Top News 2020

Tieteelliset Artikkelit

Uupumusasteisen väsymyksen pysyvyys kahden vuoden aikana: yhteydet työstä palautumiseen vapaa-ajalla

Työntekijöiden jaksaminen on työelämässä koetuksella. Tarkoituksemme on tutkia, kuinka uupumusasteisen väsymyksen taso muuttuu kahden vuoden aikana ja miten tämä muutos tai pysyvyys kytkeytyy työstä palautumiseen. Palautumista tutkimme sitä ylläpitävien palautumisen kokemusten (työstä irrottautuminen, rentoutuminen, taidonhallinta ja kontrolli vapaa-ajalla) ja estävien (työasioiden tunnepitoinen ja ongelmasuuntautunut vatvominen vapaa-ajalla) tekijöiden avulla. Tutkimukseen osallistui 664 eri alojen työntekijää. Heistä 58 prosenttia oli naisia, keski-ikä oli 47.5 vuotta, ja 38 prosentilla oli vähintään ylempi korkeakoulututkinto. Tulokset osoittivat, että suurimmalla osalla (61 %) tutkittavista uupumusasteisen väsymyksen oireet pysyivät vakaina tutkitun kahden vuoden ajan (37 %:lla ei oireita, 17 %:lla lieviä ja 7 %:lla vakavia oireita). Oireet vähenivät 19 prosentilla ja lisääntyivät 20 prosentilla tutkittavista. Uupumusoireiden taso ja muutos kytkeytyivät selvimmin tunnepitoiseen työasioiden vatvomiseen, psykologiseen työstä irrottautumiseen ja rentoutumiseen vapaa-ajalla. Ryhmissä, joissa uupumuksen taso pysyi samana, vatvominen, irrottautuminen ja rentoutuminen vapaa-ajalla säilyivät myös samalla tasolla tutkitun kahden vuoden ajan. Niillä, joilla uupumusoireet vähenivät, väheni myös tunnepitoinen vatvominen, kun taas työstä irrottautuminen ja rentoutuminen lisääntyivät. Vastaavasti niillä, joilla uupumusoireet lisääntyivät, vatvominen lisääntyi ja työstä irrottautuminen ja rentoutuminen heikkenivät. Myös viikoittaisissa työtunneissa ja työn aikapaineissa raportoidut muutokset tukivat havaittua uupumuksen muutosta ja pysyvyyttä.

Avainsanat: uupumus, palautuminen, irrottautuminen työstä, työasioiden vatvominen

Vain tilaajilla on pääsy tämän artikkelin täysversioon.

Kirjaudu sisään tai klikkaa tästä tilaamaan Psykologia-lehti.

Jos olet jo tilaaja, rekisteröidy tästä.