Psykoosilääkkeiden hyötyjä on voimakkaasti yliarvioitu ja niiden haittoja aliarvioitu, toteaa British Journal of Psychiatry -lehden pääkirjoitus. Pääkirjoitus kyseenalaistaa vallitsevan käsityksen, jonka mukaan kaikissa skitsofreniaspektrin häiriöissä tarvittaisiin aina lääkitystä. Kirjoittajat esittävät, että lääkityksestä kieltäytyminen saattaa olla perusteltu valinta ja että potilaiden tulisi saada itse vaikuttaa omaan lääkehoitoonsa.
Taft, C. T., Watkins, L. E., Stafford, J., Street, A. E. & Monson, C. M. (2011). Posttraumatic stress disorder and intimate relationship problems: A meta-analysis. Journal of Consulting and Clinical Psychology, 79, 22–33.
Kirjoittajat tekivät meta-analyysin empiirisistä tutkimuksista, joissa oli tutkittu posttraumaattista stressihäiriötä ja parisuhdeongelmia. Kriteerit täyttäviä tutkimuksia löytyi 31. Posttraumaattinen stressihäiriö oli yhteydessä parisuhderiitoihin sekä fyysiseen ja psyykkiseen aggressiivisuuteen parisuhteessa. Riidat ja fyysinen aggressiivisuus olivat tyypillisempiä puolustusvoimien henkilökuntaan kuuluneilla ja fyysinen aggressiivisuus miehillä. Tutkimus osoitti yhteyden posttraumaattisen stressihäiriön ja parisuhdeongelmien välillä. Päättäjien ja kliinikoiden tulisi jatkossa ottaa yhteys huomioon posttraumaattisen stressihäiriön hoidossa ja alkaa kehittää hoitoon sopivia menetelmiä.
Tieteen tila 2012 -raportti julkaistiin Finlandia-talossa 8.10.2012. Raportissa tarkastellaan Suomen tutkimusjärjestelmää ja sen vaikuttavuutta sekä sitä, miten Suomi sijoittuu muihin tiedemaihin verrattuna. Tulokset paljastavat, että erityisesti huippujulkaisuiden tuottamisessa Suomi on jäänyt pahasti jälkeen. Kaikki vertailukohdiksi valitut maat, erityisesti Tanska, Sveitsi ja Norja, menevät kirkkaasti Suomen edelle nimenomaan huippujulkaisuiden tuottamisessa. Suomen tieteen julkaisumäärät ja suomalaiseen tutkimukseen kohdistuvat viittaukset ovat keskitasolla. Vuosina 2008–2010 julkaistiin 15 674 suomalaisten tutkijoiden tekemää tieteellistä julkaisua, mikä on kuusi prosenttia enemmän kuin 2000-luvun puolivälissä. Viittausmäärät ovat pysyneet vakaina 2000-luvun aikana. Vuosina 2008–2010 suomalaisten tutkijoiden julkaisuihin viitattiin kuusi prosenttia enemmän kuin julkaisuihin maailmassa keskimäärin.
