Kirjassa etsitään selitystä ja lääkettä muun muassa tutkimuksissa toistuvasti esiin nousevaan äitien väsymykseen ja yksinäisyyteen. Vähenisikö äitien syyllisyys ja masennus, jos avoimemmin puhuttaisiin siitä, että yksin oleva äiti on suorastaan luonnoton asia? Ihmislajin historiaan ja muihin lajeihin vertailuja tekemällä Rotkirch toteaa ponnekkaasti, että äitiyden jakaminen, jopa ulkoistaminen, kuuluu äitiyteen. Tällä provokatiivisella väitteellä ei tarkoiteta äidin ja lapsen ainutlaatuisen suhteen sivuuttamista tai väheksymistä, vaan perhesuhteiden ja yhteisöllisen kasvatuksen merkityksen ymmärtämistä. Koska perheen ihmissuhteiden nähdään ulottuvan kauas kodin seinien ulkopuolelle, käydään kirjassa läpi paitsi parinvalintaa, vanhemmuutta ja isovanhemmuutta myös sisaruussuhteita ja suhdetta ystäviin.
