Lasten ja nuorten tarkkaavuushäiriön diagnostinen arvio edellyttää tietoa käyttäytymisestä eri ympäristöissä usean henkilön arvioimana. Tällaisen tiedon keräämiseen kouluympäristöstä tarvitaan luotettavia kyselylomakkeita. Tutkimuksessa tarkasteltiin tarkkaavuushäiriön oirekriteereistä muodostetun ADHD Rating Scale IV (ADHD RS-IV) opettajan version toimivuutta suomalaisten lasten ja nuorten arvioinnissa. Normiryhmän (n = 694) muodostivat 7–15-vuotiaat peruskoululaiset ja kliinisen ryhmän (n = 219) samanikäiset tarkkaavuushäiriödiagnoosin saaneet lapset ja nuoret. Tulokset osoittivat kyselylomakkeen pistemäärien olevan ryhmissä pojilla tyttöjä korkeammat. Myös äidin matala koulutustaso ja lapsen oppimisvaikeudet olivat yhteydessä korkeampiin pistemääriin. Sekä kyselylomakkeen kokonaisasteikon että osa-asteikkojen reliabiliteetit olivat hyvät. Opettajan kyselylomakearvio erotteli normiryhmän ja tarkkaavuushäiriöryhmän toisistaan. Lisäksi opettajan arvio oli erottelukykyinen tarkkaamattomuusoireisiin painottuvan alaryhmän (ADHD-I) ja tarkkaamattomuus-, yliaktiivisuus- ja impulsiivisuusoireita sisältävän alaryhmän (ADHD-C) suhteen. Tarkkaavuushäiriön oirekriteereihin pohjaavan opettajan kyselylomakearvion todettiin olevan suomalaisaineistossa luotettava ja erottelukykyinen. ADHD RS-IV opettajan kyselylomaketta on tämän tutkimuksen mukaan perusteltua käyttää osana lasten ja nuorten tarkkaavuushäiriön diagnostista arviota.

Avainsanat: tarkkaavuushäiriö, ADHD, ADHD RS-IV, opettajan kyselylomake, kouluikäiset, diagnostinen arvio