Top News 2020

Artikkelien tiivistelmät

Artikkelien tiivistelmät (06/2016)

Johanna Stenberg, Siiri Laari, Jenni Uimonen, Riikka Pihlaja & Erja Poutiainen

Työikäisten kognitiivinen suoriutuminen – viitearvotietoja AINO-tutkimuksesta

Kognitiivisten testien käyttö perustuu tietoon testattavien kykyjen jakautumisesta normaaliväestössä. Monet taustatekijät, kuten ikä, vaikuttavat merkittävästi odotettuun testisuoriutumiseen. Suomalaisia viitearvotietoja tarvitaan lisää. Tässä artikkelissa kuvataan tervettä työikäistä väestöä edustavan joukon suoriutumista yleisesti käytetyissä kognitiivisissa testitehtävissä pyrkimyksenä lisätä niiden käyttökelpoisuutta kliinisessä päätöksenteossa. Lisäksi tarkastellaan iän merkitystä kognitiivisen suoriutumisen eri alueilla. Aineistona käytetään Kelan tukemaan AINO-tutkimusprojektiin rekrytoitua verrokkiryhmää. Tutkimushenkilöiden (N = 50) kognitiivista suoriutumista ja ikäkohtaisia eroja kuvataan testipistemäärien ja muiden kliinisesti merkittävien muuttujien avulla. Nuoret (23–49 v.) suoriutuivat vanhempia (50–64 v.) paremmin kielellisen muistin, visuospatiaalisen havaitsemisen ja psykomotoriikan alueilla. Tehokasta toiminnanohjausta edellyttävä suoriutuminen oli vanhemmassa ikäryhmässä virhealttiimpaa kuin nuoremmassa. Joissain tehtävissä ikäryhmäeroa ei havaittu, ja laskutehtävissä suoriutuminen oli vanhempien ryhmässä nuoria parempaa. Virhesuoriutumista havaittiin jossain määrin myös aivotoiminnan häiriöitä seulovissa tehtävissä. Tulokset sopivat aiempiin tutkimushavaintoihin iän vaikutuksesta kognitiiviseen suoriutumiseen. Artikkeli vastaa osaltaan todettuun suomalaisten viitearvotietojen tarpeeseen.

Avainsanat: viitearvot, kognitiivinen suoriutuminen, neuropsykologiset testit, ikäryhmät


Vilja Helminen

Moraaliset intuitiot poliittisen ideologian taustalla

Poliittinen ideologia on monimutkainen ilmiö, johon vaikuttavat monet kulttuuriset, sosiaaliset ja psykologiset tekijät. Poliittiset kysymykset, kuten oikeus aborttiin, sukupuolineutraali avioliitto tai kuolemanrangaistus, ovat usein pohjimmiltaan moraalisia. Intuitiivisten prosessien rooli moraalisessa päätöksenteossa on suuri, ja moraaliset intuitiot saattavatkin olla yksi vaikuttava tekijä poliittisen ideologian taustalla. Tässä katsauksessa tarkastellaan moraalisten intuitioiden yhteyttä poliittiseen ideologiaan kognitiivisten tekijöiden, inho- ja uhkaherkkyyden sekä sosiaalisesti motivoituneen kognition näkökulmasta. Moraalisten perustojen teoria määrittelee kuusi perustaa, jotka vaikuttavat yksilöiden moraalipäätelmien taustalla. Liberaalit ja konservatiivit eroavat siinä, missä määrin he käyttävät näitä eri moraaliperustoja. Kognitiiviset kyvyt ja kognitiivinen tyyli ovat yhteydessä eroihin niin moraaliperustoissa kuin poliittisessa ideologiassakin. Toisaalta konservatiivien ja liberaalien välisten erojen taustalla vaikuttavat myös herkkyys uhan ja inhon tunteille. Poliittisen ideologian erot selittyvät siis osin eroilla moraalisissa intuitioissa, jotka puolestaan liittyvät yksilöllisiin eroihin niin kognitiivisessa prosessoinnissa kuin evoluution myötä kehittyneissä uhkaavien tilanteiden ja tautien välttämisjärjestelmissä.

Avainsanat: poliittinen ideologia, konservatiivisuus, liberaalisuus, moraaliset intuitiot, moraalisten perustojen teoria


Maija Lindgren, Inkeri Heiskanen, Markus M. Jokela, Sebastian Therman, Minna Torniainen-Holm, Tuukka Mehtälä, Ulla Pulkkinen, Greta Voutilainen & Jaana Suvisaari

Ensipsykoosipotilaiden mielen teorian taidot Hinting task -tehtävällä arvioituna

Sosiaalisen toimintakyvyn heikentyminen on psykoosisairauksien näkyvimpiä piirteitä. Ongelmat sosiaalisessa kognitiossa voivat selittää toimintakyvyn puutteita jopa enemmän kuin muut psykoosiin liittyvät kognitiiviset muutokset. Sosiaalisen kognition osa-alueista psykoosiin näyttäisi liittyvän puutteita erityisesti mielen teorian taidoissa eli kyvyssä havainnoida ja tulkita toisen mielensisältöjä. Tämä tutkimus tarkasteli ensimmäistä kertaa psykoosiin sairastuneiden nuorten aikuisten (N = 56) mielen teorian taitoja käyttäen Hinting task -mittarin suomenkielistä käännöstä. Väestötietojärjestelmästä poimittiin kaltaistettu verrokkiaineisto (N = 51). Ensipsykoosiin sairastuneet suoriutuivat mielen teorian taitoja mittaavasta tehtävästä verrokkeja heikommin (Cohenin d = 0.55). Tästä erosta 68 prosenttia kuitenkin selittyi yleisellä kognitiivisella heikentymisellä, erityisesti puutteilla episodisessa muistissa. Toimintakyvyltään parhaan potilasneljänneksen mielen teorian taidot olivat yhtä hyvät kuin verrokeilla. Skitsofreniadiagnoosin saaneet suoriutuivat tehtävästä verrokkeja heikommin myös kun muun kognition vaikutus huomioitiin. Ensipsykoosiin sairastuneiden ja väestöverrokkien suomenkielisen Hinting task -tehtävän tulokset vastaavat hyvin kansainvälisiä löydöksiä. Erityisesti skitsofreniassa mielen teorian taitojen pulmat ovat nähtävissä jo sairauden varhaisvaiheissa ja ovat muusta kognitiosta osittain riippumattomia.

Avainsanat: sosiaalinen kognitio, mielen teoria, Hinting task, ensipsykoosi, skitsofrenia, kognitio


Krista Koivula

Yhdessä eteenpäin – vakavasti sairaiden lasten vanhempien parisuhderesilienssi

“Vaikka maailma onkin täynnä kärsimystä, se on täynnä myös kärsimyksen voittamista.”
(Helen Keller)

Tässä teoreettisessa katsausartikkelissa tarkastellaan vakavasti sairaiden lasten vanhempien resilienssiä eli pärjäävyyttä dyadisena ilmiönä. Viime vuosina lääketieteellisen osaamisen ja teknologian kehitys ovat mahdollistaneet lasten selviytymisen aikaisemmin kuolemaan johtaneista sairauksista. Lasten vakavien sairauksien vaikutuksia vanhempien psyykkiseen hyvinvointiin ja parisuhteeseen on tutkittu jo monen vuosikymmenen ajan, mutta vasta viime vuosikymmenen aikana on vahvistunut käsitys siitä, että yhdessä kohdattu vastoinkäyminen voi myös vahvistaa näitä vanhempia ja koko perhettä. Viimeaikaisten määritelmien mukaan pärjäävyyteen sisältyvät 1) pitkäkestoinen adaptiivinen pyrkimys haasteen edessä, 2) haastavasta tilanteesta toipuminen sekä 3) ymmärrystä ja taitoja lisäävä oppimisen ja kasvun prosessi. Pärjäävyys on alettu nähdä Froma Walshin ja Michael Rutterin  suhdekeskeisistä määritelmistä lähtien yksilöllisen ominaisuuden tai kyvyn lisäksi yhä vahvemmin myös vuorovaikutuksellisena prosessina, johon kuuluvat sen omat, intrapsyykkisestä pärjäävyydestä poikkeavat ominaispiirteet. Mielenkiinnon kohteiksi ovat nousseet myös selviytymisen ja traumaperäisen kasvun taustalla olevat dyadiset prosessit, joissa parit sopeutuvat yhdessä vastoinkäymisiin ja kasvavat niiden kohtaamisen myötä. Tämän artikkelin tarkoituksena on koota olemassaolevaa tutkimustietoa pärjäävyydestä ja pohtia resilienssiteorian sovellettavuutta vakavasti sairaiden lasten vanhempien psyykkisen hyvinvoinnin ja dyadisen selviytymisen tarkasteluun.

Avainsanat: resilienssi, pärjäävyys, traumaperäinen kasvu, vanhemmat, lapsen sairaus