Maarit Jansson & Jan-Henry Stenberg

Liikunnan antidepressiiviset vaikutusmekanismit

Depressio on maailmanlaajuisesti yleinen mielialahäiriö, jota hoidetaan tyypillisesti lääkkeillä, terapialla tai näiden yhdistelmällä. Kiinnostus muiden hoitomuotojen, kuten liikuntaharjoittelun, mahdollisuuksiin depression ennaltaehkäisyssä ja hoidossa on kasvussa. Etenkin säännöllisesti harjoitetun liikunnan on todettu vähentävän depressio-oireita ja alentavan depression ilmenemisen todennäköisyyttä. Vaikka aiheeseen liittyvä tutkimus on vielä suhteellisen vakiintumatonta, on kirjallisuudessa esitetty joitain hypoteeseja mahdollisista liikuntaharjoittelun antidepressiivisistä vaikutusmekanismeista. Tutkimustieto antaa eniten tukea endorfiini-, hermokasvutekijä- ja distraktiohypoteeseille, minäpystyvyyden ja hallinnan hypoteesille sekä sosiaalisen vuorovaikutuksen hypoteesille. Aihealueen tutkimuksessa on toistaiseksi keskitytty liikuntaharjoittelun vaikutusten todentamiseen, ja liikunnan antidepressiivisten vaikutusmekanismien tarkastelu on usein sivuutettu. Liikunnan mahdollisten antidepressiivisiä vaikutuksia välittävien tekijöiden paremman ymmärtämisen kautta liikuntainterventioita voitaisiin mitä todennäköisimmin kehittää ja hyödyntää depression hoitomuotona nykyisiä käytänteitä tehokkaammin. 

Avainsanat: liikunta, depressio, vaikutusmekanismit, depression hoito

Merja Hietalahti, Klaus Helkama & Katja Kokko

Henkisyysarvo, perimmäisten kysymysten pohdinta ja henkinen hyvinvointi keski-iässä

Lapsesta aikuiseksi -pitkittäistutkimuksen 50-vuotiailla tutkittavilla (n = 206–224) tarkasteltiin henkisyysarvon ja perimmäisten kysymysten pohtimisen (PKP) yhteyksiä Schwartzin (2012) mallin 14 arvoon. Lisäksi selvitettiin henkisyysarvon, PKP:n ja henkisen hyvinvoinnin välisiä yhteyksiä. Keskistettyihin arvoihin perustuvien tulosten mukaan henkisyysarvo korreloi negatiivisesti virikkeellisyyden, vallan, suoriutumisen ja hedonismin kanssa. Toisaalta henkisyysarvo kytkeytyi positiivisesti huolenpitoon ja yhteiskunnalliseen huolenpitoon sekä luotettavuuteen. Henkisyys oli ainoa arvo, joka oli yhteydessä kolmeen PKP:n osatekijään (oman elämän pohdiskelu, uskonnolliset kysymykset ja viisaus), ja yhteydet säilyivät, kun muiden arvojen vaikutus kontrolloitiin. Sitä vastoin henkisyysarvo ei ollut yhteydessä mihinkään henkisen hyvinvoinnin kolmesta osa-alueesta (psykologinen, sosiaalinen ja emotionaalinen hyvinvointi). Kuoleman ajatteleminen oli negatiivisesti ja viisaus positiivisesti yhteydessä yleiseen henkiseen hyvinvointiin, ja kaikki PKP:n osatekijät olivat yhteydessä joihinkin henkisen hyvinvoinnin osa-alueisiin. 

Avainsanat: henkisyysarvo, perimmäisten kysymysten pohdinta, henkinen hyvinvointi, keski-ikä