Rasismista, lääkkeestä ja rasismilääkkeestä
Vastikään psykologian väitöskirjaansa Oxfordin yliopistossa puolustanut Sylvia Terbeck julkaisi kollegoineen viime vuonna tutkimuksen, jonka mukaan propranololi, yksi esimerkiksi sydänsairauksien hoidossa käytetyistä beetasalpaajista, vaikuttaa implisiittisiin eli automaattisesti aktivoituviin ja osin tiedostamattomiin asenteisiin toisia etnisiä ryhmiä kohtaan (Terbeck ym., 2012). Tarkemmin sanottuna 40 mg:n kerta-annos propranololia sai valkoihoiset koehenkilöt suoriutumaan valkoihoiseen sisäryhmään ja mustaihoiseen ulkoryhmään liitettyjen implisiittisten asenteiden testistä, IAT:stä, ilman omaa etnistä ryhmää suosivaa vinoumaa. Sen sijaan beetasalpaaja ei vaikuttanut heidän eksplisiittisiin, julkilausuttuihin asenteisiinsa. Tutkimustulos on merkittävä, sillä se viittaa kielteisten tunnetilojen kuten ahdistuneisuuden keskeiseen rooliin kielteisten implisiittisten asenneilmausten taustalla. Vaikka lääkeaine ei vaikuttanut tutkittujen omakohtaisiin tunnetiloihin, tutkijat olettavat lääkkeen vaikuttaneen aivojen noradrenergisiin mekanismeihin, jotka säätelevät reaktioita negatiivisiin ärsykkeisiin.