Empatialla on olennainen merkitys terapeuttisen muutoksen mahdollistajana, mutta sen toteutumista käytännössä on tutkittu suhteellisen vähän. Tämän tutkimuksen tarkoitus on tarkastella yksittäisten lausumien tasolla, kuinka noviisiterapeutit osoittavat empatiaa terapeuttisessa vuorovaikutuksessa. Tutkimuksen toinen tavoite on selvittää, kuinka edellä mainitut onnistuneet tai epäonnistuneet empatian ilmaisut vaikuttavat osanottajien asemointiin vuorovaikutuksessa ja siten terapiaprosessin kulkuun. Aineisto koostui Åbo Akademin psykologian maisterivaiheen opiskelijoiden toteuttamista lyhytterapeuttisista KAT-interventioista, jotka on videoitu vuosina 2012–2013. Tutkimukseen sisällytettiin kaksi terapiaprosessia, joiden kesto on yhteensä noin 40 tunnin verran, 20 tuntia terapeuttia kohden. Toinen noviisiterapeuteista oli nainen, toinen mies.
Oppimisen vaikeudet ja mielenterveyden ongelmat lisäävät riskiä syrjäytyä. Tutkimusten mukaan edellä mainitut vaikeudet esiintyvät usein samanaikaisesti. Ongelmien varhainen tunnistaminen ja niihin puuttuminen mahdollistavat suotuisan kehityksen nuoruudessa ja edesauttavat työelämään pääsyä. Jotta vaikeuksiin voidaan puuttua, tunnistamisen ensi vaiheeseen tarvitaan helppokäyttöisiä seulontamenetelmiä. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan vuosina 2014–2017 kehitetyn KOMO-kyselyn (Kysely oppimisen ja mielenterveyden ongelmista) psykometrisia ominaisuuksia, validiteettia ja reliabiliteettia. KOMO-kysely on menetelmä, jolla henkilö arvioi samanaikaisesti oppimisen ja mielenterveyden ongelmia 38 väittämän avulla. Menetelmän psykometristen ominaisuuksien selvittämiseksi kerättiin 643:sta työttömyysuhan alaisesta nuoresta koostuva aineisto.
Nuorten psyykkisen hyvinvoinnin edistämiseksi sekä mielen hyvinvoinnin pulmien ehkäisemiseksi ja hoitamiseksi tarvitaan laaja-alaisia, erilaisiin oireisiin tehoavia ja vaikuttavia menetelmiä. Menetelmien tulisi pohjautua teoriaan ja testattaviin taustaoletuksiin ja edistää hyvinvointia sekä sitä tukevien muutosten toteutumista arkielämässä. Menetelmien tulisi olla joustavia sekä helposti saatavilla, ja niitä tulisi voida käyttää erilaisissa toimintaympäristöissä. Tällaisiin haasteisiin hyväksymis- ja omistautumisterapia (HOT) ja siihen pohjautuvat interventiot voivat mahdollisesti tarjota vastauksen. Tämän katsauksen tarkoituksena on tarkastella vielä harvinaisten, HOT-pohjaisten verkko- ja mobiili-interventioiden käytettävyyttä nuorilla.