Top News 2020

Artikkelien tiivistelmät

Artikkelien tiivistelmät (05/2019)

Olli Snellman, Jaakko Seikkula, Jarl Wahlström & Katja Kurri

Aikuisten turvapaikanhakija- ja pakolaisasiakkaiden terapeuttisissa keskusteluissa kuvaamat auttavat tekijät

Tutkimuksessa selvitettiin sitä, mitä ongelmissa auttavia ja hyödyllisten muutosten aikaansaamista edistäviä tekijöitä kuusi aikuista turvapaikanhakija- ja pakolaisasiakasta kuvasivat palvelujärjestelmän arjessa käydyissä normaaleissa terapeuttisissa keskusteluissa. Asiakkaiden keskustelukäynnit kriisikeskuksen työntekijöiden luona videotallennettiin. Tutkimuksen kohteena olivat asiakkaiden esittämät ja tulkkien suomeksi välittämät ilmaukset. Tutkimusmenetelmänä käytettiin aineistolähtöistä laadullista sisällönanalyysia. Analyysissa syntyi viisi auttavan tekijän kategoriaa. Auttavan tekijän kategorioita olivat ongelmissa auttavat hallintakeinot, työntekijältä saadut tiedot, selitykset ja neuvot, tukea antava terapiasuhde ja työntekijä, mahdollisuus puhua ongelmista sekä asiakkaan sinnikkyys ja periksiantamattomuus. Asiakkaiden kuvaamat auttavat tekijät koskivat keskusteluapua, heitä itseään, työntekijää, yhteistyösuhdetta ja keskusteluavun ulkoisia asioita. Asiakkaiden kuvaamat auttavat tekijät olivat samansuuntaisia kuin mitä on havaittu myös aiemmissa turvapaikanhakija- ja pakolaisasiakkaiden parissa tehdyissä laadullisissa tutkimuksissa. Tämän tutkimuksen perusteella voidaan ajatella, että työntekijän tehtävä on asiakasta auttavien tekijöiden aktivoiminen ja edistäminen sekä niiden yhteisvaikutuksen ohjaaminen mahdollisimman hyödylliseen suuntaan.

Avainsanat: turvapaikanhakija, pakolainen, terapeuttinen keskustelu, auttavat tekijät, laadullinen tutkimus


Pessi Lyyra & Tiina Parviainen

Mitä sydän näkee? Katsaus interoseption merkitykseen ihmisen tiedonkäsittelylle ja hyvinvoinnille

Interoseptio on aistihavainto kehon sisäisestä tilasta, erityisesti sisäelinten toiminnasta: sydämen lyönneistä, hengityksestä, ruoansulatuselimistön toiminnasta sekä kehon lämpötilasta. Muutoksia näiden tilassa säätelee autonominen hermosto, joka ylläpitää elimistön sisäistä tasapainoa, homeostaasia. Toisin kuin liikkeitä ohjaavat diskriminatiiviset aistimukset, interoseptio on eriytymätön ja karkeasti paikantuva aistimus. Se viestii kehon yleisestä tilasta ja valmiudesta toimintaan – siitä, miten ihminen kullakin hetkellä voi. Interoseptio osallistuu myös allostaattiseen, ympäristön muutoksiin valmistautuvaan kehon säätelyyn. Siksi interoseptiolla on kytkös myös ympäristön havaitsemiseen. Interoseptiivinen aivoverkosto näyttäisi käsittelevän erityisesti ärsykkeiden merkittävyyttä yksilölle. Allostaattisen interoseptiivisen säätelyn idea on avannut uuden näkökulman useisiin yleisimpiin kliinisiin tiloihin, kuten ahdistus-, masennus- ja syömishäiriöihin. Ne selitetään viitekehyksessä interoseptiivisen säätelyn puutteilla. Interoseptioherkkyydessä on yksilöllistä vaihtelua, mikä voi vaikuttaa kliinisten interventioiden soveltamiseen ja tehoon. Myös kehon tarkkailuun liittyvät harjoitteet perustuvat interoseptiiviseen tarkkailuun, ja siksi interoseption sekä sen hermostollisten mekanismien tunteminen on näiden harjoitteiden suuntaamisen kannalta olennaista.

Avainsanat: interoseptio, autonominen hermosto, kehotietoisuus, hyvinvointi


Kirsi Peltonen, Jenni Nyberg, Samuli Kangaslampi & Ann-Christin Qvarnström-Obrey

Narratiivinen altistusterapia – uusi menetelmä useita traumatapahtumia kokeneiden lasten hoitoon

Narratiivinen altistusterapia on traumaperäisen stressihäiriön (post traumatic stress disorder, PTSD) hoitoon kehitetty, kognitiiviseen käyttäytymisterapiaan pohjautuva lyhyt, terapeuttinen interventio, jonka keskiössä on traumamuistoille altistaminen turvallisissa olosuhteissa sekä kokonaisen ja eheän elämäntarinan rakentaminen. Tässä artikkelissa käsittelemme narratiivisen altistusterapian (Narrative Exposure Therapy, NET) ja siitä johdetun lasten ja nuorten hoitoon kehitetyn KIDNET:n tuloksellisuutta, toimintamekanismeja sekä tämän terapeuttisen intervention käyttökelpoisuutta suomalaisessa terveydenhuollossa. Tarkastelemme lasten ja nuorten parissa toteutettujen NET- ja KIDNET-interventioiden vaikuttavuutta myös tilastollisen meta-analyysin avulla.

Avainsanat: narratiivinen altistusterapia, trauma, lapset, nuoret