Elämäntapahtumien vaikutus hyvinvointiin
Luhmann, M., Hoffman, W., Eid, M. & Lucas, R. E. (2012). Subjective well-being and adaptation to life events: A meta-analysis on differences between cognitive and affective well-being. Journal of Personality and Social Psychology, 102, 592–615.
Vastoin aiemmin vallinnutta käsitystä, jonka mukaan elämäntapahtumilla ei juuri olisi vaikutusta subjektiiviseen hyvinvointiin, tuoreimmat isoilla otoksilla tehdyt tutkimukset osoittavat tällaisia vaikutuksia olevan. Pitkittäistutkimusten tuloksia kokoava meta-analyysi (188 tutkimusta; N = 65 911) tutki, mitä vaikutuksia neljällä perhetapahtumalla (naimisiinmenolla, avioerolla, kuolemantapauksella, lapsen syntymällä) ja neljällä työtapahtumalla (työttömyydellä, työllistymisellä, eläkkeelle jäämisellä, uudelleensijoittumisella) on subjektiiviseen hyvinvointiin. Elämäntapahtumilla on tyypillisesti eri vaikutus kognitiiviseen (millaiseksi arvioimme elämämme) kuin affektiiviseen hyvinvointiin (kuinka paljon positiivisia tai negatiivisia tuntemuksia meillä on), ja vaikutukset saattavat jopa olla erisuuntaisia. Esimerkiksi lapsen syntymään liittyvää välitöntä affektiivisen hyvinvoinnin laskua seuraa affektiivisen hyvinvoinnin nousu, mutta kognitiivinen hyvinvointi puolestaan laskee. Yleensä elämäntapahtumilla on voimakkaampi vaikutus kognitiiviseen kuin affektiiviseen hyvinvointiin. Elämäntapahtumiin sopeutumisessa on suuria eroja. Esimerkiksi työttömyydellä ja kuolemantapauksella on voimakas mutta verrattain lyhytkestoinen vaikutus hyvinvointiin, kun taas avioerolla ja eläkkeelle jäämisellä on alkuaan heikompi mutta pitkäkestoisempi vaikutus. Yleensä vaikutukset eivät ole suoraan verrannollisia tapahtumien toivottavuuteen; esimerkiksi eläkkeelle jäämiseen reagoitiin voimakkaammin kuin avioeroon.
