ovat tärkeitä tutkimuskohteita ilmeisistä syistä – mutta jos ihminen on ihminen perustarpeineen niin työssä kuin työn ulkopuolellakin, tutkailemani vastaukset voivat kertoa ihmisen hyvinvoinnista muuallakin kuin työnsä ääressä.