Tieteelliset Artikkelit

Laskemisen sujuvuus toiselta neljännelle luokalle sekä yhteys lukemisen sujuvuuden ja nimeämisnopeuden kanssa

Tämän pitkittäistutkimuksen tarkoituksena oli selvittää kolmen vuoden aikana laskemisen sujuvuuden yhteyttä lukemisen sujuvuuden ja nimeämisnopeuden kanssa sekä pyrkiä näiden avulla selittämään laskemisen sujuvuuden tuloksia. Tutkimuksen alussa lapset (= 43) olivat kahdeksanvuotiaita ja heidän suoriutumistaan sujuvuustehtävissä seurattiin kaksi kertaa lukuvuodessa. Laskemisen sujuvuuden arvioinnissa käytettiin sekä päässälaskutehtäviä että allekkain laskettavia yhteen-, vähennys- ja kertolaskuja; kaikki tehtävät olivat aikarajattuja. Lukemisen sujuvuuden arvioinnissa käytettiin ääneen lukemista ja sanantunnistukseen perustuvia testejä. Lasten nimeämisnopeus arvioitiin neljännellä luokalla. Lasten suoriutumiserot laskemisen sujuvuudessa olivat seuranta-ajalla hyvin pysyviä, ja koko otosta tarkasteltaessa suoriutumista laskusujuvuuden tehtävissä pystyttiin parhaiten selittämään aiemmalla laskemisen sujuvuudella; lukemisen sujuvuus ja nimeämisnopeus eivät merkittävästi lisänneet selitysosuutta. Laskemisen ja lukemisen sujuvuus olivat yhteydessä keskenään, sen sijaan nimeämisnopeus ei ollut yhteydessä laskemisen sujuvuuden kanssa. Tulosten perusteella koulunkäynnin alkuvuosina on tärkeää seurata sekä laskemisen että lukemisen sujuvuutta. Tällöin voidaan ajoissa vastata nopeasti tuen tarpeisiin ja välttyä sujumattomuuteen liittyvien oppimisvaikeuksien syvenemiseltä. Koska laskemisen ja lukemisen sujuvuus olivat yhteydessä keskenään, tukikäytänteet kannattaisi tulevaisuudessa suunnitella niitä ainakin osin yhdistäen.

Avainsanat: laskemisen sujuvuus, lukemisen sujuvuus, nimeämisnopeus, pitkittäistutkimus

Vain tilaajilla on pääsy tämän artikkelin täysversioon.

Kirjaudu sisään tai klikkaa tästä tilaamaan Psykologia-lehti.

Jos olet jo tilaaja, rekisteröidy tästä.