Top News 2020

Artikkelien tiivistelmät

Artikkelien tiivistelmät (01/2020)

Maaria Nikunen, Martti T. Tuomisto, Ulla Siljamäki-Ojansuu & Satu-Sisko Koivula

”Kymmenjärjestelmä” syömisen ja lihavuuden psykologisten ongelmien ja hoitotavoitteiden määrittelyssä

Lihavuuden Käypä hoito -suosituksen mukaan terveydenhuollon ammattilaisten ohjausosaamista tulee kehittää, jotta elintapaohjaus olisi mahdollisimman monipuolista ja yksilöllistä. ”Kymmenjärjestelmä” on uusi psykologisten tai elämisen ongelmien ja vahvuuksien luokittelujärjestelmä. Luokituksen tavoitteena on jäsentää elämisen ongelmia yksilöllisesti siten, että niiden havaitseminen, arvioiminen ja mittaaminen, hoitotavoitteiden määrittäminen sekä niihin vaikuttavien interventiomenetelmien valinta selkeytyvät. Tavoitteena on löytää käyttäytymisen primaariongelmat, jolloin ongelmia päästään lähestymään oikeista lähtökohdista. Tähän mennessä kymmenjärjestelmää on käytetty psykoterapiassa, mutta se sopii hyvin kaikille sovelletun käyttäytymistieteen alueille. Tässä katsausartikkelissa perehdytään syömiseen ja lihavuuteen liittyviin psykologisiin ongelmiin. Syömiskäyttäytymiseen liittyvät vahvasti muun muassa syömisestä saatava mielihyvä, syömiselle ja ruoille ehdollistuminen, makumieltymykset, tieto ruoasta, itsehallinta, syömiseen liittyvät rajoittamispyrkimykset, tietoinen läsnäolo, tunteet ja niiden säätelytaidot sekä stressi ja kehonkuva. Näihin syömiskäyttäytymisen ilmiöihin sovellettuna esittelemme kymmenjärjestelmän, jonka uskomme olevan oivallinen algoritmi lihavuudelle altistavan käyttäytymisen ongelmallisuuden sekä siihen liittyvien vahvuuksien selvittämiseen.

Avainsanat: ongelmat, vahvuudet, syömiskäyttäytyminen, lihavuus, kymmenjärjestelmä


Kirsi Salonen, Katriina Hyvönen, Kalevi Korpela, Heta Saranpää, Jenna Nieminen & Joona Muotka

Luonnosta Virtaa -interventio: osallistujien kokemukset ja tunnetilan muutokset

Tutkimuksessa kehitettiin luontolähtöinen interventio hyvinvoinnin tueksi (Luonnosta Virtaa -interventio) ja selvitettiin interventioon osallistuneiden kokemuksia ja välittömiä tunnetilan muutoksia intervention aikana. Aineistossa oli työssä käyviä työntekijöitä (= 121), ja heidät jaettiin kolmeen ryhmään: LuoVi-ryhmiin, itsenäiset ulkoilijat -ryhmiin ja kontrolliryhmiin. Suurin osa osallistujista oli naisia (92 %), ja keski-ikä oli 47 vuotta. LuoVi-ryhmien tunnetilan muutoksia verrattiin itsenäiset ulkoilijat -ryhmien ja kontrolliryhmien tunnetilan muutoksiin intervention aikana (viikoittain viiden viikon ajan) varianssianalyysin ja hierarkkisen lineaarisen mallinnuksen (HLM) avulla. LuoVi-ryhmässä käytyjen ryhmäkeskustelujen kokemuksia analysoitiin laadullisesti sisällönanalyysilla. Varianssianalyysien mukaan Luonnosta Virtaa -interventioon osallistumisella (LuoVi-ryhmä ja itsenäiset ulkoilijat -ryhmä) oli myönteinen vaikutus välittömiin tunnetilan muutoksiin jokaisella tapaamiskerralla. Myönteinen vaikutus oli usealla kerralla voimakkaampaa kuin kontrolliryhmällä. LuoVi-ryhmän ja itsenäiset ulkoilijat -ryhmän välillä ei ollut eroa tunnetilan muutoksissa. HLM:n tulosten mukaan tunnetilojen muutokset mittausten välillä eivät eronneet intervention aikana tutkimusryhmien välillä. Laadullisten tulosten mukaan LuoVi-ryhmien kokemuksissa nousi esille neljä pääluokkaa: kokonaisvaltainen luontokokemus, koetut vaikutukset, LuoVi-ryhmän erityispiirteet ja sosiaalisuuden merkitys. LuoVi-ryhmän avulla luonnon hyvinvointivaikutuksista tultiin paremmin tietoiseksi, ja sen avulla myös häiritsevät kokemukset vähenivät tai poistuivat.

Avainsanat: luonnon hyvinvointivaikutukset, luontointerventio, Luonnosta Virtaa -interventio, LuoVi-ryhmä, kokonaisvaltainen luontokokemus, luontoliikunta


Matti Kuittinen, Petri Karkkola, Maiju Cankurt, Noora Haapaniemi & Kirsi Honkalampi

Psykologityön koetut kompetenssit: kokemuksen ja sovellusalueen merkitys

Psykologin ammatillisen osaamisen ytimen muodostavat kompetenssit, joilla yleisesti tarkoitetaan henkilön ammatillista osaamista ja kyvykkyyttä. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää psykologien koettuja kompetensseja ja tutkia, onko niissä eroja iän, työkokemuksen ja sovellusalan mukaan. Tutkimuksessa hyödynnettiin psykologityön kompetenssikyselyä (Kuittinen, Meriläinen & Räty, 2014), jota täydennettiin työnohjausta koskevilla väittämillä. Aineisto kerättiin vuonna 2017 Psykologiliiton valtakunnallisena sähköpostikyselynä, jossa kartoitettiin sekä psykologien erikoistumiskoulutustarpeita että psykologien itsearvioituja ammatillisia kompetensseja. Eksploratiivinen faktorianalyysi tuotti seitsemän faktoria, jotka nimettiin ’ohjaus- ja koulutustaidoiksi’, ’ammatilliseksi identiteetiksi’, ’työn reunaehtoihin mukautumiseksi’, ’asiakastyöosaamiseksi’, ’työn jatkuvaksi kehittämiseksi’, ’menetelmä- ja arviointitaidoiksi’ ja ’yhteistyötaidoiksi ja työyhteisöosaamiseksi’. Ohjaus- ja koulutustaitojen kompetenssi selitti suurimman osan kyselyn kokonaisvarianssista. Psykologityön kompetenssiarviot korreloivat iän ja työkokemuksen kanssa. Ohjaus- ja koulutustaitojen, työn jatkuvan kehittämisen, yhteistyötaitojen ja työyhteisöosaamisen sekä työn reunaehtoihin mukautumisen itsearvioidut kompetenssit olivat korkeimmat yli 50-vuotiailla psykologeilla. Eri sovellusaloilla toimivien psykologien kompetenssiarvioinnissa oli eroja niin, että ammatinharjoittajat ja yrityksissä tai yliopistoissa työskentelevät arvioivat useimmat kompetenssinsa muita korkeammiksi. Psykologityön kompetenssit eroavat iän sekä työkokemuksen mukaan. Ensimmäisiä työvuosia voidaan pitää nuorille psykologeille haastavimpina. Kompetenssikysely on sopiva apuväline koulutuksen kehittämiseen ja psykologian osaamisen seuraamiseen, mutta kompetenssien määrittelyn ja arvioinnin on seurattava yhteiskunnallisia muutoksia ja psykologityön uudistuvia vaatimuksia.

Avainsanat: psykologityön koetut kompetenssit, kyselymenetelmä, faktorianalyysi, reliabiliteetti, työkokemus