Tutkimuksessa tarkasteltiin Pain Self-Efficacy Questionnaire -kyselyn (PSEQ) psykometrisiä ominaisuuksia sekä sen yhteyksiä mielialaoireiluun ja terveyteen liittyvään elämänlaatuun. Tutkittavana oli myös sen kyky selittää mielialaoireita ja terveyteen liittyvää elämänlaatua neuroottisuudesta riippumatta. Osallistujina oli 74 kuntoutujaa tuki- ja liikuntaelinkuntoutuskurssinsa ensimmäisellä jaksolla. PSEQ:n psykometristä rakennetta tarkasteltiin pääkomponenttianalyysin ja Cronbachin alfa-kertoimen avulla, sen toistomittausreliabiliteettia sisäkorrelaatiokertoimella ja jakson aikaista muutosta t-testillä. PSEQ:n yhteyttä mielialaoireiluun ja terveyteen liittyvään elämänlaatuun tutkittiin korrelaatiokertoimin. Mittarin kykyä selittää mielialaoireilua ja terveyteen liittyvää elämänlaatua tutkittiin lineaarisessa regressioanalyysissa, jossa kontrolloitiin persoonallisuuspiirteistä neuroottisuus. PSEQ vaikuttaa rakenteeltaan yksiulotteiselta ja sisäisesti johdonmukaiselta. Sen toistomittausreliabiliteetti on hyvä. Se on yhteydessä mielialaoireiluun, mutta ei selitä sitä tilastollisesti merkitsevästi, kun neuroottisuus on kontrolloitu. PSEQ on yhteydessä kaikkiin kahdeksaan terveyteen liittyvän elämänlaadun osa-alueeseen ja selittää niistä seitsemän vaihtelua silloinkin, kun neuroottisuus on kontrolloitu. Alustavasti suomenkielistä PSEQ-kyselyä voi pitää yksiulotteisena kipuun liittyvän koetun pystyvyyden arviointimenetelmänä. Tulevissa tutkimuksissa on kerättävä konfirmatoriseen faktorianalyysiin sopivia suurempia aineistoja. Lisäksi PSEQ:n validiteettia on koeteltava myös prospektiivisissa asetelmissa ja muiden kuin itsearviointimenetelmien avulla.

Avainsanat: Pain Self-Efficacy Questionnaire, koettu pystyvyys, kipu, terveyteen liittyvä elämänlaatu